Suomen Punaisen Ristin (SPR) Yksinäisyysbarometrin (2026) mukaan yksinäisyys Suomessa on lisääntynyt: yli puolet (65 %) aikuisista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus, kun vielä edellisvuonna osuus oli 59 %. Joka viides tuntee yksinäisyyttä viikoittain tai useammin. Erityisen yksinäisiä ovat nuoret ja nuoret aikuiset, joista joka kolmas kokee yksinäisyyttä usein. Lisäksi useampi kuin joka kymmenes vastaaja kertoo, ettei heillä ole yhtäkään läheistä ystävää, jonka kanssa jakaa asioitaan.
Yksinäisyys oppilaitoksissa ja nuorten keskuudessa on nostettu medioissakin usein esiin, mutta myös työpaikoilla koetaan yksinäisyyttä. Yksinäisyyden tunteet koskettavat meistä suurinta osaa jossain vaiheessa elämää, ja yksinäisyyteen liittyvät tunteet osaltaan ajavat meitä lähemmäs kohti toisia ihmisiä. Yksinäisyys on eri asia, kuin itse valittu yksin olo. Se voi olla kokemus esimerkiksi ulkopuolelle jäämisestä, sosiaalisten suhteiden puuttumisesta tai siitä, että vaikka ympärillä olisi ihmisiä, syvempi kaivattu yhteys jää puuttumaan. Yksinäisyyden kokemukset muuttuvat haitallisiksi erityisesti silloin, kun tunne yksinäisyydestä on jatkuvaa ja pitkittyy. SPR:n Yksinäisyysbarometrin (2026) mukaan yksinäisyyden kokemukset heikentävät selvästi tyytyväisyyttä omaan elämään, terveyteen ja ihmissuhteisiin.
Mikä työyksinäisyys?
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksen (2025) mukaan lähes kolmasosa (31 %) nuorista työntekijöistä kokee yksinäisyyttä työssä, kun taas vanhemmista työntekijöistä kokee työyksinäisyyttä noin joka neljännes (24 %). Tutkimuksen mukaan myös lähes joka neljännes (23 %) esihenkilöistä tuntee työyksinäisyyttä. Työyksinäisyyden kokemukset ovat yhteydessä työssä jaksamiseen. Heikompi työssäjaksaminen voi näkyä myös lisääntyneenä kyynisyytenä työtä kohtaan. Tutkimuksen mukaan kyynisyys työtä kohtaan on lisääntynyt nuorten kohdalla merkittävästi. Nuoret työntekijät myös aiempaa useammin uupuvat työssä. Nuorten työyksinäisyyden taustalla voivat vaikuttaa esimerkiksi elämän nivelvaiheet: ammattiin valmistuminen, työn perässä uudelle paikkakunnalle muuttaminen, työn aloittaminen ja ammatti-identiteetin muodostuminen. Nuorilla tähän elämänvaiheeseen voi lisäksi liittyä uudenlainen itsenäistymisen vaihe, esimerkiksi tilanteissa, joissa samalla muutetaan kotoa ensimmäiseen omaan asuntoon.
Työssä koettu yksinäisyys tuntuu raskaana, työmotivaatiota heikentävänä tunteena, joka vaikeuttaa sekä työtehtävien aloittamista että avun pyytämistä.
Work to Belong -ohjelman Työelämän yksinäisyys -barometrin (HelsinkiMissio, 2024) mukaan työssä koettu yksinäisyys tuntuu raskaana, työmotivaatiota heikentävänä tunteena, joka vaikeuttaa sekä työtehtävien aloittamista että avun pyytämistä. Moni vastaaja kuvasi, kuinka yksinäisyys vie työn palkitsevuuden tunteen ja saa arjen tuntumaan kuormittavalta. Se voi tuntua ulkopuolisuuden kokemuksina, yhteyden puutteena työkavereihin ja lisätä eristäytymistä työyhteisöstä. Opiskelijoiden kohdalla on tunnistettu vähenevä mielenkiinto läsnäoloon opetuksessa (HelsinkiMissio, 2025), samoin myös työntekijöiden kohdalla yksinäisyyden kokemukset voivat vähentää halukkuutta tulla työpaikalle. Lisäksi yksinäisyys heijastuu suoraan työmotivaation laskuun, tehokkuuden heikkenemiseen ja jopa työpaikan vaihtamishalukkuuteen. (HelsinkiMissio, 2024.)
