Kiina on maailman suurin rakentaja, joka tuottaa yli 15 % kaikista globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Kiinan kaikki hiilidioksidipäästöt ovat 31,5 % maailman hiilidioksidipäästöistä, ja rakentaminen tuottaa 50 % Kiinan päästöistä. Kiinassa rakennetaan vuosittain 2 miljardia neliömetriä, johon käytetään 2,4 miljardia tonnia betonia. Kahden vuoden aikana Kiinassa käytetään sama määrä betonia, kuin Yhdysvalloissa käytettiin koko 1900-luvun aikana. Kiinalaisiin ajattelu- ja suunnittelutapoihin vaikuttamisella voidaan saavuttaa isoja askeleita ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. (Ali-Hokka, 2025; Pu, Yao & Zheng, 2022; Ritchie, 2023.)
TAMKin arkkitehtuurin opetusta Kiinassa
Arkkitehtuurin opetus on hyvä keino kokeilla uusia suunnittelutapoja, kehittää suunnitteluratkaisuja ja vaikuttaa tulevaan suunnittelijasukupolveen. Tähän on tarjoutunut mahdollisuus uuden koulutusohjelman kautta, jossa kiinalaiset Weihai Vocational College -oppilaitoksen opiskelijat erikoistuvat kansainväliseen arkkitehtuuriin ja jossa opetus tapahtuu englanniksi. TAMKin koulutusohjelmassa opiskelijat tutustuvat Suomen arkkitehtuuriin ja suunnittelukäytäntöihin osana 3-vuotisia opintojaan jokaisella vuosikurssilla usean eri kurssin muodossa. Koulutus toteutetaan paikallisen yliopiston rahoituksella ja hanketta koordinoi TAMKin jatkuvan oppimisen palveluja tarjoava Tree – Continuing Education. TAMKin sivutoimisen tuntiopettajan, arkkitehti Kasmir Jolman, rooli on toimia koulutusohjelmassa arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun opettajana ja hän osallistui opetuskokonaisuuden suunnitteluun ja viestintään kiinalaiselle oppilaitokselle.
Koulutusohjelman kokonaisuus muodostuu useista eri teemaisista kursseista, jotka käsittelevät arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua, innovaatioita ja yrittäjyyttä. Ensimmäisenä opiskeluvuotena käydään opiskelijoiden kassa läpi kestävän suunnittelun lähtökohtia. Tässä artikkelissa tarkastelemme ensimmäisen opiskeluvuoden intensiivityöpajaa, joka toteutettiin toukokuussa 2025 osana Innovation in Architecture -kurssia.
Artikkeli pohjautuu Kasmir Jolman pedagogiseen kehittämistyöhön, jonka hän raportoi osana TAOKin ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja. Kuvaamme ja analysoimme seuraavassa intensiivityöpajan pedagogisia käytäntöjä ja sitä, miten innostettiin katsomaan ympäristöään uudesta näkökulmasta sekä kokeilemaan ja etsimään uusia ratkaisuja kierrätysmateriaalien uusiokäyttöön rakentamisessa.
Mukaan kutsuvaa pedagogiikkaa arkkitehtuurityöpajassa
Ennen työpajaa opiskelijat olivat tutustuneet orientoivilla opintojaksoilla arkkitehtuurin peruskäsitteisiin, kestävään kehitykseen suunnittelussa ja toteuttaneet pienen suunnitteluharjoitustyön. Työpajassa voitiin tämän jälkeen keskittyä teorian sijaan käytännön tekemiseen. Työpajaan osallistui 74 opiskelijaa, jotka suunnittelivat ja rakensivat seitsemän kierrätysmateriaaleista tehtyä paviljonkia.
