Johdanto
Nykyinen koulutuspoliittinen tilanne pakottaa koulutuksenjärjestäjiä miettimään erilaisia yhteistyön muotoja. Ammatillisen erityisen tuen kehittäminen ei koske vain koulutuksen järjestäjiä, vaan myös ammatillista opettajankoulutusta. TAMKin ammatillinen opettajankoulutus kouluttaa tulevia opettajia työskentelemään yhä moninaisemmissa oppimisympäristöissä. Siksi on tärkeää, että TAMKin opiskelijat ja henkilöstö tuntevat kaksikanavaisen erityisen tuen rakenteet, sen aiheuttamat haasteet ja yhteistyön mahdollisuudet.
Valkeakosken ammattioppilaitos (VAAO) ja Kiipulan erityisammattioppilaitos ovat kehittäneet yhteistyötä tutkintoon valmentavassa (TUVA) koulutuksessa oppimisympäristöjen yhteiskäytössä sekä opiskelijoiden siirtymäpolkujen tukemisessa. Kiipulan ja VAAOn kokeilut tarjoavat arvokasta tutkimus- ja kehittämistietoa siitä, millaisia ratkaisuja ammatillisen koulutuksen kentällä tarvitaan. Näin tulevat opettajat osaavat rakentaa inklusiivisia oppimispolkuja ja ymmärtävät, millaisia rakenteellisia edellytyksiä niiden toteuttaminen vaatii. Tässä artikkelissa tarkastellaan näitä kokeiluja, niiden tuloksia ja rakenteellisia haasteita. Kokeilu on yksi osa Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta (INKLU) -hankkeen (2025) tavoitteita. Hankkeessa vahvistetaan yhteistyötä ammatillisten koulutuksen järjestäjien, ammatillisten erityisoppilaitosten ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen välillä erityisen tuen kehittämisessä.
Lähtökohdat ja toimintaympäristö
Vaativan erityisen tuen järjestäminen perustuu Suomessa kaksikanavaiseen malliin, jossa erityisammattioppilaitokset ja yleiset ammattioppilaitokset toimivat erillisinä koulutuksen järjestäjinä. Tämä rakenne aiheuttaa käytännön haasteita: tuen rahoitus, ohjausvastuut ja opiskelijan siirtyminen oppilaitoksesta toiseen edellyttävät erillisiä sopimuksia ja työnjaon ja vastuiden selkeyttä. VAAO ja Kiipula ovat pyrkineet kehittämään toimintatapoja, jotka tarjoavat opiskelijoille joustavia opiskelumahdollisuuksia ohi jäykkien hallinnollisten rajojen.
Yhteistyö yli oppilaitosrajojen mahdollistaa vaativaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille joustavat ja yksilölliset opintopolut.
Yhteistyötä on vahvistanut mm. alueellinen Välkky-kumppanuusverkosto (Valkeakosken ammattiopisto, ei pvm.), jossa koulutuksen järjestäjät kehittävät toisen asteen ammatillista koulutusta ja siihen liittyvää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Verkoston tavoitteena on mm. käyttää yhteisiä resursseja, kuten oppimisympäristöjä, ja karsia päällekkäisiä toimintoja, vahvistaa hankeyhteistyötä ja lisätä yhteistä koulutustarjontaa. Verkosto suunnittelee myös yhteistä verkko-opetusta. Tämän verkoston kautta on syntynyt useita onnistuneita yksilöllisiä opintopolkuja.
Yhdessä tekemistä suunnitelmallisesti
Opetushenkilöstö ja VAAOn opiskelijakunta ovat toteuttaneet yhteisiä teemapäiviä ja tapahtumia sekä opiskelijoille että henkilöstölle. MORO-kahvila on tiistaisin kaikille opiskelijoille yhteinen tapaamispaikka, jossa etsivät nuorisotyöntekijät ja VAAOn hyvinvointivalmentaja ovat nuoria varten. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat järjestäneet TUVA-opiskelijoille ohjattuja toimintatuokioita, mikä on tukenut niin toiminnallista oppimista kuin yhteisöllisyyttäkin. Kiipulan TUVA-opiskelijat opiskelevat joustavasti VAAOn opetustiloissa (mm. liikuntatilat ja opetuskeittiöt) ja osallistuvat VAAOn yhteisöllisiin tapahtumiin aikataulujen salliessa. Tämä on mahdollistanut aidon sosiaalisen integraation ilman erillisiä tukipalvelujen järjestelyjä. Kiipulan ammattiopiston opiskelijat ovat oikeutettuja myös oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisiin yhteisöllisiin ja yksilökohtaisiin opiskeluhuoltopalveluihin.
