Kohti itsenäistä työskentelyä
Terveysalan ruotsin kielen opinnot on sijoitettu opintojen loppuvaiheeseen, jolloin opiskelijoilla on jo hyvä ammattiosaaminen. Toteutus tapahtuu viiden viikon aikana, mikä edellyttää opiskelijoilta päivittäistä panostusta luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaan opiskeluun. Oletusarvo on, että virtuaalisovelluksia hyödyntämällä opiskelijoita voidaan sitouttaa ja motivoida itsenäiseen työskentelyyn. Opettajan on myös mahdollista seurata itsenäisen työskentelyn etenemistä ja suoritusten tasoa sovellusten ominaisuuksia hyödyntämällä.
Kokeilussa sitoutumista itsenäiseen opiskeluun pyrittiin lisäämään e-oppimisen sovelluksilla, jatkuvalla seurannalla ja palautteella sekä henkilökohtaisella alkukeskustelulla. Sovellukset valittiin siten, että yhteistoiminnallinen oppiminen mahdollistui ja opiskeluprosessi sekä palaute tulivat läpinäkyväksi. Autenttisella ruotsinkielisellä verkkomateriaalilla pyrittiin lisäämään motivaatiota ja runsasta ammattikielen sisältöä.
Alkukeskustelussa kartoitettiin opiskelijoiden odotuksia, toiveita, asennetta, lähtötasoa ja tavoitteita. Jotkut pelkäsivät, etteivät suoriutuisi opinnoista. Keskustelun aikana oli mahdollista luoda molemminpuolisen luottamuksen ilmapiiri ja sopimus siitä, miten opiskelijan itse asettamiin tavoitteisiin päästäisiin. Yli puolet opiskelijoista oli sitä mieltä, että henkilökohtainen alkukeskustelu opettajan kanssa oli hyödyllinen. Ryhmässä oli 25 opiskelijaa.
Sisältö jaettiin teemallisiin kokonaisuuksiin, ja oppimistehtävät otettiin huomioon loppuarvioinnissa. Näin pyrittiin motivoimaan opiskelijoita oppimistehtävien tekemiseen säännöllisesti ja aikataulun mukaisesti. Oppimistehtäviä olivat blogipostaukset, postausten kommentointi, ryhmätehtävät ja suulliset harjoitukset. Oman ja ryhmän toiminnan reflektointi ja palaute toteutettiin jokaisen teeman lopussa. Näin pyrittiin jatkuvaan opiskelijoiden ja opettajan toiminnan laadun parantamiseen.
Virtuaalisovellukset
Tabulan yleiseen osaan sisältyi uutisfoorumi, tavoitekuvaukset, arviointikriteerit, kielitaustakysely, gmail-osoitteet, blogilinkki, haastatteluaikataulut, sanakirja- ja kielioppisivustolinkit ja Kysy opettajalta -foorumi. Sisältöosassa oli neljä yhden viikon pituista teemaa: Att jobba som sjuksköterska – Förväntningar och erfarenheter, Sjukhuset, Detta är vårt jobb ja Kommunikation mellan vårdpersonal och patienter. Teemoihin sisältyi resurssi-, oppimistehtävä- ja palauteosio. Oppimistehtävien preppausaineistona oli perinteisiä harjoitusmuotoja kuten kuullun ymmärtäminen, drilliharjoitukset ja tekstin tai videon sisällön referointi.
Opiskelijoille opetettiin Google-tilin perustaminen ja sovellusten käyttö ensimmäisellä tapaamiskerralla. Alkuhankaluuksia ilmeni (opiskelijapalautteen mukaan) mm.:
Blogin kirjoittaminen ja muiden tehtävien tekeminen tietokoneella, vie ainakin minun keskittymistäni pois opiskelusta kun täytyy opetella myös ohjelmien käyttöä eikä keskittyä pelkästään ruotsin opiskeluun.
Googlen käytön opetteleminen vei ehkä turhan paljon huomiota ajastani. Ajan olisin voinut käyttää varmaan hyödyllisemminkin, jos olisin valmiiksi osannut sitä käyttää.