Weihain oppilaitoksessa vieraillessaan Kasmir oli huomannut, miten paljon käyttökelpoista materiaalia kaupungin kujilla lojui käyttämättömänä päätyen jätteeksi. Tietoisuus kaikesta jätteiden kierrätyksestä on Kiinassa ilmeisen kaukana suomalaisesta (Dobrowolski, 2022). Tästä syntyi ajatus, että kiertotalouden teoreettisen opiskelun lisäksi opiskelijoiden olisi hyödyllistä kokeilla, mitä se tarkoittaa käytännön suunnittelussa ja rakentamisessa. Aihe sopi hyvin Innovation in Architecture -kurssin sisällöksi, ja sen parissa myös jatketaan tulevilla kursseilla.
Kiinalaisiin ajattelu- ja suunnittelutapoihin vaikuttamisella voidaan saavuttaa isoja askeleita ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa.
Kurssi oli hyvin tiivis yhdeksän päivän kokonaisuus, jossa opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat kokeiluprojektin kierrätysmateriaaleja hyväksikäyttäen. Kurssin pedagogisena periaatteena oli oppiminen aktiivisesti itse tekemällä, keskustellen ja ideoiden yhdessä muiden kanssa. Ensimmäisenä orientaatiopäivänä kiertotalouden periaatteita arkkitehtuurissa avattiin teoreettisesti, ja opiskelijat ideoivat tavoitteita harjoitustyölle. Tavoitteet kirjattiin taulukkoon, jota hyödynnettiin myöhemmin. Ideointipäivän keskustelujen pohjalta työpajan tavoitteeksi asetettiin suunnitella kierrätysmateriaaleja hyväksikäyttäen paviljonki, jossa voi kohdata ystäviä, mutta joka samalla tarjoaa myös yksityisyyttä. Paviljongilla tarkoitetaan tässä yhteydessä pientä rakennelmaa, jonka pääasiallisena käyttötarkoituksena on toimia istuskelupaikkana sekä materiaalien ja arkkitehtonisen ilmaisun testikohteena.
Mikä on jätettä?
Seuraavana päivänä lähdettiin etsimään materiaaleja projektia varten. Kulttuurierot tulivat ilmeiseksi, kun paikalliset opettajat vakuuttivat, ettei kampukselta löydy jätteitä, koska kampusta siivotaan niin hyvin. Kävelykierroksella kampuksen alueella erilaista käyttökelpoista jätettä tuli kuitenkin vastaan niin puistoissa, takapihoilla kuin kujillakin. Lopulta löytyi myös alue, jossa oli kasoittain erilaisia hylättyjä rakennusmateriaaleja, kuten betoniharkkoja, keraamisia laattoja, muoviputkia ja bambua. Näiden äärellä syntyi vaikutelma, että tällaisten jätteiden potentiaalin näkeminen ei ollut aikaisemmin käynyt paikallisilla opettajilla edes mielessä. Mutta jätteiden olemassaolon vähättely ei johtunut tietoisesta peittelystä, vaan erilaisesta näkökulmasta, ja näiden materiaalien löytäminen yhdessä avasi heidän silmänsä materiaalien mahdollisuuksille uusiokäyttöön.
Kuva 1 Paviljonkien rakentaminen aloitettiin keräämällä suunnitelman mukaisia materiaaleja kaatopaikalta (kuva: Kasmir Jolma)
Yhdessä kootuista materiaaleista laadittiin taulukko, johon kirjattiin materiaalien tiedot. Tämä taulukko esiteltiin opiskelijoille ja heidät innostettiin lähtemään etsimään lisää uusiokäyttöön kelpaavia materiaaleja. Opiskelijat jaettiin 12 ryhmään ja kampus jaettiin alueisiin, joista ryhmät lähtivät etsimään materiaaleja. Löydetyt materiaalit lisättiin yhteiseen taulukkoon. Lopulta taulukossa oli lähes 100 erilaista materiaalia kirjattuna. Opiskelijat kirjasivat pieniäkin löydöksiä taulukkoon, kuten yksittäisiä metalliputkia. Hyödyllisimpiä olivat materiaalit, joita löytyi suuria määriä, kuten tiili- ja lautakasat.
