Ruotsin kielen polkuopintomalli
Ammattikorkeakoulujen kielten opintojaksoja toteutettaessa ollaan vähitellen irrottautumassa One Size Fits All -ajattelusta, ja osaamisen tunnistamisesta on tullut yhä tärkeämpi osa tehokasta ohjausta. Opettajan työ sisältää yhä enemmän ohjausta ja opiskelijan kielenoppimisen tukemista hänen omien edellytystensä ja tavoitteidensa suuntaisesti, mikä edellyttää opettajalta sopivaa asennetta ja perinteisestä poikkeavaa pedagogista osaamista. (Haukijärvi & Pollari 2017.) Ruotsin kielen polkuopintomalli on luotu tukemaan sujuvaa siirtymistä ammatilliselta toiselta asteelta ammattikorkeakouluun siten, että opiskelija saavuttaa sellaisen ruotsin kielen taidon, jonka pohjalta ammattikorkeakoulun pakolliset ruotsin opinnot olisi mahdollista suorittaa hyväksytysti.
Ammatillisella toisella asteella ruotsin opiskelun vähäisen tuntimäärän vuoksi olisi tärkeää, että ammattikorkeakouluihin jatko-opintoihin tulevat saisivat ammattikorkeakoulutasoisia ruotsin lisäopintoja jo ammatillisella toisella asteella opiskellessaan. Ammatillisella toisella asteella pakollisena kurssina on noin 17 tuntia ruotsin opetusta (eli 1 osaamispiste). Lisäksi esimerkiksi Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa on ollut tarjolla valinnaisina opintoina yhden tai kahden osaamispisteen ruotsin kurssi. Lukiossa opiskellaan enemmän ruotsia, sillä lukiossa on pakollisena viisi kurssia keskipitkässä ruotsissa. (Ks. esim. Juurakko-Paavola 2017.)
Ammatillisen toisen asteen perustutkinto on Suomen kansallisessa viitekehyksessä FiNQF sijoitettu tasolle 4 ja ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 6 (OPH 2018). Näin ollen ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden osaamisen tason nostaminen jo ennen ammattikorkeakouluopintoja olisi tärkeää, jotta opiskelu olisi sujuvaa. Lisäksi myös AO-taustaiset opiskelijat tarvitsisivat tukea AMK-opintojen alussa. Ammattikorkeakoulussa kaikille opiskelijoille on tarjolla ruotsin opintojaksoja alakohtaisina toteutuksina, joiden tavoitteena on, että opiskelija ruotsin opiskelun päätteeksi tuntee oman koulutusalansa sanaston ja on saavuttanut kielitaidon, josta säädetään Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129.
Ruotsin kielen polkuopinnot tukevat sujuvaa siirtymistä.
Ruotsin opiskelun ylläpitäminen koko opintojen ajan niin ammatillisella toisella asteella kuin ammattikorkeakoulussakin on kielten osaamisten näkökulmasta tärkeää. Polkuopintomallin tavoitteena oli tukea ja täydentää ruotsin kielen opiskelua niin Tredussa kuin TAMKissa tekniikan alalla (ks. myös Arjen arkki 2019). Opintojaksot kehitettiin ja muotoiltiin uudella tavalla TAMKin Nätsvenska-verkkokurssista (ks. Sallila 2016; Sallila, Mäkelä, Myllymäki, Kallinen & Hanska 2017), joka on TAMKin ruotsin valmentava verkkokurssi valinnaisissa opinnoissa. Malliin sisältyi neljä TAMKissa tarjottavaa opintojaksoa (ns. moduulia), joista kaksi ensimmäistä moduulia (1 ja 2) kohdistuivat AO-opiskelijoille ja kaksi seuraavaa (3 ja 4) kohdistuivat AMK-opiskelijoille. Kuvassa 1 on kuvattu TAMKin tarjoamien polkuopintojen sijoittumista opintoihin Tredussa ja TAMKissa.