Google Bloggerin blogiin opiskelijat kirjoittivat esseet Mina erfarenheter och förväntningar om yrket ja Vem av sjuksköterskorna skulle du kunna identifiera dig bäst med och vem av dem sämst med? (ryhmä katsoi videolta neljän sairaanhoitajan kertomukset työstään). Palautteen näihin kirjoituksiin antoivat sekä opettaja että pienryhmän jäsenet. Sanallisen palautteen lisäksi oli mahdollista antaa palautetta ratingwidget-tähdillä. Opiskelijat sovelsivat esseissä oppimaansa ammattisanastoa, ja jotkut heistä etsivät ja esittelivät oma-aloitteisesti uusia aineistoja, esim:
Jag har läst många tidningsartiklar om saken, till exempel: http://svenska.yle.fi/artikel/2015/01/27/narvardare-kritiska-till-hemvarden
Källa till video: https://www.youtube.com/watch?v=zho-hIWYmms
Sanaston oppiminen ja opitun soveltamisen välillä oli aluksi viive, joka pieneni pidemmällä aikavälillä. Tuloksista voi nähdä, että vaikka opiskelijat oppivat uutta ammattisanastoa, he eivät kyenneet heti samassa määrin soveltamaan sitä blogikirjoituksen tekemisessä (Kuva 2).
Pienryhmät käyttivät Google Docsia ryhmätöiden tekemiseen. Ensimmäisessä tehtävässä ryhmä esitteli sairaalaosaston, sen henkilökunnan, potilastapaukset ja päivittäisen rutiinin. Toisena tehtävänä oli kirjoittaa potilaan tulohaastattelu, hoitosuunnitelma ja potilasohjeet kotiutettaessa. Pienryhmissä oli opettajan valitsemana sekä hyvän että huonon kielitaidon omaavia opiskelijoita vertaistuen mahdollistamiseksi.
Tykkäsin tosi paljon tästä, että oli kirjallinen & suullinen tehtävä! Ryhmät oli järkevästi ajateltu- ihan sekaryhmiä! Google Docs osoittautui erittäin hyväksi työkaluksi.
Ryhmätehtävät on vaivalloisia. Ei siis niitä, kiitos.
Hyvän tiimityön esteenä olivat aikataulujen yhteensopimattomuus ja joidenkin opiskelijoiden sitoutumattomuus työskentelyyn. Ryhmän heterogeenisuus mainittiin kuormittavana asiana joissakin palautteissa. Toki 65 % vastanneista piti pienryhmätyöskentelyä sujuvana.
Quizletin avulla harjoiteltiin ammattisanastoa ja fraaseja. Se soveltuu drilliharjoitteluun ja siinä on pelillisiä ominaisuuksia. Quizlet toimii siten, että sinne syötetään sana- tai fraasiparit molemmilla kielillä, ja käytössä on kuusi erilaista harjoitteluvaihtoehtoa:
- Flashcard: kortit, joiden eri puolilla sama ilmaisu suomeksi ja ruotsiksi – myös kuuntelumahdollisuus
- Learn: Kirjoitetaan pyydetty sana – sisältää kuuntelumahdollisuuden
- Speller: Sanat kirjoitetaan kuullun perusteella.
- Test: Ohjelma generoi sanoista ja fraaseista testejä, jossa on erilaisia osioita.
- Scatter-peli: Pelissä yhdistetään samaa tarkoittavat sanat tai fraasit, jolloin löydetyt parit häviävät näytöltä. Osio mittaa parien löytämiseen kuluvaa aikaa.
- Race-peli: Sanat ja fraasit liikkuvat näytön yli ja tavoitteena on kirjoittaa toisella kielellä vastine ajan sallimissa puitteissa.
YouTube-videoista edPuzzlen avulla tehtyjä kuullunymmärtämisharjoituksia oli kolmenlaisia: sisältökysymykset ja vastaukset suomeksi, sisältökysymykset ja vastaukset ruotsiksi sekä oikein-väärin -vaihtoehdot ruotsiksi. Opiskelijapalautteen mukaan vähiten pidettiin ensimmäisestä vaihtoehdosta. Opiskelijoiden kommentteja edPuzzle-harjoituksista:
Oikein/väärin-vaihtoehdot oli mukavaa vaihtelua eikä tehtävän teko vienyt niin kohtuuttomasti aikaa kuin tehtävät, johon pitää ruotsiksi vastata.
Videoista oli mielestäni vaikea saada selvää!
Paljon menee aikaa tehtävien tekemiseen huonon ruotsin kielen taitojeni vuoksi. Kun on ollut pakko kuunnella aktiivisesti annettuja videopätkiä, on kuuntelu helpottanut verrattuna ekoihin kertoihin, vaikkakin vieläkin jää puheesta asioita ymmärtämättä.
