Kyseessä on monitieteinen ja monimenetelmäinen seurantatutkimus, joka toteutetaan kymmenessä kunnassa eri puolilla Suomea. Tutkimukseen liittyy yhteistyö tutkimuskuntien ja useiden kansallisten yhteistyötahojen kanssa. Hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (2015–2021). Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta hankkeessa ovat mukana Salla Fjällström, Eeva Järventausta, Kirsti Karila, Mirka Kivimäki ja Maiju Paananen.
Hankkeen monipuolinen tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2016–2021. Keskeisen osan aineistoa muodostavat pienten lasten vanhempien haastattelu- ja kyselyaineistot sekä kuntien varhaiskasvatuksen johtavien viranhaltijoiden ja kuntapoliitikkojen haastattelut. Hankkeessa on myös tutkittu varhaiskasvatuksen palveluohjauskeskusteluja ja kuntien valtuustokeskusteluja, sekä toteutettu lasten haastatteluja. Tällä hetkellä tutkitaan, kuinka koronapandemia on vaikuttanut lapsiperheiden arkeen ja lasten hoidon ja varhaiskasvatuksen järjestelyihin.
Tutkimushankkeen tekee mielenkiintoiseksi sen monitieteisyys ja seurantaluonne. Kuuden vuoden aikana meillä on ollut mahdollisuus seurata varhaiskasvatuspolitiikan muutoksia sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Tutkimuksessa mukana olevat lapset ovat kasvaneet yksivuotiaista pian kuusivuotiaiksi ja pian heillä on edessään koulunaloitus. Tutkimus on ollut yhdenlainen näköalapaikka suomalaiseen lapsuuteen ja lapsiperheaikaan. Olemme työskennelleet tiiviimmin kymmenen eri puolilla Suomea sijaitsevan kunnan kanssa. Ne eroavat toisistaan sijainnin lisäksi siinä, millaisia varhaiskasvatuspalveluja ja lastenhoidon tukia ne perheille ja lapsille tarjoavat.
Laajasta tutkimusaineistosta on tehty monenlaisia analyysejä ja julkaisuja. Osahankkeiden teemoina ovat olleet muun muassa seuraavat:
- Perheiden lastenhoitoratkaisut ja niiden perustelut
- Varhaiskasvatuksen ja sen eri toimintamuotojen järjestämisen perustelut
- Vanhempien näkemykset varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä ja laadusta
- Äitiys, isyys ja vanhemmuuden käytännöt
- Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi
- Yksityinen varhaiskasvatus osana kuntien palvelutarjontaa
CHILDCARE-hankkeen avulla eri varhaiskasvatuksen toimijat saavat tietoa vanhempien ja lapsiperheiden suhteesta varhaiskasvatuspalveluihin. Hankkeen tutkimukset esimerkiksi tuovat esiin, missä määrin varhaiskasvatukseen osallistuminen eriytyy, kuinka lastenhoitoratkaisuja perustellaan ja kuinka nämä kytkeytyvät perheiden arjen järjestämisen kysymyksiin. Hankkeen tutkimukset tekevät näkyväksi kunnassa tehtävien päätösten keskeisen roolin suomalaislapsen lastenhoidon- ja varhaiskasvatuksen polkujen rakentajana. Tutkimukset osoittavat, kuinka kuntaympäristössä varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiselle ja palveluihin osallistumiselle rakentuu erilaisia perusteluja, jotka voivat suunnata lasten varhaiskasvatuksen osallistumista alueellisesti vaihtelevasti. Lisäksi palvelujen järjestämisen tapa voi aiheuttaa lasten varhaiskasvatuspolkujen eriytymistä lasten perhetaustan perusteella. Hankkeesta saatava tieto voi tukea vanhempien ja perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa. Tieto myös auttaa suuntaamaan varhaiskasvatuksen kehittämistä tulevaisuudessa lastenhoito- ja varhaiskasvatusjärjestelmän kunnallisuus ja paikallisuus huomioiden.
Salla Fjällström, Eeva Järventausta, Kirsti Karila, Mirka Kivimäki ja Maiju Paananen, Tampereen yliopisto
Hyödyllisiä linkkejä:
Hankkeen nettisivut: https://jyu.fi/childcare
CHILDCARE-blogi: https://blogs.tuni.fi/childcare/
Perusraportti 2016 kyselystä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-869-2
Perusraportti 2019 kyselystä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-538-4
Julkaisut CHILDCARE-hankkeen nettisivuilla: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/kotisivut/childcare/julkaisut