Kuva 1 Ruotsin kielen polkuopintomalli TAMKissa sekä TAMKin ja Tredun opintojaksot (op = opintopiste, osp = osaamispiste)
Moduulit 1 ja 2 pilotoitiin vuonna 2018 TAMKin opintoina Tredun opiskelijoille, jotka suorittivat moduulit avoimen AMKin kautta. Opiskelijat ilmoittautuivat avoimeen AMKiin Korota-tarjottimelta (ks. Korota 2019). Nämä olivat lisäopintoja Tredun opiskelijoille. Opiskelijat pystyivät liittämään nämä opinnot ammatillisen toisen asteen omiin valinnaisiin opintoihinsa. TAMKin ruotsin kielen opettajien lisäksi näissä moduuleissa toimi myös Tredun ruotsin kielen opettaja ohjaajana.
Moduuli 3 pilotoitiin vuonna 2018 TAMKissa konetekniikan AO-taustaisilla opiskelijoilla osana heidän vapaasti valittavia opintojaan. Moduuli 4 on tarkoitus pilotoita myöhemmin TAMKissa.
Polkuopintojen kuvausta ja kokemuksia
Kaikissa moduuleissa oli sanasto- ja kielioppiosioita sekä suullisia ja kirjallisia harjoitteita. Osioiden ja harjoitteiden sisällöt laajentuivat moduuli moduulilta. Moduulit olivat verkkokursseja, joihin sisältyi kaksi lähiohjauskertaa. Muuten ohjaus tapahtui verkossa TAMKin Tabula (eli Moodle) -oppimisympäristössä ja WhatsApp-sovelluksella. Lisäksi työvälineinä olivat Blogger ja YouTube, joita opiskelijat oppivat käyttämään opintojen aikana. Bloggerin oli tarkoitus toimia opiskelijan sähköisenä portfoliona kaikkien moduulien ajan. Kuvassa 2 on kuvattu moduulien sisällöt lyhyesti.
Kuva 2 Ruotsin kielen moduulien sisällöt lyhyesti
Moduuli 1 AO-opintojen 2. vuonna
Opintojakson tavoitteena oli, että opiskelija osaa kertoa itsestään, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja opiskelustaan sekä osaa keskeiset kielioppirakenteet ja perussanaston. Lisäksi opiskelija osaa reagoida sopivalla tavalla yksinkertaisissa jokapäiväisissä puhetilanteissa. Kohderyhmänä oli Tredun konekerhon opiskelijoita.
Opiskelijat kokivat kurssin hyvänä ja kestoltaan sopivana sekä tehtävät opettavaisina. Haastavina koettiin alussa Blogger ja jotkut tehtävät sekä toivottiin enemmän lähiohjauskertoja. Oppimistuloksina jokainen opiskelija koki oppineensa jotain uutta ja samalla tuli kerrattua perusasioita. Kaikki opiskelijat harkitsivat osallistuvansa Moduuli 2 -kurssille.
Opettajaohjaajien mielestä eri oppimisympäristöjen yhdistäminen onnistui ja opiskelijat olivat sitoutuneita. Sisällöissä oli sopivasti perinteisiä tekstejä, kuulunymmärtämistä, tekstin tuottamista ja kielioppia digioppimisella maustettuna. Kehitettäviksi asioiksi koettiin tässä moduulissa lähiopetuksen ja pelillisyyden lisääminen sekä eri ohjaustapojen jatkokehittäminen.
Moduuli 2 AO-opintojen 3. vuonna
Opintojakson tavoitteena oli, että opiskelija osaa käyttää ruotsia puhelimessa ja sähköpostissa sekä osaa käyttää jatko-opiskeluun ja työnhakuun liittyvää oman alan perussanastoa. Suullista ja kirjallista viestintätaitoa kehitettiin käyttäen jutustelua (småprat) ja reagointia erilaisissa tilanteissa. Lisäksi kielen perusrakenteita kerrattiin. Pilotointiin osallistui Moduuli 1:n suorittaneita Tredun konekerhon opiskelijoita.
Opiskelijat pitivät Bloggerin käyttöä mielenkiintoisena ja erilaisia täytettäviä ristikoita hyvänä ideana. Lisäksi opiskelijat kokivat verkossa olevan kurssin hyvänä ja arvostivat sitä, että tehtäviä sai tehdä omaan tahtiin.