Google Forms -sovelluksella opettaja teki neljä palautekyselyä, jotka sisälsivät opiskelijan oman työskentelyn reflektointia, pienryhmän työskentelyn arviointia ja muuta opiskelijan antamaa palautetta. Palautekoonnit käytiin läpi viikoittain ja niiden avulla pyrittiin toiminnan laadun parantamiseen. Palautekeskusteluja on syytä kehittää opiskelijakeskeisemmiksi, esim. analyysi pienryhmätyöskentelyn ongelmista olisi hedelmällistä käydä pienryhmässä eikä opettajajohtoisesti.
Johtopäätökset
Tavoitteena oli testata, miten tiiviin aikataulun opintojaksolla päästään oppimistavoitteisiin teknologiaa hyödyntämällä ja aktiivisella ohjauksella. Opiskelijan oli sitouduttava säännölliseen itsenäiseen opiskeluun ja osatavoitteisiin, joita olivat soveltavat oppimistehtävät. Opettaja toi tarjolle runsaat ja monipuoliset autenttiset sisällöt ja virtuaalisovellukset sovellukset sekä työskentelyn ohjaamisen. Ohjaus yhdistettynä teknologian tarjoamiin oppimisfasiliteetteihin tuki oppimista, ja sovellusten käyttö opittiin nopeasti. Loppupalautteessa monet ilmoittivat osaamisensa lisääntyneen soveltamisen tasolle asti. Lisäksi mainittiin asenteet, motivaatio, luottamus omaan osaamiseen, tiedonhakutaidot ja tavoitteellisuus, jotka ovat autonomisen oppijan ominaisuuksia.
Miten sairaanhoitajan osaamispakkisi on kehittynyt ruotsin opiskelusi ansiosta?
Jonkin verran, mutta kehittymistä olisi tapahtunut huomattavasti enemmän, jos itseltä olisi riittänyt motivaatiota enemmän ruotsin opiskeluun.
Enemmän valmiuksia ja rohkeutta kommunikoida ruotsinkielisten potilaiden ja hoitajien kanssa (esim. sairaalasiirrot Vaasaan). Sekin jo monesti riittää, että pystyy poimimaan oleelliset seikat eikä takerru mm. kielioppiin. Itse innostuin tosi paljon kielen opiskelusta ja otin jopa opinnäytetyöni lähteeksi ruotsinkielisen tutkimuksen. Opinnot avasivat ihan uusia ovia; mahdollisuuden tutustua ruotsinkielisiin julkaisuihin, tutkimuksiin ym.
Mitä neuvoja antaisit sairaanhoitajaopintojensa alussa oleville opiskelijoille ruotsin opiskelun sujuvoittamiseksi?
Kannattaa ottaa se asenne, että ruotsia oikeasti voi tarvita töissä ja muussa elämässä. Tärkeintä on osata etsiä tietoa, jos ei osaa selittää jotakin ruotsiksi potilaalle.
Näe opinnot mahdollisuutena, ei missään nimessä taakkana. palkitse itseäsi pienistäkin onnistumisista. Hanki itseäsi kiinnostavaa lisätietoa: esim lähdemateriaalia oppariin, kuuntele radiota, katso tv-sarjoja ym. Pohdi omaa suhtautumista kieleen; mistä negatiiviset tunnelmat kumpuavat ja ovatko ne todellisia. Nyt olet AIKUINEN ja saat oppia kivalla tavalla ja kiinnostavasti ruotsia. Luo realistiset tavoitteet ja luota osaamiseesi.
Opetuksessa on onnistuttu, jos opiskelijan kielenoppimisen prosessi sen tuloksena etenee muistamisesta soveltamisen tasolle ja oman osaamisen kriittiseen arviointiin sekä kielitaidon jatkuvaan kehittämiskykyyn. Virtuaalisovellukset ovat erinomainen tapa johdattaa opiskelijat autenttisiin oppimisympäristöihin ja monipuolisiin opiskelutapoihin elinikäistä oppimista silmälläpitäen.
Kirjoittaja
Tarja Haukijärvi on Kielipalvelujen päällikkö sekä ruotsin- ja englanninkielen lehtori Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän on mukana TAMKin opettajaopiskelijoiden mentoroinnissa sekä virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyvän fasilitoinnin kehittämisessä.