Johdanto
Ammattikorkeakoulussa opiskellaan ja valmistutaan eri aloille, esim. terveysalalle, sosiaalialalle ja tekniikan alalle. Näillä eri aloilla vallitsevat erilaiset akateemiset/ammatilliset heimokulttuurit. Ihmiset näiden erilaisten kulttuurien sisällä muodostavat omia heimoja.
Työmarkkinat ovat muuttuneet rakenteellisesti ja nykyisin asiantuntijan tulee olla monitaitoinen, jonka pitää tietämisen lisäksi omata erilaisia taitoja kuten esim. sosiaalisia taitoja, tiimityöskentelytaitoja ja elinikäistä oppimista. Työtä tehdään erilaisissa moniammatillisissa tiimeissä, joissa yhteistyökumppanit edustavat eri ammattialoja ja erilaisia akateemisia/ammatillisia heimokulttuureita.
Vieraan kielen opetuksessa ammattikorkeakouluissa opetetaan ja harjoitutetaan ammatillisten sisältöjen ja aihealueiden lisäksi erilaisia taitoja, joita opiskelijat tarvitsevat (työ)elämässä. Akateemisten/ammatillisten heimokulttuurien¹ ja heimojen tietämys, ymmärrys ja niiden kohtaaminen jo opiskeluaikana on yksi (työ)elämässä vaadittavasta taidoista. Tätä taitoa voidaan opettaa ja harjoituttaa kielten tunneilla erilaisten tehtävien avulla.
Kulttuurin määritelmää
Tieteenaloja yliopistoissa ja korkeakouluissa on mahdollista tarkastella ja jäsentää samalla tavoin kuin eri maissa ja maiden sisällä olevia kulttuureja ja niissä olevia heimoja. Tieteenalojen ja eri oppiaineiden katsotaan muodostavan erilaisia sosiaalis-kulttuurisia kokonaisuuksia eli erilaisia tiedekulttuureja. Tiedekulttuurin tutkimuksen keskeisten henkilöiden Tony Becherin ja Paul R. Trowlerin (2001, 23) määritelmän mukaan kulttuureilla viitataan yhdistelmään tai joukkoon erilaisia itsestään selviä arvoja, suhtautumisia ja käyttäytymistapoja, joita ryhmä ihmisiä ilmaisee sekä lujittaa toistuvien käytäntöjen kautta tietyssä, määrätyssä yhteydessä.
Akateeminen heimokulttuuri puolestaan viittaa tietyn tieteenalan sisällä oleviin ja sen sisällä yhteisesti jaettuihin toimintamuotoihin, uskomuksiin ja arvostuksiin. Akateemista heimokulttuuria edustaa esimerkiksi kauppatiede ja sosiaalitiede. Lisäksi on mahdollista eritellä kulttuurit erilaisiin oppiainekulttuureihin ja yliopistokulttuureihin. (Ylijoki 1998, 35.) Edellinen viittaa kyseisen oppiaineen tapaan opettaa ja opiskella. Yliopistokulttuuri viittaa puolestaan instituutioihin ja niissä oleviin paikallisiin organisaatiokulttuureihin (Ylijoki 1998, 35).
Akateemiset/ammatilliset heimot ja niiden jäsenet
Akateemista/ammatillista heimokulttuuria edustavat sen ihmiset. He ovat yksittäisen tieteenalan tai ammattialan sosiaalinen muoto eli heimo. He ilmaisevat omaksumansa kulttuurin arvoja, asenteita ja suhtautumista sekä käyttäytyvät tietyllä tavalla. Heillä on omalle heimolle ”ominaiset tavoitteet, puhetavat, toimintamuodot, arvostukset ja uskomukset” (Ylijoki 1998, 68). Näitä määrittää jokaisen alan ns. moraalijärjestys². Moraalijärjestystä on kaikki se, mitä tietyn akateemisen/ammatillisen heimokulttuurin piirissä on arvokasta ja mikä on vältettävää ja/tai torjuttavaa. Toisin sanoen, se erottelee akateemisen/ammatillisen heimokulttuurin pohjalla olevat hyveet ja paheet. (Ylijoki 1998, 139-140.)