Opettajaohjaajat kokivat, että opiskelijoiden sitoutuminen oli edelleen hyvällä tasolla. Kuitenkin heidän mielestään suullisen viestinnän harjoittelussa lähiohjauskertojen lisääminen olisi perusteltua. Kommunikointi vieraalla kielellä ”aidoissa” vuorovaikutustilanteissa on usein opiskelijoille haastavaa, ja juuri sen vuoksi tämän kaltaisia oppimistilanteita pitäisi verkkotehtävien oheen vielä lisätä. Itsenäisesti, omaan tahtiin verkossa hankitun osaamisen tuominen käytäntöön luokkatilanteessa palkitsee ja rohkaisee kielen oppijaa käyttämään kieltä todellisissa kielenkäyttötilanteissa.
Moduuli 3 AMK-opintojen 1. vuonna
Opintojakson tavoitteena oli, että opiskelijat osaavat kertoa opinnoistaan AMKissa ja reagoida sopivalla tavalla yksinkertaisissa jokapäiväisissä puhetilanteissa sekä sisäistävät keskeisiä kielioppirakenteita ja perussanastoa. Lisäksi tavoitteena oli valmentautua TAMKin ruotsin kieliopintoihin syventyen kirjallisiin ja suullisiin viestintätilanteisiin. Kohderyhmänä pilotissa oli TAMKin konetekniikan 1. vuoden opiskelijoita.
Opiskelijoiden mielestä kurssilla oli parasta ruotsin kertaaminen pitkästä aikaa. Blogin tekeminen nähtiin positiivisena ja nykyaikaiseen työnhakuun hyvin soveltuvana. Lisäksi opiskelijat pitivät kurssin joustavuudesta, sopivasta työmäärästä, hyvistä materiaaleista ja tukinettisivuista, Quizlet-sovelluksen käytöstä sekä portfolion antamista mahdollisuuksista. Tekniikan sanasto ja siihen liittyvät tehtävät nähtiin hyvinä. Kehitettävinä asioina pidettiin hyvän kielioppiosaamisen laajentamista sekä Quizletissä olevien tehtävien tarkentamista entisestään. Opettajaohjaajat olivat havainnoissaan opiskelijoiden kanssa yhtä mieltä hyvistä ja kehitettävistä asioista.
Moduuli 4 AMK-opintojen 2. vuonna
Opintojakson tavoitteena on laajentaa perussanastoa ammattisanastoon sekä kehittää osaamista kielioppirakenteissa. Lisäksi kirjallista ja suullista kielitaitoa laajennetaan kasvattaen valmiuksia toimia messuilla ja neuvotteluissa sekä tarjousten tekemisessä. Moduulia ei ole toistaiseksi pilotoitu, joten sen toteutuksesta ei ole kokemuksia.
Ruotsin kielen osaamisen kehittymisen tukemista AO-AMK -nivelvaiheessa
Suoritettuaan lisäopintoina Moduuli 1 ja 2 -opintojaksot AO-opiskelijoiden ruotsin kielen pohja vahvistuu jo ennen TAMKin ruotsin opintojen aloittamista. Lisäksi opiskelemaan päästyään heidän on mahdollista suorittaa vielä TAMK-opinnoissa tarjottavat Moduuli 3 ja 4 -opintojaksot, jotka tukevat edelleen ruotsin opiskelua kohti ammattikorkeakoulun pakollisia ruotsin opintoja ja jotka suorittamalla opiskelija osoittaa saavuttaneensa Valtioneuvoston asetuksen 18.12.2014/1129 mukaisen kielitaidon.
TAMKin ja Tredun yhteistyötä jatketaan edelleen, etenkin lukion, ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun eli LAM-yhteistyön merkeissä. Lisäksi TAMKin ruotsin kielen opintojen moduuleihin (Moduuli 1 ja 2) on ollut kiinnostusta myös lukioista, joten opintojen tarjontaa on tarkoitus jatkaa ja laajentaa. Moduuleja 3 ja 4 on tarkoitus tarjota ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijoille vapaasti valittaviin opintoihin liitettäväksi.