Miten työpaikoilla voitaisiin tunnistaa ja ennaltaehkäistä yksinäisyyttä?
HelsinkiMission Work to Belong -ohjelma ja HUS mielenterveystalo ovat yhdessä kehittäneet Välittävä työyhteisö -työkalun, joka auttaa työyhteisöjä lisäämään yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentämään yksinäisyyttä. Työkalu on Mielenterveystalo.fi -palvelussa julkaistu sivusto, joka sisältää esimerkiksi tietoa työyksinäisyydestä, materiaaleja ja harjoitteita. Työkalu auttaa kehittämään palautetietoista työkulttuuria ja keinoja, joilla jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan työyhteisön yhteenkuuluvuuteen.
Sivuston kaikki materiaalit ovat työyhteisöjen käytössä maksutta ja se on käännetty myös englanniksi ja ruotsiksi. Työkalu on suunnattu työntekijöiden, esihenkilöiden sekä työterveyden ammattilaisten käyttöön. Työterveyden toimijat voivat hyödyntää työkalua esimerkiksi yhteisöllisyyden haasteiden tunnistamisessa ja esihenkilöille annettavissa suosituksissa sosiaalisen yhteyden vahvistamiseen. (Mielenterveystalo, 2026.)
Työkalua on testattu ja kehitetty asiantuntijaryhmän avulla sekä toteuttaen koulutuksia sekä työpajoja työpaikoilla. Kehittämistoiminnasta saadut tulokset osoittavat, että ymmärryksen lisääntyminen, keskustelun vahvistuminen ja yhteisölliset toimintatavat vähentävät selvästi työyksinäisyyttä. (STT info, 2025.) Työkalun käyttöönotto on mahdollista vaiheittain, ja selkeät ohjeet auttavat jäsentämään kokonaisuuden ja sopimaan mahdollisista vastuista etukäteen. Jokainen työyhteisön jäsen voi tutustua työkaluun ja hyödyntää sisältöjä työarjessa.
Välittävä työyhteisö ‑työkalun mukaan yksinäisyyttä voidaan ehkäistä työpaikoilla esimerkiksi vahvistamalla omia työkaveritaitoja, joiden avulla jokainen voi vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin. Lisäksi työkalussa korostetaan, miten suuri merkitys on arvostavalla ja välittävällä toimintakulttuurilla: kun yhteisö toimii arvostavasti, yksinäisyys vähenee ja tunne oman työn merkityksellisyydestä vahvistuu. Työkalu kannustaa palautetietoiseen työkulttuuriin ja myös laadukkaaseen perehdytykseen, jolla on mahdollista sitouttaa uudet työntekijät sekä vähentää yksinäisyyden riskiä heti alusta alkaen. Työkalun sanoin; välittävä työyhteisö rakentuu vastuullisuudesta ja siitä, että ketään ei jätetä yksin, tahallaan tai tahattomasti.
Lähteet
HelsinkiMissio (2024) Work to Belong työelämän yksinäisyysbarometri. Haettu 19.2.2026. Work-to-Belong-Työelämän-Yksinäisyys-2024-barometri_HelsinkiMissio.pdf
HelsinkiMissio. (2025) School to Belong yksinäisyyskyselyn tulokset 2025. Haettu 19.2.2026. School-to-Belong-yksinäisyyskysely-2025.pdf
Mielenterveystalo (2026) Välittävän työyhteisön työkalu. Haettu 20.2.2026. Välittävä työyhteisö -työkalu avuksi työyksinäisyyteen | Mielenterveystalo.fi
Suomen Punainen Risti (SPR). (2026) Yksinäisyysbarometri. Haettu 19.2.2026. https://www.punainenristi.fi/uutiset/2026/punaisen-ristin-yksinaisyysbarometri-2026/
STT info (8.12.2025.) Nuorten työpaikoilla kokema yksinäisyys on vakava ongelma – HelsinkiMissio kehitti uuden ratkaisun, joka toimii. Infotiedote. Haettu 19.2.2026. Nuorten työpaikoilla kokema yksinäisyys on vakava ongelma – HelsinkiMissio kehitti uuden ratkaisun, joka toimii | HelsinkiMissio
Työterveyslaitos. (2025) Miten Suomi voi? -tutkimus. Haettu 16.2.2026. Miten Suomi voi? | Työterveyslaitos
Kirjoittaja
Laura Sairanen
Projektipäällikkö
Opiskelun tuen palvelut
TAMK
Kuvituskuva: Pixabay