Kansainvälisessä tutkimuksessa ammattisivistys liitetään Vocational Bildung -käsitteeseen, jossa ammattisivistys muodostuu ammatillisesta osaamisesta, reflektiokyvykkyydestä ja yhteiskunnallisesta vastuusta (Tyson, 2016). Käytännössä tämä tarkoittaa, että henkilö kykenee asemoimaan oman ammattinsa osaksi yhteiskuntaa ja sen tarpeita ja tekee tällöin myös yhteiskunnasta vahvemman ja kestävämmän (Zuurmond ym., 2024).
Ammattisivistys on yleisesti määritelty kuuluvaksi ammatillisen toisen asteen koulutuksen piiriin, mikä ilmenee myös suomalaisessa lainsäädännössä (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017). Siellä se on asetettu yhdeksi tämän koulutusmuodon perustehtävistä. Tämä on merkittävää ammatillisen koulutuksen voimakkaan osaamiskeskeisen ajattelun vuoksi, sillä ammattiin suoraan liittymätön opetus voisi muutoin jäädä sen sisällä toissijaiseksi (Gretshel & Särkivuo, 2025).
Ammattisivistyksen tarkastelu pelkästään toisen asteen ammatillisen koulutuksen ilmiönä kuitenkin rajaa sen olemusta, sillä ammattikorkeakoulutuksessa (AMK) ammattisivistyksen käsite syvenee ja laajenee (Hakamäki-Stylman ym., 2024). Ammattikorkeakoulussa ammattisivistys ilmenee kriittisenä reflektiokykynä ja esimerkiksi tutkimusperustaisuutena (Cattaneo & Motta, 2021). Toisaalta tutkimuskirjallisuutta ammattikorkeakouluun liittyvästä ammattisivistyksestä on erityisen vähän, jolloin sen roolin määrittely jää pitkälti päättelyn tasolle (Avis, 2025). Tämän vuoksi on tärkeää laajentaa käsitystä siitä, miten ammattisivistys kytkeytyy korkeakoulupedagogiikkaan, osaamisen uudistamiseen ja työelämän murrokseen.
Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata ammattikorkeakoulun henkilöstön näkökulmia ammattisivistyksestä osana ammattikorkeakoulun kontekstia ja ennen kaikkea pyrkiä herättämään keskustelua ammattisivistyksestä osana ammattikorkeakoulutusta sekä tarpeesta kehittää sen opettamista.
Aineisto ja sen analyysi
Aineisto on kerätty Tampereen ammattikorkeakoulussa ”Kehitämme ja vaikutamme – yhdessä” -teemaisen TAMK-konferenssin esityksessä ‘Ammattisivistyksen merkityksellisyys osana ammattikorkeakouluopintoja’ keväällä 2026. Esitys kesti 20 minuuttia ja siihen osallistui 20 henkilöä. Esityksen alussa käytiin yhteisesti läpi sivistyksen määrittelyä ja sen roolia osana yhteiskunnallisia tulevaisuuskulkuja. Tämän jälkeen osallistujat pohtivat pienissä ryhmissä, mitä ammattisivistys tarkoittaa osana ammattikorkeakouluopintoja, miten se näkyy opinnoissa ja miten opetusta tulee kehittää.
Osallistujat kirjasivat työskentelynsä tulokset paperille, minkä jälkeen käytiin yhteisesti lyhyt keskustelu. Osallistujien tekemät paperit kerättiin yhteen analyysiä varten. Kaikki osallistujat antoivat suullisesti luvan aineistonsa käyttöön osana kirjoitettavaa artikkelia. Aineisto analysoitiin teema-analyysillä siten, että analyysiyksikön muodosti aina kulloisen kysymyksen sisältö (Naeem ym., 2023). Seuraavaksi esitellään analyysin tulokset kysymyskohtaisesti.
Mitä ammattisivistys tarkoittaa osana ammattikorkeakouluopintoja?
Osallistujat toivat vastauksissaan esiin työyhteisöosaamisen sekä pohtivat geneeristen taitojen ja ammattisivistyksen eroja ja yhtäläisyyksiä.