Ruotsin kielen opettajien välinen yhteistyö niin TAMKissa kuin TAMKin ja Tredun välillä auttoi myös tuottamaan opiskelijoille hyviä kokemuksia. Malli tukee opiskelijoiden siirtymää (AO-AMK) ja osaamisen tunnistamista nivelvaiheessa ammatilliselta toiselta asteelta ammattikorkeakouluun. Antamalla näkyvyyttä ammattikorkeakoulutasoiselle ruotsin opetukselle tuetaan samalla potentiaalisten toisen asteen opiskelijoiden kiinnostusta jatko-opintoihin ammattikorkeakoulussa ja sujuvoitetaan näin myös opiskelijoiden siirtymistä työelämään.
Lähteet
Arjen arkki. 2019. Ruotsin kielen polkuopintomalli Pirkanmaalla. Arjen arkin menetelmäpankki. Tampere: Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry. Luettu 16.3.2019. http://arjenarkki.fi/menetelmapankki/hyvat-kaytannot/1756
Haukijärvi, T. & Pollari, P. 2017. Opiskelijoiden kieli- ja viestintäopintojen ohjaaminen ammattikorkeakouluissa. Luettu 16.3.2019. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/opiskelijoiden-kieli-ja-viestintaopintojen-ohjaaminen-ammattikorkeakouluissa/
Juurakko-Paavola, T. 2017. NOPSA-hankkeen taustaa ruotsin kielen osalta. Luettu 16.3.2019. https://nopsahanke.blogspot.com/2017/02/nopsa-hankkeentaustaa-ruotsin-kielen.html
Korota. 2019. Korkeakoulutasoiset opinnot Tampereen seudun toisen asteen opiskelijoille. Luettu 16.3.2019. https://korota.blogit.tampere.fi/
LIIKETTÄ NIVELIIN Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus. 2016. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Julkaisut 2:2016. Luettu 16.3.2019. https://karvi.fi/app/uploads/2016/02/KARVI_0216.pdf
NOPSA-hanke. 2019. NOPSA – Nopea ammatillinen väylä työelämään. Perustiedot. Verkkosivut. Luettu 16.3.2019. https://www.hamk.fi/projektit/nopsa-nopea-ammatillinen-vayla-tyoelamaan/#perustiedot
OPH. 2018. Tutkintojen viitekehykset. Verkkosivut. Luettu 1.3.2019. https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/tutkintojen_viitekehys
Sallila, J. 2016. Nätsvenska – ruotsin kielen valmentavan verkkokurssin toteuttaminen monialaisessa ammattikorkeakoulussa (osa 1). Luettu 16.3.2019. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/natsvenska-ruotsin-kielen-valmentavan-verkkokurssin-toteuttaminen-monialaisessa-ammattikorkeakoulussa/
Sallila, J., Mäkelä R., Myllymäki, S., Kallinen, K. & Hanska, S. 2017. Nätsvenska – ruotsin kielen valmentavan verkkokurssin toteuttaminen monialaisessa ammattikorkeakoulussa (osa 2). Luettu 16.3.2019. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/natsvenska-ruotsin-kielen-valmentavan-verkkokurssin-toteuttaminen-monialaisessa-ammattikorkeakoulussa-osa-2/
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129. Luettu 19.3.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129
Kirjoittajat
Sirpa Levo-Aaltonen, yliopettaja, ammatillinen opettajankoulutus, TAMK, sirpa.levo-aaltonen(at)tuni.fi
Katri Kallinen, kielten ja viestinnän lehtori, kielipalvelut, TAMK, katri.kallinen(at)tuni.fi
Reijo Mäkelä, kielten ja viestinnän lehtori, kielipalvelut, TAMK, reijo.makela(at)tuni.fi
Eriika Löfgren, lehtori, yto-, lukio- ja ammatilliset kielet, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, eriika.lofgren(at)tampere.fi
Tarja Haukijärvi, kielipalvelujen päällikkö, kielipalvelut, TAMK, tarja.haukijarvi(at)tuni.fi
Kuvituskuva: TAMK Viestintä
Kommentit