Aiempien tutkimusten kertomaa
Reformin myötä opettajan työ muuttuu entisestään ohjaukselliseen suuntaan. Uudistuksilla on vaikutusta opettajan työhön, työelämäyhteistyöhön ja opintopolkujen yksilöllistymiseen, kertoo pääkaupunkiseudulla viidestä ammatillisesta oppilaitoksesta kerätty aineisto. Opettajan työ pirstaloituu, muuttuu yhä enemmän kasvatukselliseen suuntaan ja yhteistyön tarve lisääntyy. Opetusta on vaikea kehittää johdonmukaisesti ja uudistus aiheuttaa haasteita yhdenvertaisen arvioinnin toteuttamiselle. Työelämäyhteistyö laajenee ja esimerkiksi opettajan ja työpaikkaohjaajan keskinäisessä työnjaossa on kehitettävää. Yksilöllisen opintopolkujen myötä opettaja toimii enemmän ohjaajana ja coachina, opiskelijan oma vastuunotto opintojen etenemisestä korostuu. (Potinkara ym. 2017.)
Lintusen (2017) aineisto kerättiin Pirkanmaalla Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa. Siinä keskeisinä osaamisina otettiin esiin tarve kiinnittää koulutuksissa huomiota opettajien henkiseen kehittymiseen. Muita osaamisalueita ovat oppimisympäristöjen kehittämisosaaminen, tiimityöosaaminen, yhdessä tekeminen ja verkostoissa toimiminen erityisesti entistä enemmän työelämän kanssa, verkkopedagogiikan osaaminen, tutkintorakenteen osaamiskokonaisuuksien tunteminen, henkilökohtaistamisosaaminen, talousosaaminen sekä kasvatukselliset taidot.
Opettajankouluttajilta (n=11) ja opettajankoulutuksessa olleilta vuonna 2012 (n=15) kerätyn ennakointiaineistojen perusteella hahmoteltiin ammatillisten opettajien osaamisalueita vuonna 2020. Tuloksena todettiin opettajan toimivan eri tasoilla: yksilöllisenä, yhteisöllisenä ja yhteiskunnallisena toimijana. Opettajan tehtäviksi nimettiin opettaja-ohjaaja, innovatiivinen yrittäjä, verkostoituja ja konsultti. Opettaja-ohjaajaa kuvattiin pedagogisesti taitavaksi, uusia opetusmenetelmiä käyttäväksi teknologian hyödyntäjäksi, jolla on kyky henkilökohtaistaa. Innovatiivisella yrittäjällä on valmius etsiä, soveltaa, kokeilla ja kehittyä itse sekä toimia yritysten parissa. Verkostoituja omaa yhteisölliset kehittelytaidot, osaa luoda ja ylläpitää kontakteja ja kehittää koulutuksia yhteistyössä. Konsultti omaa keskustelevan ja neuvottelevan työotteen, osaa antaa omasta tietämyksestään ja hyödyntää muiden osaamista. (Tapani 2013.)
Tulevaisuustyöpajan tuottamaa
Artikkelin aineisto on koottu tulevaisuustyöpajassa, jossa 12 osallistujaa viidestä pirkanmaalaisesta oppilaitoksesta pohti, mitä on reformin vaatima opettajan uusi osaaminen ja työn keskeinen muutos. Työskentely alkoi viiden minuutin yksilötyöskentelyllä, jossa yksilöllisiä ajatuksia kirjoitettiin tarralapuille. Opettajan uuteen osaamiseen löytyi yhteensä 41 idealappua ja työn keskeiseen muutokseen 42 ideaa. Sen jälkeen jatkettiin kolmen hengen ryhmissä teemoittelua 12 minuutin ajan. Opettajan uudeksi osaamiseksi löytyi 15 teemaa ja työn keskeiseen muutokseen 14 teemaa. Tämän jälkeen käytettiin 25 minuuttia yhteiseen keskusteluun: ryhmissä löytyneiden teemojen esittelyyn ja äänestykseen, jossa jokainen sai antaa kolme ääntä tärkeimmiksi katsomilleen teemoille.
Tilaisuuden jälkeen kävin aineiston kokonaisuudessaan läpi ja nostin ryhmien teemoittelua vielä tiiviimmäksi, sillä samoista teemoista oli puhuttu pienryhmissä hieman eri termeillä. Teemoittelun ja yhteenlasketun äänimäärän perusteella tulevaisuustyöpajan tulos voidaan kiteyttää neljään osaamiskokonaisuuteen ja kolmeen muutokseen, jotka esittelen seuraavaksi.