“Arvojen sivistys: jokin perusta elämälle, ammatille, yhteiskunnalle”
Esille nousivat myös sanat ”perussivistys” ja ”käytöstavat”. Ammattisivistystä kuvattiin yhteiskunnallisena osaamisena, joka liittyy omaan substanssialaan sekä sen kehityksen ja arvopohjan tuntemiseen: mistä alalle on tultu ja millaisten muutosten kautta. Ammattisivistys liitettiin lisäksi suvaitsevaisuuteen sekä käytöksen, olemisen ja arvojen sivistykseen eli siihen, että tunnistetaan jokin perusta olemiselle, elämiselle, ammatille ja yhteiskunnalle.
Miten ammattisivistys näkyy opinnoissa?
Vastaajat pohtivat, millaista yhteiskunnallista tehtävää korkeakoulutuksella tällä hetkellä tavoitellaan. Korkeakoulukontekstissa keskeisin trendi on laaja-alaisen osaamisen ja kriittisen ajattelun vahvistaminen, joka näkyy erityisesti opiskelijoiden kyvyssä käyttää, arvioida ja soveltaa tietoa vastuullisesti.
“Tiedosta resilienssisi oman alan mis/disinformaatiota kohtaan”
Ammattisivistys ilmenee opinnoissa muun muassa ammatinomaisena toimintatapana, ongelmanratkaisukykyinä sekä kykynä tarkastella oman alan ilmiöitä yhteiskunnallisissa kehyksissä. Sitä voidaan myös tehdä opiskelijalle tietoiseksi osana ammatillisen ja osaamisidentiteetin kehittymistä. Korkeakoulutuksen tehtävä on opettaa opiskelijoita ajattelemaan kriittisesti: tunnistamaan oman alan mis- ja disinformaation riskit ja tilanteet sekä tekemään perusteltuja ratkaisuja. Korkeakoulutuksessa lähtökohtaisesti korostuvat tiedon luotettavuus, yhteiskunnallinen vastuu ja osaamisen eettinen käyttö.
Miten opetusta tulee kehittää?
Ammattisivistys nähtiin oleellisena osana koko opintojen ajan: sivistyksen ja sen omaan substanssialaan kytkeytyviä elementtejä pitäisi olla integroituna opintoihin. Erityisesti arvopohdinnoille pitäisi olla tilaa ammattiosaamisen edistymisen ohella. Opetusta kehittämällä ja siihen sivistyksellisiä osatekijöitä mukaan ottamalla syntyy mahdollisuuksia kehittää ja suunnitella tulevaisuutta.
Opettajan rooli sivistyksen välittäjänä nousee keskeiseksi.
Jokaisessa opintojaksokuvauksessa olisi hyvä olla analyysi opintojaksolla saatavan tiedon ja osaamisen käyttämisestä laajemmassa viitekehyksessä (yhteiskunta, oma ammattiala). On tärkeää ymmärtää yksilön rooli osana kokonaisuutta.
“Jokaisessa opintojaksokuvauksessa olisi hyvä olla analyysi opintojaksolla saatavan tiedon ja osaamisen käyttämisestä laajemmassa viitekehyksessä (yhteiskunta, oma ammattiala).“
Opetuksen toteuttamisessa opettajan toiminnalla ja hänen tulevaisuuskäsityksillään on iso merkitys, ja opettajan on hyvä tunnistaa oma kasvatuksellinen ja sivistyksellinen roolinsa. Ammattisivistys voisi näin ollakin tulevaisuuteen laaja-alaisuutta luova näkökulma ja työelämäkeskustelut kannattaisi kytkeä siihen mukaan.
Pohdinta
Tulosten perusteella voidaan todeta, että ammattisivistys ymmärretään korkeakoulukontekstissa ennen kaikkea laaja-alaisena kykynä hahmottaa oma toiminta yhteiskunnallisissa, ammatillisissa ja eettisissä kehyksissä. Tämä korostaa tarvetta vahvistaa pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat opiskelijoiden reflektiivisiä taitoja ja kriittistä ajattelua.
Jatkokehittämisen näkökulmasta olisi tärkeää luoda yhteisiä linjauksia siitä, miten ammattisivistystä voidaan integroida opintojaksoille systemaattisesti ja mitattavasti. Tämä voisi sisältää esimerkiksi arviointikriteerejä, oppimistehtäviä ja reflektiivisiä työtapoja, jotka auttavat opiskelijoita tunnistamaan oman ajattelunsa kehittymisen. Näin ammattisivistys ei jää näkymättömäksi tai satunnaiseksi, vaan muodostuu osaksi korkeakoulujen strategista ja pedagogista perustaa.