Akateemiset/ammatilliset heimokulttuurit opettamisessa ja opettajan kehittymisessä – kulttuuritietouden lisääminen opetuksessa
Akateemisia/ammatillisia heimokulttuureja on erilaisia ja näiden kulttuurien edustajat kohtaavat toisiaan työelämässä. Ammattikorkeakoulussa on tarpeen tästä syystä lisätä tietoisuutta eri kulttuureista. Lähtökohtana on oman opiskeltavan alan ammatillinen heimokulttuuri ja siihen liittyvän tietouden ja ymmärryksen lisääminen sen erikoispiirteistä, moraalijärjestyksestä eli uskomuksista, toimintatavoista, arvostuksista ja niiden vaikutuksesta ajattelu- ja toimintatapoihin. Kulttuurin kautta omaksutaan ne tavat ja tottumukset, joiden kautta ajatellaan ja toimitaan. Esimerkiksi vieraan kielen opetuksen yhteydessä ei opeteta ainoastaan ammatillisia aihealueita tai ammatillisia sisältöjä vaan käydään läpi ajattelutapaa ja kulttuurin piirteitä. Tietouden lisäämisen lisäksi tarkoituksena on myös tuoda esille ja sitä kautta auttaa ymmärtämään ko. kulttuurissa ilmeneviä itsestäänselvyyksiä ja niiden ohjaavaa vaikutusta opiskelijoiden toiminnassa (Kallas, Nikkola & Räihä 2013, 49).
Kulttuurin kautta omaksutaan ne tavat ja tottumukset, joiden kautta ajatellaan ja toimitaan.
Vieraan kielen opintojaksolla tekniikan alalla käsittelemme yhdessä opiskelijoiden kanssa omaan itseen, omaan tulevaan työhön insinöörinä sekä yhteiskuntaan liittyviä asioita. Pyrkimyksenä on opiskella ja oppia näitä asioita omakohtaistamisen³ ja opiskelijoiden omien kokemusten kautta. Esimerkiksi eräällä Technical English for Professionals-opintojaksolla johdattelin opiskelijat aiheeseen insinööriksi valmistuminen ja työnhaku pyytämällä heitä kirjoittamaan ylös omia mielikuvia ja ajatuksia siitä, jos he lukevat tai kuulevat jonkun sanovan, että ” hän on tyypillinen insinööri.” Lisäksi pyysin heitä vertailemaan ja keskustelemaan pienryhmissä kirjoittamastaan. Tämän harjoituksen kautta opiskelijat jakoivat mm. näkemyksiään, mikä on tyypillinen insinööri samalla tuoden esille mm. uskomuksia ja arvostuksia, joita he liittävät insinöörisyyteen.
Edellinen esimerkki liittyy paitsi oman alan kulttuuriin liittyvän tietouden lisäämisen myös oman kulttuuriseen identiteetin vahvistamiseen. Kulttuurisen identiteetin vahvistamisen kautta oma kulttuuri on mahdollista ymmärtää syvemmin. Kun oma kulttuurinen identiteetti on vahva ja sitä ymmärtää syvemmin, on mahdollista kohdata ja ymmärtää toisia kulttuureja paremmin ja syvemmin, kun niitä voi tarkastella omaa reflektoitua näkemystä ja ymmärrystä vasten.
Oman ammatillisen heimokulttuurin lisäksi opintojaksoilla voi käsitellä muita ammatillisia heimokulttuureja, mitkä ovat heidän tapojaan ajatella ja rakentaa tietoa. Esimerkiksi opettamallani Technical English for Professionals-opintojaksolla tätä aihetta opiskeltiin ’(Työ)elämässä toimiminen ja kehittyminen’:-projektin johtaminen ja projektityöskentely- kokonaisuuden yhteydessä. Johdattelin opiskelijoita aiheeseen pyytämällä heitä keskustelemaan ja pohtimaan pienryhmissä, minkä eri ammattiryhmien tai ammattilaisten kanssa insinöörit mahdollisesti työskentelevät tulevaisuudessa työelämässä ja millainen yhteistyö olisi kyseessä. Lisäksi pyysin heitä miettimään, millaisia haasteita yhteistyö saattaisi asettaa sekä syitä näihin. Monet ammattikorkeakoulusta valmistuneet tulevat työskentelemään asiantuntijatyössä, jossa tehdään organisaatioiden rajoja ylittävää yhteistyötä moniammatillisissa tiimeissä (Kuusisto & Mäkinen 2014, A5). Täten eri ammatillisten heimokulttuurien tuntemus on osa työelämätaitoja.
Lopuksi
Ammattikorkeakoulujen sisällä on kulttuurista eriytyneisyyttä ja moninaisuutta. Nämä eri ammatilliset heimokulttuurit vaikuttavat sekä opiskelijoihin että opettajiin. Kulttuurin kautta omaksutaan ne tavat ja tottumukset, joiden kautta ajatellaan ja toimitaan.
Oman opiskeltavan, opetettavan alan kulttuuria ei pidä pitää annettuna. Päinvastoin, omaa kulttuuria ja sen perusoletuksia, joihin jokapäiväinen toiminta perustuu, pitää kriittisesti arvioida ja reflektoida. Oman kulttuurin alan tunteminen antaa perspektiiviä omaan kulttuuriin, jonka sisällä/sisälle sosiaalistetaan ja sosiaalistutaan.
