Pohja varhaiskasvatuksen kumppanuusverkostolle on luotu paljon aiemmin. Jo vuosina 1996-1999 Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen koulutuksessa työssäoppimista toteutettiin osana koulutuspäiväkotihanketta, jossa tavoitteena oli teorian ja käytännön integrointi ja ohjaajien sitouttaminen opiskelijoiden ohjaamiseen. Koulutuspäiväkotihankkeen myötä saivatkin alkunsa Tampereen yliopiston mentor-koulutukset, jotka jatkuvat edelleen kumppanuusverkoston puitteissa. Muilta osin yhteistyön koulutuksen ja työelämän on arvioitu tuossa vaiheessa jääneen vielä vähäiseksi. Koulutuspäiväkotihankkeen arvioinnin pohjalta kehitettiin työssäoppimisen tueksi työssäoppimisen opas, jotta tiedottaminen olisi parempaa ja työssäoppimisen tavoitteet kaikille osapuolille selkeämpiä. Myös oheiskirjallisuuden osuutta osana työssäoppimista lisättiin. Työssäoppimisen opas ja oheiskirjallisuuden ja sen kautta reflektoinnin rooli ovat edelleen merkittävässä roolissa Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen koulutuksen työssäoppimisen käytännöissä.
Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston suunnittelusta asti mukana ovat olleet opiskelijoiden, Tampereen ja kehyskuntien varhaiskasvatustoimijoiden ja Tampereen yliopiston kouluttajien ja tutkijoiden edustajat. Nämä edustajat muodostivat aluksi lukuvuonna 2012-2013 suunnittelutyöryhmän ja sen jälkeen kumppanuusverkoston ohjausryhmän. Suunnittelutyöryhmässä laadittiin suuntaviivat toiminnalle sekä kriteerit kumppanuuspäiväkotien valinnalle. Kumppanuus-käsitteeseen verkoston nimessä päädyttiin, koska haluttiin korostaa yhteistä tekemistä, yhteistä keskustelua, osallisuutta ja oppimiskumppanuutta.
Kumppanuusverkoston suunnittelutyöryhmän kriteereissä kumppanuuspäiväkotien valinnalle lähtökohtana on päiväkodin henkilöstön sitoutuminen ainakin kolmeksi vuodeksi opiskelijoiden ohjaustehtävään sekä omalta osalta yhteisen pohdinnan ja arvioinnin mahdollistaminen koulutuksen kanssa. Lisäksi henkilöstön kiinnostusta pedagogiikan ja työkäytäntöjen kehittämiseen ja tutkimustoimintaan pidetään tärkeänä. Mentoreilta edellytetään mentor-koulutusta tai halukkuutta osallistua mentor-koulutukseen, jotta ohjauksen tasalaatuisuus ja mentoreiden motivaatio ohjaukseen voidaan taata. Myös päiväkodin johtajan sitoutuminen kehittämistyöhön ja yhteistyöhön on nähty tärkeäksi kumppanuustoimintaa tutkevaksi tekijäksi.
Varhaiskasvatuksen koulutuksen tehtävänä on tarjota kumppanuuspäiväkodeille pedagogista tukea säännöllisen mentoreiden perus- ja jatkokoulutuksen kautta. Kumppanuusverkoston perustamisen jälkeen mentor-koulutukset ovatkin vakiinnuttaneet paikkansa, ja lisäksi tarjontaan on tullut myös jatkokoulutuksia mentoreille ja myös johtajien mentor-koulutuksia. Yliopistolla on myös vastuu blogiympäristöstä, joka toimii tiedottamisen, keskustelun ja ohjauksen välineenä. Yhtenä osa-alueena on kumppanuusverkoston alusta alkaen ollut myös työssäoppimisen sisällöllinen kehittäminen säännöllisen palautteen perusteella. Tampereen yliopisto vastaa koko kumppanuusverkoston toiminnasta.
Kumppanuusverkoston alussa mukana oli kuusi seudun kehyskuntaa (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi) ja kumppanuuspäiväkoteja oli 53. Toiminta on laajentunut vähitellen – vuoden 2019 alussa mukaan tulivat Hämeenlinna ja Seinäjoki ja syksyllä 2019 kaksi yksityistä palveluntarjoajaa englannin kielisten päiväkotien osalta. Syksyllä 2022 myös Riihimäki tuli mukaan verkostoon. Tällä hetkellä kumppanuusverkostossa on jo yli 150 kumppanuuspäiväkotia.
Kumppanuusverkoston toimintaa on arvioitu useaan kertaan ja kehitetty arvioinnin tulosten pohjalta. Vuonna 2016 kumppanuusverkoston arviointiraportissa todettiin, että kumppanuusverkoston toiminnalle on luotu hyvät puitteet, josta on hyvä jatkaa kehittämistä edelleen. Työssäoppimisen käytäntöihin ja mentor-koulutukseen oltiin tyytyväisiä. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa oli tuolloin ollut jo useamman tutkimushankkeen ja opinnäytteen muodossa, mutta tutkimustoimintaa haluttiin lisätä ja syventää. Yhdeksi erityiseksi kehittämiskohteeksi nousi tiedottamisen lisääminen.
Kumppanuusverkoston toiminnalle asetetaan vuosittain erityiset tavoitteet ja painopistealueet. Lukuvuonna 2019-2020 painopistealueina ovat olleet verkoston rakenteiden kehittäminen sekä kehittämis- ja tutkimustoiminnan vahvistaminen.