Yhteiset ohjauskäytännöt
TUVA-opiskelijoiden ohjattuja työelämäjaksoja on pilotoitu VAAOn omissa oppimisympäristöissä silloin, kun koulun ulkopuolinen harjoittelu on aiheuttanut opiskelijalle liiallista kuormitusta. Esimerkiksi Kiipulan TUVA-opiskelija, joka ei rohjennut lähteä oppilaitoksen ulkopuolelle, sai tehtyä työelämän harjoittelun niin, että hän vastasi tietyn alueen kierrätysroskisten tyhjennyksestä. Yhtenä mahdollisuutena voisikin olla koulutussopimus VAAOn koulutusaloille ja oppimisympäristöihin, joka antaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille entistä monipuolisemmat mahdollisuudet edetä opinnoissaan.
Opiskelijoiden siirtymäpolut
Yksittäisten opiskelijoiden opintopolkujen suunnittelussa tehdään jatkuvaa yhteistyötä sekä opiskelijoiden siirtoja Kiipulan ja VAAOn välillä. Siirtymät ovat olleet perusteltuja silloin, kun tuen tarve on kasvanut tai ohjauksen intensiteetti on ollut ratkaisevaa opintojen loppuunsaattamiselle. Näin opiskelijat ovat pystyneet jatkamaan opintojaan ilman opintojen katkeamista. Kiipulan TUVA-opiskelijoita on siirtynyt VAAOn ammattialoille ja päinvastoin. Hyvänä esimerkkinä on toisen vuoden merkonomiopiskelija, jonka kaupallisiin opintoihin liittyvä työelämäjakso saatiin toteutettua loppuun Kiipulan erityisammattioppilaitoksen liiketalouden yksikössä. Opiskelija suoritti harjoittelujakson Alkon myymälässä Hämeenlinnassa. Hän oli ensimmäinen Kiipulan opiskelija, joka on suorittanut harjoittelun Alkossa. Lopputulos oli niin onnistunut, että opiskelijalle on luvassa työpaikka valmistumisen jälkeen (Oksala 2025).
Joskus ammattiopiston tukitoimet eivät riitä, ja silloin opiskelijan kannattaa siirtyä erityisammattioppilaitokseen saadakseen tehtyä tutkinnon loppuun. Opettajille tarvittaisiin selkeästi enemmän resursseja tukea tarvitsevien opiskelijoiden työelämäohjaukseen. Myös työvalmentajien tuki olisi melko yksinkertainen ja edullinen keino ohjata opiskelijoita työelämäjaksoilla heti, kun tuen tarve ilmenee. Näin opiskelijoiden olisi mahdollista valmistua ammatillisesta oppilaitoksesta ilman siirtoa erityisammattioppilaitokseen.
Joustavat tutkinnon osien suoritukset
Opetushenkilöstön yhteistyötiimissä on pohdittu mahdollisuutta suorittaa joustavasti tutkinnon osia puolin ja toisin, esim. Kiipulan TUVA-opiskelijoiden mahdollisuutta valita joitakin ammatillisia tutkinnon osia VAAOn tutkintoaloilta. Käytännön toteutusta ovat rajoittaneet jäykät rahoitusmallit ja vastuunjako. Koulutussopimusten solmiminen voisi olla yksi mahdollinen ratkaisu. Toimiviksi malleiksi ovat osoittautuneet myös on ns. Telakka (Ammattiopisto Luovi, ei pvm.) tai Akseli (Ammattiopisto Spesia, 2025) -malli, jossa YTO-opinnot voi toteuttaa sekä erityisammattioppilaitoksen että tavallisen ammattioppilaitoksen opettajien työparityöskentelynä ja ne tehdään mahdollisimman isolta osin työpaikoilla.
Kokeilulla on saavutettu useita hyötyjä. Opiskelijoiden osallisuus ja kiinnittyminen oppilaitokseen ovat vahvistuneet, ja yhteisölliset toimintamallit ovat lisänneet opiskelijoiden rohkeutta sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Joustavat siirtymäpolut ovat lisäksi mahdollistaneet etenemisen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti ja auttaneet suorittamaan tutkinnon loppuun.
Voi myös kysyä, palveleeko suomalainen kaksikanavainen malli inklusiivista koulukulttuuria.
Kokeilussa on kuitenkin ilmennyt myös haasteita. Oppilaitosten välinen tuen kustannusten jakaminen on ollut epäselvää, ja joustavaa opiskelua on hidastanut epätietoisuus siitä, kuka vastaa opiskelijasta opintojen eri vaiheissa. Lisäksi työpaikoilla tapahtuva oppiminen ei onnistu ilman jalkautuvaa työvalmentajaa tai ohjaavaa opettajaa, sillä riittävä tuki jää muuten puuttumaan.