Uudistumista yhteisöllisesti – tulevaisuustyöpajan koordinaatteja tulevaan
Aineiston teemoittelun avulla löytyi neljä keskeistä osaamiskokonaisuutta: pedagogisten taitojen ja ajattelun uudistaminen, verkosto- ja yhteistyöosaaminen, markkinoinnin osaaminen sekä ammatillisen koulutuksen kokonaisymmärrys.
Äänestyksen perusteella tärkeimmäksi nousi pedagogisten taitojen uudistuminen (14 ääntä). Se pitää sisällään niin kokeiluja ja uskallusta toimia toisin, ajattelun uudistamista, opettajan uusia tehtäviä (sparraaja tai coach) ja uudella lailla tekemistä (mm. dialogisuus, ohjauskeskeisyys, digiosaaminen ja näkökulman vaihto) kuin työn organisointia (ajankäyttö) ja toimintakulttuurillisia seikkoja (luottamus muihin, käytänteet kuten dokumentointi ja henkilökohtaistaminen). Lisäksi siihen kuuluvat arvioinnin uudenlaiset muodot ja menetelmät. Uudella tavalla toimiminen edellyttää myös identiteetin pohdintaa samoin kuin oman osaamisen ja substanssialueen laajentamista ja pohtimista.
Vahvana esille nousi pirkanmaalaisen me-hengen korostaminen.
Verkosto- ja yhteistyöosaaminen (10 ääntä) kattaa niin kollegoiden välisen kuin työelämän kanssa tehtävän yhteistyön. Lisäksi opettajan uusi osaaminen tarkoittaa markkinointiosaamiseen (5 ääntä) kuuluvia taitoja sekä ammatillisen koulutuksen kokonaisymmärrystä (3 ääntä), koulutustietoisuutta, järjestelmien tuntemista ja rahoitusosaamista.
Opettajan työn keskeisinä muutoksina voidaan tämän aineiston perusteella löytää kolme teemaa: tärkeimmäksi äänestyksen perusteella nousi toimintakulttuurinen muutos (18 ääntä). Tämän lisäksi merkittäviä ovat uudistumisen vaade (11 ääntä) ja ohjausosaamisen keskeisyys (3 ääntä). Toimintakulttuuri korostaa yhteisöllisyyttä, ”Pirkanmaa-henkeä”, yhteistyön monitahoista tekemistä, tiimityötä ja arvostavaa yhdessä tekemistä, siis ryhmäajattelusta ryhmäytymisen ajatteluun siirtymistä. Toimintakulttuuriin kuuluu myös aidoissa työympäristöissä tapahtuvan muutoksen tunnistaminen, kuten poistuvat ammatit tai muuttuvat ammattialat. Uudistuminen käsittää opettajan uudet roolit ja tehtävät, mutta myös toimintaympäristön uudistumisen sekä digitalisaation tuomat uudistumisvaatimukset ja mahdollisuudet. Ohjausosaaminen kuvaa sitä, mitä kaikkea ohjauksellinen opettajuus pitää sisällään: ei perinteistä tiedon jakamista, vaan yksilöllisyyttä, itsearviointitaitojen ja itseohjautuvuuden edistämistä, elämänhallintataitojen ohjausta samoin kuin oppimiaan ohjaamisen taitoja.
Pohdinta: uusia tuulia?
Artikkelin tavoitteena oli pohtia, mikä opettajan työssä muuttuu reformin myötä. Kuvaan 1 olen kiteyttänyt aiempia tutkimuksia sekä työpajan aineiston opettajan uudesta osaamisesta ja keskeisestä muutoksesta. Aineistojen tuottaman näkökulman siihen, mikä muuttuu, olen teemoitellut neljään osa-alueeseen: opettajan pedagogiseen osaamiseen, opettaja verkostotoimijana, ohjaus kohti mahdollisuuksia sekä kokonaisuuksien ymmärrys.
