Johdanto
Työelämän jatkuvat ja nopeutuvat muutokset edellyttävät työntekijöiltä elinikäisen oppimisen asennetta. Tulevaisuudessa työspesifien taitojen merkitys voi vähentyä, ja geneeristen taitojen rooli korostua. (Maunumäki & Valkonen, 2022.) Elinikäisen oppimisen avaintaidot muodostavat yhdistelmän tietoja, taitoja ja asenteita, jotka ovat keskeisiä aktiivisen kansalaisuuden, jatko-opintojen ja työelämässä toimimisen kannalta (European Commission, 2019; Maunumäki & Valkonen, 2022). Lisäksi niiden merkitys kasvaa työuran aikana tapahtuvan jatkuvan oppimisen ja urapolkujen moninaistuessa, jolloin pedagogisten ratkaisujen rooli korostuu (Ferguson, 2024).
Euroopan Unioni (2018) on määritellyt elinikäisen oppimisen avaintaidot kahdeksaan teemaan: 1) lukutaito, 2) monikielitaito, 3) matemaattiset, luonnontieteelliset ja teknologiset taidot, 4) digitaaliset taidot, 5) henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot, 6) yhteiskunnallinen osaaminen ja kansalaistaidot, 7) yrittäjyystaidot sekä 8) kulttuuritietoisuuteen ja kulttuurin ilmaisumuotoihin liittyvät taidot. Nämä voidaan käsitteellistää geneerisiksi taidoiksi, joiden tavoitteena on yksilön itsensä kehittäminen, työllistymisen tukeminen, aktiivinen osallisuus, kestävä elämäntapa ja terveystietoinen elämänhallinta. (Ursin ym., 2021).
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata geneerisiä taitoja sekä niiden integrointia ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opetukseen ja johtamiseen. Esittelemme synteesin seuraavista Suomessa esillä olevista geneerisiä taitoja kuvaavista viitekehyksistä: Opetushallituksen raportti 2019; Tärkeimmät geneeriset osaamiset 2035, Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston suositukset elinikäisen oppimisen avaintaidoista, Suomessa toteutetut Kappas-hankkeet, AMK-uraseurantakysely (n.d.) sekä Yliopistojen uraseurantakysely (n.d.).
Geneeriset taidot osana elinikäisen oppimisen avaintaitoja– mitä ne ovat ammatillisessa koulutuksessa?
Ammatillisen koulutuksen perustehtävänä on kouluttaa opiskelijoita työelämän tarpeisiin, mikä tekee koulutuskontekstista hyvin monimuotoisen (OECD, 2024). Geneeristen taitojen määrittely ammatillisessa koulutuksessa liittyy vahvasti työelämässä tarvittaviin yleisiin taitoihin, jotka heijastavat myös yhteiskunnallisia tarpeita (Ojala & Kantola, 2023). Ammatillisen koulutuksen kontekstissa korostuvat erityisesti ihmissuhdetaidot kuten vuorovaikutusosaaminen ja tiimityöskentely, sekä luovuus ja ongelmaratkaisukyky (Jaedun, 2024; OECD, 2025). Työpaikalla tapahtuva oppiminen toimii osittain geneeristen taitojen lähtökohtana, sillä taidot tulee soveltaa suoraan työyhteisön kontekstiin. (Suyitno ym., 2025). Tällöin geneeriset taidot ovat opiskelijan uran kannalta merkityksellisiä (Gercek & Özveren, 2024).
Geneeristen taitojen merkitys näkyy myös opiskelijoiden paremmassa työllistymisessä, itsevarmuudessa ja kriittisessä suhtautumisessa työelämän vaatimuksiin (Al Mamum, 2012; OECD, 2021). Opiskelijat tunnistavat itse geneeristen taitojen arvon muuttuvassa työelämässä, jossa ne edustavat siirrettäviä ja globaaleja taitoja (Lopez & Rodriguez-Lopez, 2020). Suomessa geneerisiä taitoja käsitellään ammatillisissa perustutkinnoissa pääasiassa yhteisten tutkinnon osien kautta (Opetushallitus, 2020).
Geneeriset taidot ja korkeakoulutus
Korkeakoulukontekstissa geneerisiä taitoja kutsutaan usein akateemisiksi taidoiksi, vaikka rinnalla käytetään myös käsitteitä työelämätaidot tai siirrettävät taidot (Aalto-yliopisto, 2023). Korkeakoulutuksessa geneerisistä taidoista korostuvat erityisesti korkeamman tason ajattelutaidot, kuten kriittinen ja analyyttinen ajattelu sekä kompleksisten ongelmien ratkaiseminen (Jämsä, Hyytinen, Silvennoinen & Ursin, 2024).