Paviljonkeja löydetystä materiaalista
Materiaalien äärellä opiskelijat ideoivat ja laativat luonnoksia yhdessä valitun tavoitteen mukaisesta paviljongista. Jokaiselle opiskelijalle annettiin tehtäväksi tehdä kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa, jossa he pyrkivät käyttämään löydettyjä materiaaleja. Haasteeksi muodostui puun käytön suosio, koska sitä voitiin käyttää hyvin monenlaisissa suunnitelmissa. Tämän takia kaikkia opiskelijoita ohjeistettiin tekemään vähintään yksi vaihtoehto, jossa käytetään muita materiaaleja kuin puuta. Silti monet löydetyistä materiaaleista jäivät suunnitelmissa käyttämättä. Esimerkiksi muoviputket olisivat olleet potentiaalinen materiaali, mutta opiskelijat kokivat niiden käytön haastavaksi. Suunnitelmia työstettiin päivän kestävän workshopin aikana niin, että opiskelijat esittelivät vuorotellen suunnitelmiaan yhteisesti ja niistä annettiin palautetta.
Seuraavan päivän työpajassa jokainen opiskelija valitsi palautteen pohjalta yhden suunnitelman, jonka pohjalta hän laati pienoismallin. Pienoismallit ryhmiteltiin lopuksi pääasiallisen materiaalivalinnan mukaan bambuun, puuhun, tiileen ja betoniin sekä muihin materiaaleihin. Opiskelijat esittelivät työnsä, ja kustakin kategoriasta valittiin vähintään yksi suunnitelma toteutettavaksi. Opiskelijat jakautuivat seitsemään ryhmään seitsemän valitun suunnitelman mukaan.
Seuraavana tehtävänä oli testata suunnitelman mukaisia materiaaleja rakentamalla prototyyppejä luonnoksen pohjalta. Tässä tavoitteena oli arvioida kunkin suunnitelman toimivuutta käytännössä. Opiskelijoiden ohjaus tapahtui tulkin sekä apuopettajan välityksellä, ja kommunikaatio useiden ryhmien kanssa yhtä aikaa tuotti haasteita. Vahvuutena oli kuitenkin apuopettajan ja tulkin läsnäolo, sillä he ymmärsivät pian tehtävän tavoitteet, ja apuopettajan lisäksi myös tulkki pystyi neuvomaan opiskelijoita myös itsenäisesti. Opiskelijoilla oli joitakin vaikeuksia kokeilla erilaisia vaihtoehtoja materiaalien käytölle, ja esimerkiksi detaljien ja liitosten testaus jäi vähäiseksi. Prototyyppivaiheen tuloksena suurin osa ryhmistä päätyi käyttämään luonnossuunnitelman mukaisia materiaaleja melko tavanomaisilla rakenneratkaisuilla ja liitoksilla.
Prototyypeistä saatujen havaintojen perusteella opiskelijat päivittivät suunnitelman ja laativat tämän pohjalta 3D-mallit, joissa suunnitelmaa tarkennettiin ja tutkittiin rakennelman yksityiskohtia. 3D-mallista opiskelijat saivat tarvittavat piirustukset rakentamista varten. Opiskelijoille annettiin mahdollisuus työskennellä samanaikaisesti pienoismallin, 3D-mallin ja käsin piirtämisen avulla, mutta käytännössä ryhmissä toimittiin lähes pelkästään 3D-mallintamalla. Vaiheen pääasiallinen tavoite, eli rakentamista varten riittävien piirustusten laatiminen, kuitenkin saavutettiin.