Johtopäätökset
Jotta vaativaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat voisivat opiskella tavallisissa ammattioppilaitoksissa yhdenvertaisesti, tarvitaan rakenteellisesti sovittu ja riittävästi resursoitu yhteinen ohjaus- ja rahoitusmalli. Toimivan ratkaisun edellytyksenä on pysyvä resursointi työelämäjaksojen ohjaamiseen sekä mahdollisuus toteuttaa lyhyitä työelämäjaksoja ammattioppilaitosten oppimisympäristöissä. Lisäksi oppilaitosten välille tarvitaan yhdenmukaiset sopimuskäytännöt sekä yhteinen tukipalvelu- tai työvalmennusrakenne, joka ei ole sidottu oppilaitosrajoihin. Näin opiskelijoilla on todellinen mahdollisuus suorittaa tutkintonsa valitsemassaan oppilaitoksessa ilman, että tuen tarve muodostuu esteeksi.
Kiipulan ja VAAOn yhteistyö osoittaa, että inklusiivinen ammatillinen koulutus ei synny pelkästään pedagogisin menetelmin, vaan ennen kaikkea sopimuksilla, resursseilla ja yhteisesti sovituilla toimintamalleilla. TAMKille tämänkaltaiset kehittämishankkeet tarjoavat aineistoa opetukseen, tutkimukseen ja työelämäyhteistyöhön. Opettajankoulutuksen tehtävä on valmistaa ammattilaisia, jotka osaavat toimia muuttuvassa koulutuskentässä ja rakentaa yhdenvertaisempia oppimispolkuja kaikille opiskelijoille.
Vaativan erityisen tuen paikkoja tullaan tuskin lisäämään, mutta yhteistyötä koulutuksenjärjestäjien välillä pitää lisätä. Voi myös kysyä, palveleeko suomalainen kaksikanavainen malli inklusiivista koulukulttuuria. On myös mielenkiintoista nähdä, millaisia tuloksia ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauskokeilusta (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2025) saadaan. Sen tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua sekä lisätä koulutuksen järjestäjän, työ- ja elinkeinoelämän, hallinnon ja alueen välistä vuoropuhelua. Kokeilu toteutetaan 1.1.2026–31.12.2033 välisenä aikana.
Lähteet
Ammattiopisto Luovi. (Ei pvm.) Telakka-toimintamalli – vaativan erityisen tuen opiskelijan etuoikeus. Haettu 8.11.2025. https://luovi.fi/2022/05/telakka-toimintamalli/
Ammattiopisto Spesia. (14.4.2025). Vaativan erityisen tuen koulutus vahvistuu Kymenlaaksos-sa – Spesian ja Ekamin uudenlainen koulutusmalli starttaa syksyllä [uutinen]. https://www.spesia.fi/vaativan-erityisen-tuen-koulutus-vahvistuu-kymenlaaksossa-spesian-ja-ekamin-uudenlainen-koulutusmalli-starttaa-syksylla/
Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta (INKLU) -hanke. (Ei pvm.). Haettu 11.11.2025. https://www.jamk.fi/fi/projekti/kohti-inklusiivista-ammatillista-koulutusta
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (23.10.2025). Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun 40 koulutuksen järjestäjää [tiedote]. https://okm.fi/-/ammatillisen-koulutuksen-toiminnanohjauksen-kokeiluun-40-koulutuksen-jarjestajaa
Oksala, S. (19.10.2025). Joel Sirola, 20, löysi mieleisen harjoittelupaikan Alkosta. Kiipula auttaa Alkoa työllistämään nuoria, joilla työpaikan löytäminen saattaisi olla muuten hankalaa. Hämeen Sanomat. https://www.epress.fi/reader/issue/1995/436044/8
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2013/1287
Valkeakosken ammattiopisto. (Ei pvm.). Välkky-kumppanuusverkosto. Haettu 11.11.2025. https://vaao.fi/vaao/valkky-kumppanuusverkosto
TAMK ja VAAO ovat mukana valtakunnallisessa INKLU – Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta -hankkeessa 1.3.2024–31.8.2026. Hankkeessa kehitetään inklusiivista koulutusta ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden tarvitsemaa erityistä tukea opintojen aikana sekä tuetaan työllistymistä. INKLU-hanke on Euroopan unionin osarahoittama Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) kautta.
Kirjoittaja
Jukka Kemppi
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
jukka.kemppi@tuni.fi
Kuvituskuva: Pixabay