Kappas! -hankkeen tutkimustulosten perusteella geneeristen taitojen kehittämisessä on huomioitava ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen erilaiset tavoitteet. Hyytiäisen (2025) mukaan geneeriset taidot eivät ole pysyviä ominaisuuksia, vaan ne kehittyvät ajan myötä ja vaihtelevat opiskelijoiden välillä. Geneeristen taitojen oppimista tulisi siis tukea suunnitelmallisesti osana korkeakouluopintoja. (Ursin ym., 2021, 91.)
Geneeristen taitojen tavoitteellinen ja johdonmukainen kehittäminen edellyttää, että opettajatiimeillä on mahdollisuus yhteiseen suunnitteluun ja pedagogiseen yhteistyöhön.
Opettajilla on keskeinen rooli geneeristen taitojen tukemisessa. Opetuksessa näitä taitoja voidaan vahvistaa ohjaamalla opiskelijoita tehtäviin, joissa niitä tarvitaan, sekä kannustamalla lukemiseen, kirjoittamiseen ja keskusteluun. Vuorovaikutteiset ja autenttiset pedagogiset ratkaisut, jotka kytkeytyvät käytännön konteksteihin, tukevat taitojen kehittymistä. Monipuoliset arviointi- ja palautekäytänteet sekä reflektiota edistävät menetelmät auttavat opiskelijoita tunnistamaan omia uskomuksiaan, näkökulmiaan ja työskentelytapojaan ja siten edistämään ajattelun kehittymistä. (Hyytiäinen, 2025.)
Geneerisiä taitoja tarkastelevien viitekehysten synteesi
Alla oleva synteesi (kuva 1) kokoaa tietoa geneerisistä taidoista eri asiantuntijatahojen tutkimusten ja selvitysten pohjalta. Mukana on myös korkeakoulujen uraseurantakyselyjen aineistoa, jonka avulla tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä valmistuneiden opiskelijoiden kokemuksia siitä, miten korkeakouluopinnot ovat tukeneet työelämässä tarvittavien taitojen kehittymistä. Tämän synteesin perusteella kaikissa tarkastelluissa viitekehyksissä korostuvat ongelmanratkaisu- ja tiedonhankintataidot sekä sosiaaliset ja viestinnälliset taidot. Lisäksi oppimistaidot, kulttuurinen osaaminen, kriittinen ajattelu ja itsensä johtamisen taidot nousevat esiin merkittävinä osa-alueina neljässä viidestä viitekehyksestä.
Kuva 1 Geneerisiä taitoja tarkastelevien viitekehysten synteesi
Johtopäätökset ja pohdinta
Synteesissä esille nousseet keskeisimmät geneeriset taidot olivat ongelmanratkaisutaidot, sosiaaliset ja viestinnälliset taidot sekä tiedonhallinnan taidot. Nämä kolme olivat mukana kaikissa synteesiin valituissa aineistoissa. Niin ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulunkin opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi substanssiosaamisen rinnalla kiinnittää entistä enemmän huomiota näihin geneerisiin taitoihin, jotka ovat oleellisia työelämässä menestymisen kannalta. Opettajilla on todellinen mahdollisuus edistää opiskelijoiden geneeristen taitojen kehittymistä tarkastelemalla kriittisesti käyttämiään opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä sekä tekemällä pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat näiden taitojen systemaattista vahvistamista.
Keskeisimmät geneeriset taidot olivat ongelmanratkaisutaidot, sosiaaliset ja viestinnälliset taidot sekä tiedonhallinnan taidot.
Yksittäisten pedagogisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan myös rakenteellista tukea. Geneeristen taitojen tavoitteellinen ja johdonmukainen kehittäminen edellyttää, että opettajatiimeillä on mahdollisuus yhteiseen suunnitteluun ja pedagogiseen yhteistyöhön. Tällainen toimintakulttuuri ei synny itsestään, vaan se vaatii opetuksen rakenteiden ja resurssien ohjaamista – toisin sanoen pedagogista johtamista. Se tukee opettajia geneeristen taitojen integroinnissa osaksi koulutuksen kokonaisuutta. Johtamalla opetuksen rakenteita ja resursseja, oppilaitosjohto tukee opettajatiimejä näiden taitojen systemaattisessa integroinnissa vahvistaen näin opiskelijoiden valmiuksia toimia muuttuvassa työelämässä. Kun pedagogiset ratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan yhteisesti, voidaan varmistaa, että geneeriset taidot kehittyvät läpi koko tutkinnon ja kytkeytyvät sekä alakohtaiseen osaamiseen että työelämän muuttuviin tarpeisiin.
Lähteet
Aalto-yliopisto. (20.1.2023). Opetussuunnitelmatyön sanasto. Haettu 5.9.2025. https://www.aalto.fi/fi/ohjelmajohtajan-kasikirja/opetussuunnitelmatyon-sanasto
Al Mamun, Abdullah. (2012). The Soft Skills Education for the Vocational Graduate: Value as Work Readiness Skills. British Journal of Education, Society & Behavioural Science, 2. 326-338. Haettu 3.9.2025. https://doi.org/10.9734/BJESBS/2012/1858.
Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely. (N.d.). Ammattikorkeakoulutus. Uraseuranta. Vipunen.fi − Opetushallinnon tietopalvelu. Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Verkkopalvelu] Luettu 4.9.2025. https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Uraseuranta.aspx
European Commission. (2019). Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture, Key competences for lifelong learning, Publications Office. Haettu 3.9.2025. https://data.europa.eu/doi/10.2766/569540
Fergusson, L. (2024). At the intersection: an Australian model of work-based learning and research. Research in Post-Compulsory Education, 29(4), 602–622. Haettu 3.9.2025. https://doi.org/10.1080/13596748.2024.2403821
Gercek, M. & Özveren, C. (2024). Developing Career Resources Through Work-Based Learning: A Qualitative Study on Internship Experiences. Business and Economics Research Journal, 15. Haettu 3.9.2025. https://doi.org/10.20409/berj.2024.446
Hyytiäinen, H. (5.6.2025). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen kehittäminen tutkimustiedon valossa? [luento]. Pedaforum 2025. Metropolian Ammattikorkeakoulu, Helsinki.
Jaedun, A., Nurtanto, M., Mutohhari, F., Saputro, I. N. & Kholifah, N. (2024). Perceptions of vocational school students and teachers on the development of interpersonal skills towards Industry 5.0. Cogent Education, 11(1). Haettu 3.9.2025. https://doi.org/10.1080/2331186X.2024.2375184
Jämsä, M., Hyytinen, H., Silvennoinen, K. & Ursin, J. (2024). Korkeakouluopiskelijoiden (työ)elämän tärkeitä taitoja täytyy kehittää. Ruusupuiston kärkiuutiset, 1/24. Jyväskylän yliopisto. Haettu 5.9.2025. https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/1-2024/korkeakouluopiskelijoiden-tyo-elaman-tarkeita-taitoja-taytyy
López, I. & Rodríguez-López B. (2020). The relevance of transversal competences in vocational education and training: a bibliometric analysis. Empirical Research in Vocational Education and Training, 12(1), 12. Haettu 3.9.2025. https://doi.org/10.1186/s40461-020-00100-0.
Maunumäki, M. & Valkonen, L. (2022). Oppiminen ja opettajuus yliopistojen jatkuvan oppimisen uuspedagogiikassa. Aikuiskasvatus 4; 336-342. Haettu 3.9.2025. https://doi.org/10.33336/aik.122120
OECD. (2021). Teachers and Leaders in Vocational Education and Training, OECD Reviews of Vocational Education and Training. OECD Publishing. Haettu 6.9.2025. https://www.oecd.org/en/publications/teachers-and-leaders-in-vocational-education-and-training_59d4fbb1-en.html
OECD. (2024). Education at a Glance 2024: OECD Indicators. OECD Publishing. Haettu 4.9.2025. https://doi.org/10.1787/c00cad36-en.
OECD. (2025). Civic education as a pathway to inclusive societies: Exploring the role of education in fostering civic and social engagement. Haettu 3.9.2025. https://www.oecd.org/en/publications/civic-education-as-a-pathway-to-inclusive-societies_3f128be8-en.html
Ojala, K. & Kantola, M. (2023). Osaaminen haltuun ammatillisessa koulutuksessa. Aikuiskasvatus 43(3), 173–181. Haettu 4.9.2025. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130396
Opetushallitus. (2019). Laaja-alainen osaaminen 2030-luvulla. Haettu 5.9.2025. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Laaja-alainen_osaaminen_2030-luvulla.pdf
Opetushallitus. (1.3.2020). Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa. ePerusteet-palvelu. Haettu 23.9.2025. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/5975580/tekstikappale/5975048
Opetushallitus (N.d.). Elinikäisen oppimisen avaintaidot. Haettu 5.9.2025. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/elinikaisen-oppimisen-avaintaidot
Suyitno, S., Nurtanto, M., Jatmoko, D., Widiyono, Y., Purwoko, R. Y., Abdillah, F., Setuju, & Hermawan, Y. (2025). The effect of work-based learning on employability skills: The role of self-efficacy and vocational identity. European Journal of Educational Research, 14(1); 309-321. https://doi.org/10.12973/eu-jer.14.1.309
Ursin, J., Hyytinen, H., Silvennoinen, K., Palonen, M., Kleemola, K., Toom, A., & Nissinen, K. (2021). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi: Kappas! -hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 2021:6. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-892-2
Yliopistojen uraseurantakysely. (N.d.). Yliopistokoulutus. Uraseuranta. Vipunen.fi − Opetushallinnon tietopalvelu. Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Verkkopalvelu] Luettu 4.9.2025. https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Uraseuranta.aspx
Kirjoittajat
Taina Eweiss
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
taina.eweiss@tuni.fi
Jiri Vilppola
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
jiri.vilppola@tuni.fi
Mika Alhonkoski
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
mika.alhonkoski@tuni.fi
Kuvituskuva: Unsplash