Kun piirustukset olivat valmiit, oli jäljellä vielä itse rakentaminen. Rakentamiselle jätettiin 9 päivän kurssista 3 päivää, jotta opiskelijoilla olisi riittävästi aikaa ratkaista rakentamisen aikana ilmeneviä ongelmia. Opiskelijaryhmät kokosivat materiaalit ja aloittivat ryhmätyöskentelyn rakentamisen parissa. Osa ryhmistä aloitti työskentelyn heti hyvin itsenäisesti ja teki rakentamiseen liittyviä ratkaisuja yhdessä tiiminä. Opiskelijoiden into rakentamista kohtaan oli kuitenkin vaihtelevaa, ja osa tiimeistä tarvitsi tarkkaa ohjausta päästäkseen alkuun. Useimmilla opiskelijoilla oli hyvin vähäiset taidot työkalujen käytössä, mikä rajoitti mahdollisia rakenneratkaisuja. Toisaalta monet opiskelijat kokivat käytännön rakentamisen täysin uutena kokemuksena, joka antoi myös hyviä oppimiskokemuksia.
Kokeilupedagogiikkaa kehittämässä
Kävimme artikkelin kirjoittamisen yhteydessä keskustelua työpajan pedagogisista ratkaisuista ja siitä, miten mielenkiintoinen, kaikille osapuolille vuorovaikutteisia oppimiskokemuksia tarjoava prosessi tästä rakentui. Työpajan kulku ja kokeileva toteutus antoivat paljon näkökulmia kehittää edelleen pedagogista vuorovaikutusta ja ohjauksen käytäntöjä. Työpajassa tapahtui monipuolista ja monitahoista näkökulmien risteyttämistä sekä yhteistoiminnallista vuorovaikutusta monenlaisilla ’kielillä’ – monien ”paremmin tietäjien” kohtaamisia, joissa etsittiin yhdessä ”toisin tietämisen tiloja” (Hakala, 2007, s. 8–9).
Pohdimme, että asioita voisi tehdä myös toisin: esimerkiksi tarkemmin rajatut materiaalit ja niiden pohjalta opettajan ohjauksessa tehdyt selkeät detaljit tekisivät lopputuloksesta viimeistellymmän, mutta tällaisessa ohjauksessa opettajan arkkitehtoniset ja esteettiset ihanteet helposti myös rajoittaisivat prosessin luovuutta ja opiskelijoiden mahdollisuutta kokeilla erilaisia ratkaisuja. Kokeiluun liittyy aina epäonnistumisen mahdollisuus, ja lopulta tärkeintä on kokeilun kautta tapahtuva oppiminen, ei lopputuloksen täydellisyys.
Lähteet
Ali-Hokka, H. (10.1.2025). Kiinan ilmastopäästöt ovat saavuttaneet lakipisteen, mutta päästöjen laskuun voi mennä aikaa. Uutiset. YLE. Viitattu 19.8.2025. https://yle.fi/a/74-20135186
Dobrowolski, P. (20.4.2022). Recycling in China: From zero to hero? Waste Management World. ISWA. International Solid Waste Association. Viitattu 19.8.2025. https://waste-management-world.com/recycling/recycling-in-china-from-zero-to-hero/
Hakala, K. (2007). Paremmin tietäjän paikka ja toisin tietämisen tila. Opettajuus (ja tutkijuus) pedagogisena suhteena. Helsingin yliopiston Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 212. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-3646-0
Pu, X., Yao, J. & Zheng, R. (2022). Forecast of Energy Consumption and Carbon Emissions in China’s Building Sector to 2060. Energies, 15, 4950. https://doi.org/10.3390/en15144950
Ritchie, H. (6.3.2023). China uses as much cement in two years as the US did over the entire 20th century. Sustainability by numbers. [Blogisivusto] Viitattu 19.8.2025. https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/china-us-cement
Kirjoittajat
Kasmir Jolma
Arkkitehti SAFA, tuntiopettaja
Rakennettu ympäristö ja biotalous
Tampereen ammattikorkeakoulu
kasmir.jolma@tuni.fi
ORCID: 0009-0005-3003-1283
Katariina Hakala
Lehtori, ammatillinen opettajankoulutus
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Tampereen ammattikorkeakoulu
katariina.hakala@tuni.fi
ORCID: 0000-0001-8038-7505
Kuvituskuva: Kasmir Jolma