Kokonaisuutena aineisto osoitti, että korkeakoulun henkilöstö liittää opinnot vahvasti oman ammatillisen alansa laajempaan yhteiskunnalliseen vastuuseen. Tämä havainto sopii hyvin yhteen Harri Kukkosen (2020) ajatuksen kanssa, että korkeakouluopintojen yksi keskeinen tehtävä on saada opiskelija näkemään oma ja edustamansa ammattialan vastuu osana laajoja yhteiskunnallisia ja globaaleja kehityskulkuja. Aineistomme perusteella ammattisivistys näyttäytyi henkilöstölle kehyksenä, jonka kautta opiskelijan osaaminen ymmärretään osana laajempaa yhteiskunnallista tehtävää.
Ammattisivistyksen näkökulmaa tulee jatkuvasti kehittää ammattikorkeakoulukontekstissa, jotta opiskelijoilla on paremmat valmiudet toimia vastuullisesti, tehdä perusteltuja päätöksiä ja kehittää ammattialaansa eteenpäin. Ammattisivistys auttaa tunnistamaan, miten arjen valinnat, kuten esimerkiksi laatu, eettisyys, kestävyys tai vuorovaikutus vaikuttavat niin asiakkaisiin, yhteisöihin kuin koko yhteiskuntaan. Tulevaisuuden työelämässä tämä ei ole pelkästään lisäarvoa tuottava piirre, vaan välttämätön osa ammattitaitoa.
Lähteet
Avis, J. (2025). Vocational education and training: Just transitions in the global south and north. Journal of Education and Work, 37(7–8), 522–534. https://doi.org/10.1080/13639080.2025.2472147
Cattaneo, A. & Motta, E. (2021). “I reflect, therefore I am… a good professional”: On the relationship between reflection‑on‑action, reflection‑in‑action and professional performance in vocational education. Vocations and Learning, 14(2), 185–204. https://doi.org/10.1007/s12186-020-09259-9
Gretschel, A., & Särkiluoto, V. (2025). Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus ammatillisissa oppilaitoksissa: henkilöstön ja johdon näkökulma. Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 190. Helsinki: Nuorisotutkimusseura ry. https://doi.org/10.57049/nts.1595
Hakamäki‑Stylman, V., Hievanen, R., Aaltola, M., Anttila, A.-P., Keränen, H., Nurkka, N., Peteri, S., Ranta, K., Riihimäki, S., Stadius, A., Tammilehto, M. & Kaihari, J. (2024). Amiksesta ammattikorkeakouluun – Arviointi ammatillisen koulutuksen tuottamista valmiuksista suhteessa ammattikorkeakouluopintojen vaatimuksiin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501143757
Kukkonen, H. (2020). Kiinnittymisen kaltevat pinnat. Keynote-puheenvuoro TAMK-konferenssissa 6.2.2020.
Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017). https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2017/531
Naeem, M., Ozuem, W., Howell, K. & Ranfagni, S. (2023). A Step-by-Step Process of Thematic Analysis to Develop a Conceptual Model in Qualitative Research. International Journal of Qualitative Methods, 22, 1-18. https://doi.org/10.1177/16094069231205789
Tyson, R. (2016) The didactics of vocational Bildung: how stories matter in VET research. Journal of Vocational Education & Training, 68(3), 359-377. http://dx.doi.org/10.1080/13636820.2016.1213762
Zuurmond, A., Guérin, L., van der Ploeg, P., & van Riet, D. (2024). Learning to question the status quo: Critical thinking, citizenship education and Bildung in vocational education. Journal of Vocational Education & Training, 76(5), 1185–1204. https://doi.org/10.1080/13636820.2023.2166573
Kirjoittajat
Mika Alhonkoski
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
mika.alhonkoski@tuni.fi
ORCID: 0000-0001-5299-341X
Annukka Tapani
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
dosentti
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta
Tampereen yliopisto
annukka.tapani@tuni.fi
ORCID: 0000-0001-6274-7028
Kuvituskuva: Pixabay