Tutkimus
Tiedekunnan tutkimuksen suuria linjoja ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtäminen ja hallinta.
Tiedekunnassa toimii kahdeksan temaattista tutkimuskeskusta: Gerontologian tutkimuskeskus GEREC, Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLA, Monitieteisen kertomuksen tutkimuksen keskus Narrare, Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI, Tampere Centre for Classical, Medieval and Early Modern Studies (Trivium), Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus TaSTI ja Työelämän tutkimuskeskus WRC. Eturauhassyövän tutkimuskeskus PCRC on yhteinen MET-tiedekunnan kanssa. Tiedekunta on luonut kriteerit tutkimuskeskusten perustamiselle ja lakkauttamiselle.
Vuonna 2018 aloittanut Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikkö (HEX) vahvistui merkittävästi, kun yksikköön liittyi uusia tutkijoita kotimaasta ja ulkomailta. Yksikkö käynnisti vierailijaohjelman, aloitti kansainvälisen julkaisusarjan Palgrave Studies in the History of Experience, ja sai merkittävää kansainvälistä ja kotimaista näkyvyyttä, mukaan lukien Ruotsin kuninkaallisen akatemian palkinto professori Pirjo Markkolalle.
Merkittävänä uutena avauksena tiedekuntaan saatiin ERC-rahoitus yhteisösuhteiden tutkimukseen. Tiedekunnassa on meneillään myös toinen ERC-rahoitteinen tutkimushanke, Gender, party politics and democracy in Europe (EUGenDem, 2018–2023).
Tiedekunnassa on ollut käynnissä ja edelleen meneillään useita korkeatasoisia ja vaikuttavia tutkimushankkeita, kuten Alkoholitutkimussäätiön rahoittama hanke Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt: sosiaalipsykologinen tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen median peliyhteisöissä (2017-2020), jossa on ollut kumppaneita Espanjasta, Etelä-Koreasta, Itävallasta, Tanskasta ja Yhdysvalloista.
Tiedekunta sai kolmivuotisen STN-rahoituksen Tietoon perustuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa -osahankkeelle. Esimerkkejä muista tiedekunnan STN-rahoitukseen perustuvista hankkeista ovat ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään -konsortio, joka toimii Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa, ja ORSI – Towards ECO Welfare State, joka on Tampereen yliopiston, Suomen ympäristökeskus SYKEn, Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteisponnistus.
Koulutus
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita yhteiskunnan palvelukseen kahdeksassa tutkinto-ohjelmassa (filosofia, historia, logopedia, kirjallisuus, psykologia, sosiaalityö, terveystieteet ja yhteiskuntatutkimus), kahdessa kansainvälisessä ja kahdessa kotimaisessa maisteriohjelmassa sekä yhdessä kansainvälisessä kandidaattiohjelmassa.
Koronapandemian vuoksi tiedekunta siirtyi kevätlukukaudella etäopetukseen. Myös kaikki valintakokeet järjestettiin etänä. Tiedekunta järjesti erityistä tukea opettajille ja opiskelijoille pitämällä säännöllisiä etäopetusklinikoita sekä resursoimalla tukitoimintaa.
Perustutkintojen osalta pandemiavuosi 2020 oli ennätysvuosi. Tiedekunta ylitti perustutkintotavoitteensa kaikilla aloilla ja tiedekunnasta valmistui yli 300 kandidaatin tutkintoa ja lähes 400 maisteria.
Tiedekunnassa väittelee vuosittain keskimäärin 40 eri alojen tohtoria. Vuonna 2020 pandemian ja etäväittelyn vaikutuksesta valmistui 30 tohtoria.
Uusina tutkinto-ohjelmina tiedekunnassa käynnistyivät kandidaattiohjelma Sustainable Urban Development ja suomenkielinen hyvinvointipolitiikan ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma Porin yliopistokeskuksessa.
Johdatus yhteiskuntatutkimukseen -opintojakson toteutus avoimena verkkokurssina oli näkemyksellinen ja kunnianhimoinen opetuksen innovaatio, joka kehitettiin opiskelijoiden rekrytointiin sekä korvaamaan poistuvaa yhteiskuntatutkimuksen valintakoetta. Kurssi toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.
Tiedekunnan ja opiskelijajärjestöjen yhteistyö oli tiivistä. Tiedekunnan johto ja opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat tapasivat kuukausittain. Ainejärjestöt tekivät kyselyt opiskelijoiden hyvinvoinnista ja tasa-arvon toteutumisesta. Niiden tulokset on analysoitu ja käsitelty johtoryhmässä.
Tiedekunta kehitti opiskelijoiden matalan kynnyksen palveluita yhdessä koulutuksen ja oppimisen palveluiden kanssa. Konkreettisena tuotoksena on Navigaattori, joka tuo opiskelijan ohjaus- ja hyvinvointipalvelut entistä helpommin saataville ja tarjoaa opiskelijoille matalan kynnyksen neuvontaa erilaisissa hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Tiedekunnan tutkijat olivat kysyttyjä asiantuntijoita erilaisissa kehittämishankkeissa ja lainvalmistelussa mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden alalla. Tiedekunnan dekaani toimi kutsuttuna sisäisen turvallisuuden selvityshenkilönä ja muissa asiantuntijatehtävissä valtioneuvostossa sekä puheenjohtajana Pirkanmaan uudistamista pohtivassa ryhmässä.
Pandemian myötä tiedekunnassa suunniteltiin ja toteutettiin valtakunnallinen koronajäljityskurssi. Kyseessä on koronaviruspandemian hallintaan ja torjuntaan tähtäävä avoin verkkokurssi terveydenhuollon ammattilaisten jatkokoulutukseen. Kesäkuun alussa alkaneesta valtakunnallisesta verkkokurssista tuli muutamassa kuukaudessa yliopiston suosituin kurssi. Loppuvuodesta 2020 koronajäljittäjiä oli koulutettu kurssilla jo noin 2 700, joista suurin osa terveydenhuollon ammattilaisia.
Kirjallisuuden tutkimuksessa päättyi nelivuotinen Koneen Säätiön rahoittama Kertomuksen vaarat -hanke, jossa yhdistyivät poikkeuksellisen omaperäisellä tavalla vankka tieteellinen pohja ja yhteiskunnallisesti nouseva ilmiö sekä tutkijoiden asiantuntemus ja suuren yleisön kokemukset. Tutkimushankkeen työryhmä toimi tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten tutkimuslaitosten, muiden tieteenalojen ja mediatoimijoiden kanssa. Yhdessä sidosryhmien kanssa hankkeessa selvitettiin, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten tutkijat voivat lisätä kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon voimasta ja vaaroista.
Tiedekunnan tutkijat ovat julkaisseet useita suurelle yleisölle tarkoitettuja tietokirjoja. Yliopistonlehtori Marko Tikka ja FT Seija-Leena Nevala saivat tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksella Kielletyt leikit. Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948. Museokeskus Vapriikin näyttely Ostia, portti Roomaan tavoitti kaikkien aikojen yleisöennätyksen noin 140 000 vierailijalla.