Pohdittavia kysymyksiä voisivat olla esim. mikä vaikutus akateemisella/ammatillisella heimokulttuurilla ja heimolla on opiskelijaan ja opettajaan? Mitkä sen arvot, odotukset, uskomukset ovat? Miten omassa kulttuurissa toimitaan? Haluanko ottaa vastaan kritiikittömästi kulttuurin arvot, toimintatavat jne.? Haluanko toisaalta viedä opiskelijoille näitä arvoja, toimintatapoja? Mikä toimintatavoissa on oikeutettua ja mikä ei? Millaisena ko. ala näkee toisen ihmisen?
Tietoisuutta toisesta alasta, toisen alan tiedosta, tiedon rakentamisesta, arvoista jne. pitää lisätä, jotta ymmärrys toisesta alasta lisääntyy ja mahdollinen vääristynyt kuva toisesta alasta, kulttuurista, heimosta oikaistuu. Parempi ymmärrys toisesta kulttuurista edistää puolestaan vuoropuhelua ja mahdollista yhteistyötä eri alojen välillä opiskelussa, opettamisessa, opetuksen kehittämisessä ja tutkimuksessa.
Toisen tai toisten kulttuurien ymmärtäminen on hidasta, aikaa vievää ja vaivalloistakin, joten oman kulttuurin ulkopuolelle epämukavuusalueelle meneminen ja siellä oleminen on välillä vaikeaa ja ahdistavaa. Kulttuurin keskellä oleminen auttaa ymmärtämään toista kulttuuria tai kuten Peter Høeg (2007) romaanissaan Lumen taju toteaa grönlantilaisen Smilla Jespersenin sanoin:
”On yksi tapa ymmärtää toista kulttuuria. Että elää sen. Muuttaa sen sisään, pyytää tulla siedetyksi vieraana, opettelee kielen. Jossakin vaiheessa ehkä tulee ymmärtämys. Se tulee silloin aina sanattomana. Samassa hetkessä kun käsittää vieraan ja oudon, katoaa tarve selittää se.”
¹Käytän akateemista heimokulttuurisuutta samassa ammatillisen heimokulttuurisuuden kanssa, koska molemmissa on – akateemisessa heimokulttuurissa tieteenalan sisällä ja ammatillisessa heimokulttuurissa ammattialan sisällä – yhteisesti jaetut toimintamuodot, uskomukset ja arvostukset. Lisäksi ammatillisten heimokulttuurien sisällä on piirteitä erilaisista akateemisista heimokulttuureista.
²“The moral order constitutes the basis for students’ experiences of studying: what they are aiming at and what they are avoiding (in university); what they consider to be crucial and valuable and what they regard as unimportant and of no value; what they expect from teachers and courses; and how they assess the quality of teaching and learning” (Ylijoki 2000, 342).
³Omakohtaistamisessa opiskelija reflektoi eli prosessoi tietoisesti opiskeluaan, oppimistaan [ja itseään] muuttaen huomion kohteena olevan asian tai tiedon henkilökohtaiseksi ymmärtämiseksi ja tietämiseksi (Kohonen 2007).
Lähteet
Becher, T. & Trowler, P.R. 2001. Academic Tribes and Territories. 2.painos. Buckingham: Open University Press.
Høeg, P. 2007. Lumen taju. 2. korjattu painos. Helsinki:Tammi.
Kallas, K., Nikkola, T. & Räihä, P. 2013. Elämismaailma opettajankoulutuksen lähtökohtana. Teoksessa Nikkola, T., Rautiainen, M. & Räihä, P. (toim.) Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa. Tampere: Vastapaino, 19-58.
Kohonen, V. 2007. Reflection, Authenticity and Interaction: Transformative Teacher Professionalism through Action Research. International Conference on English Language Education: Understanding the Language Classroom and New Directions for Language Teaching Research, 15.-17.3.2007, Kobe, Japan.
Kuusisto, K. & Mäkinen, N. 2014. Yliopistojen tulisi vahvistaa opiskelijoiden työelämätaitoja. Helsingin Sanomat 22.9.2014, A5.
Ylijoki, O-H. 1998. Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio. Tampere: Vastapaino.
Ylijoki, O-H. 2000. Disciplinary cultures and the moral order of studying – A case study of four Finnish university departments. Higher Education (39), 339-362.
Kirjoittaja
Kirsi Saarinen
Englannin lehtori, englannin opetus eri koulutusohjelmissa (perustutkinto- ja ylempi amk-koulutus) sekä henkilöstökoulutus
TAMKin kielipalvelut
Kiinnostuksen kohteet: kielen opetus ja oppiminen, kielikasvatus, arviointi ja refleksiivisyys opettamisessa ja oppimisessa, akateeminen/ammatillinen heimokulttuurisuus
Kommentit