Tutkimus
Tiedekunnassa jatkettiin korkeatasoista tutkimustoimintaa, vaikka keväällä siirryttiin pandemian vuoksi etätyöskentelyyn lyhyellä varoitusajalla. Muutaman viikon mittaista tilojen täyssulkua lukuun ottamatta tutkimus jatkui melko normaalisti turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Tutkimusta tehtiin tunnustetuilla vahvuusaloilla, jotka ovat fysiikka, materiaalitiede ja ympäristötekniikka sekä automaatio- ja konetekniikka. Tiedekunnassa jatkettiin Suomen Akatemian rahoittaman fotoniikan lippulaivan PREIN (Photonics Research and Innovation) koordinointia sekä osallistuttiin partnerina uuteen Helsingin yliopiston koordinoimaan ilmakehätieteiden lippulaivaan ACCC (Atmosphere and Climate Competence Center).
Tiedekunnan uudet tutkimushankkeet jakautuivat suurelta osin EU:n ja Suomen Akatemian kesken. Muita merkittäviä rahoittajia olivat Business Finland, yritykset ja säätiöt. Uusia Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita käynnistyi 14 ja EU:n rahoittamia 15. Esimerkkejä uusista EU-hankkeista ovat konsortiohanke BL2F, jossa kehitetään biopolttoaineita kemianteollisuuden sivuvirroista, sekä tohtorikoulutusverkosto MORE, joka kasvattaa tulevaisuuden osaajia liikkuvien koneiden kentälle.
Tutkimuksessa keskeisessä roolissa ovat lukuisat kokeelliset laboratoriot ja infrastruktuurit. Tiedekunnan koordinoima fotoniikan infrastruktuuri FinnLight hyväksyttiin vuoden lopussa kansalliselle tutkimusinfrastruktuuritiekartalle.
Tiedekunnassa aloitti kaksi henkilöä kemian alan tenure track -urapolulla.
Henkilöstö julkaisi artikkeleita korkean impaktiarvon kansainvälisissä lehdissä. Osanotto virtuaalisiin konferensseihin oli myös aktiivista.
Koulutus
Siirtyminen etäopetukseen pandemian vuoksi sujui tiedekunnassa suhteellisen hyvin, vaikka laboratorio-opetuksen järjestelyt tuottivat välillä suuria haasteita. Sekä opetushenkilöstö että opiskelijat osoittivat joustavuutta ja venymistä vaikeassa tilanteessa.
Tiedekunnan tutkinto-ohjelmien hakijamäärät kasvoivat keväällä 2020 keskimäärin 10 %. Suomenkielisistä ohjelmista erityisesti teknis-luonnontieteellinen, tuotantotalous ja konetekniikka kasvattivat merkittävästi hakijamääriään. Uusi kansainvälinen Environmental Engineering -maisteriohjelma keräsi ensimmäisellä hakukierroksellaan paljon hakijoita.
Tiedekunnan koulutusportfoliota laajennettiin jakamalla englanninkielinen Science and Engineering -kandidaattiohjelma kahteen hakukohteeseen, joista toinen keskittyy luonnontieteisiin ja toinen ICT-aloille sekä sähkötekniikkaan. Ohjelmaa on kehitetty yhteistyössä ITC-tiedekunnan kanssa. Lisäksi syksyllä perustettiin koulutusvientiä varten Bachelor of Science -ohjelma, johon suunnitellaan ilmailun (aviation) opintosuunta yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden ja muiden tiedekuntien kanssa. Tiedekunta on ollut aktiivinen toimija myös kansallisessa tekniikan verkkoyliopistossa FITechissä tarjoamalla sinne mm. teollisuusrobotiikan, automaatiotekniikan ja materiaalitekniikan kokonaisuuksia.
Poikkeustilanteesta huolimatta tutkinto-ohjelmien profilointi sekä osaamisperustainen opetussuunnitelmatyö 2021–2024 edistyivät hyvin. Esimerkiksi materiaalitekniikan opintosuunnat ja -polut uudistettiin kokonaisuudessaan. Kone- ja automaatiotekniikan osalta sovittiin kaksivuotisesta opetussuunnitelmasta 2022–2024, jota työstetään vielä vuonna 2021. Opetussuunnitelmatyön rinnalla kiinnitettiin erityistä huomiota verkko-opetuksen ja digipedagogiikan kehittämiseen.
Opiskelijoita tavattiin mm. säännöllisissä kiltatapaamisissa, ja syksyllä järjestettiin tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnattu hyvinvointikysely.
Myös tutkinto-ohjelmien kansalliseen ja kansainväliseen näkyvyyteen ja markkinointiin panostettiin. Työtä tehtiin muiden tekniikan koulutusta tarjoavien tiedekuntien, yliopiston hakijapalveluiden sekä viestinnän ja markkinoinnin kanssa.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Tiedekunnan tavoitteena vuonna 2020 oli panostaa strategisiin kumppanuuksiin ja kasvavaan yhteistyöhön sekä tutkimuslaitosten että yritysten kanssa. Pandemia asetti kuitenkin haasteita toimeenpanna yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyviä hankkeita normaalissa ja totutussa laajuudessa. Tiedekunta ylläpiti yhdessä yliopiston innovaatiopalvelut ja kumppanuudet -yksikön kanssa säännöllistä vuoropuhelua yritysten kanssa tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoittamiseksi. Lisäksi suunniteltiin uusia toimintamalleja, jotka auttaisivat opiskelijoita valmistumaan asetetuissa tavoiteajoissa.
Tiedekunnan yhteiskunnallisesti vaikuttavasta tutkimustoiminnasta esimerkki on Suomen Akatemian profilointirahoitukseen liittyvä poikkitieteellinen Urban Platform for Circular Economy -ryhmä. Ryhmä toimii esimerkiksi Tampereen Hiedanrannan living lab -ympäristössä, jossa pilotoidaan erilaisia ympäristötekniikkaan liittyviä ratkaisuja sekä tehdään tutkimusyhteistyötä yliopiston muiden tieteenalojen ja Tampereen kaupungin kanssa. Myös Tampere Microscopy Centerin toiminta, jossa analysoidaan materiaalien rakenteita ja kemiallisia koostumuksia atomitasolle asti, oli vaikuttavaa.
Koulutuksen alueella tiedekunta aloitti FITech-verkoston aloitteesta ja yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa diplomi-insinöörikoulutuksen Itä-Suomessa. Tässä AUDI2X-hankkeessa tiedekunta tuottaa älykkään automaation pääaineen sekä vastaa kokonaisuuden suunnittelusta opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen hankerahoituksen turvin. Ohjelman ensimmäinen sisäänotto on vuonna 2021.
Tiedekunnassa toimi neljä työelämäprofessoria, jotka rakensivat työpanoksillaan tärkeitä yhteistyösiltoja yliopiston ja teollisuusyritysten välille. Esimerkiksi automaatio- ja konetekniikan yksikössä toimiva, digitaaliseen suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut työelämäprofessori työskentelee kiinteässä yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskus Framin, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja alueen yritysten kanssa.
Vuonna 2020 tiedekunnassa tehtiin 31 uutta keksintöilmoitusta. Vuoden keksijä -palkinnon sai tiedekunnan työelämäprofessori Tero Joronen, joka oli ollut kuluneen vuoden aikana keksijänä kymmenessä eri energiantuotannon tehokkuutta parantavassa keksinnössä, joko ainoana keksijänä tai osana keksijätiimiä.