| Mikä muuttuu? | Potinkara, Heinilä ja Uronen (2017) | Lintunen (2017) | Tapani (2013) | Pirkanmaan työpajan aineisto kevät 2017 |
| Opettajan pedagoginen osaaminen | opettajan työn muutos | henkinen kehittyminen, kasvatukselliset taidot
|
opettaja-ohjaaja, innovatiivinen yrittäjä | pedagogisten taitojen uudistuminen, opettajuuden uudistuminen |
| Opettaja verkostotoimijana | työelämäyhteistyö | oppimisympäristöjen kehittäminen, tiimityö | verkostoituja, konsultti | verkosto- ja yhteistyöosaaminen, toimintakulttuuri
|
| Ohjaus kohti mahdollisuuksia | yksilölliset opintopolut | henkilökohtaistamisosaaminen | opettaja-ohjaaja | ammatillisen koulutuksen kokonaisymmärrys, ohjausosaaminen |
| Kokonaisuuksien ymmärrys | tutkintorakenteen osaamiskokonaisuuksien tunteminen, talousosaaminen | opettaja-ohjaaja, innovatiivinen yrittäjä | markkinointiosaaminen |
Kuva 1 Mikä muuttuu reformin myötä opettajan työssä?
Kaikissa aineistoissa on löydettävissä samoja elementtejä opettajan keskeiseen osaamiseen ja osaamisen muutokseen liittyen. Opettajan pedagoginen osaaminen vaatii uudistumista, uudenlaista ajattelua ja omien toimintatapojen uusin silmin näkemistä. Opettajien koulutuksissa tähän näkökulmaan on hyvä tarttua ja vielä paremmin pureutua siihen, mitä tarkoittaa ”uusi”. Mitä ymmärrämme uudistumisella? Varmasti tässä on hyvin erilaisia lähtökohtia, joihin pitää pureutua tarkemmin koulutusten ja yhteisten foorumien myötä. Myös henkisen kasvun tukeminen on hyvä teema koulutukselle, miten se sitten pystytäänkin purkamaan toiminnan tasolle.
Pirkanmaalla nousi vahvasti esiin pirkanmaalaisen me-hengen korostaminen, joka uudenlaisena toimintakulttuurina heijastuu niin opettajan osaamiseen kuin ohjauksenkin teemaa: enää ei riitä, että tuntee oman koulutusalansa, nyt on hyväksi tuntea tai ainakin tietää myös oman oppilaitoksen koulutustarjonnasta, mutta myös alueen muista oppilaitoksista. Tässä verkostoiden merkitys korostuu: kun tuntee jonkun toimijan eri organisaatioista, ei tarvitse yksin pyrkiä hallitsemaan kaikkea koulutustietoa. Tämä edistää ohjausta kohti mahdollisuuksia, kohti yksilöllisiä opintopolkuja ja samalla ammatillisen koulutuksen kokonaisymmärrystä. Opettajan ja ohjaajan taitona kokonaisymmärrys on keskeinen, koska opiskelijoiden opintopolut saattavat reformin myötä olla hyvinkin monisäikeisiä.
Kokonaisymmärrystä tarvitaan tutkintorakenteen lisäksi taloudesta ja markkinoinnista. Nyt kun opettaja liikkuu ja toimii yhä enemmän erilaisissa verkostoissa, hän toimii samalla niin oman oppilaitoksensa kuin koko ammatillisen koulutuksenkin käyntikorttina ja sanansaattajana.
Raportointi opettajien osaamisen analysoinnista on tuotettu osana OKM:n rahoittamaa Parasta osaamista -hanketta.
Lähteet
Ammatillisen koulutuksen reformi, OKM:n verkkosivut. Luettu 24.5.2017. http://minedu.fi/amisreformi
Heinilä, H., Uronen, I. ja Potinkara, H. 2017. Osaamisperusteisuuden moninaiset todellisuudet. Ammatillisen koulutuksen muutoksen vaikutukset ammatillisen opettajan työhön. Haaga-Helian julkaisut 4/2017. Luettu 24.5.2017. http://blogit.jao.fi/parastaosaamista/wp-content/uploads/sites/401/2017/05/TWIST-lopuraportti_verkkovers..pdf
Lintunen, L. 2017. Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset ammatillisen opettajan työhön. Opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma.Luettu 24.5.2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701061147
Tapani, A. 2013. Ammatillinen opettajankoulutus liikkeessä – kohti tulevaisuuden tuulia vai tämänpäivän toisintoa? Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö, Ammattikasvatus.Luettu 24.5.2017. http://tampub.uta.fi/handle/10024/84945
Kirjoittaja
Annukka Tapani, yliopettaja, VTT (sosiaalipsykologia), YTM, KM
Ammattipedagoginen TKI, TAMK
asiantuntijuusalueet: ohjausosaaminen, työelämäpedagogiikka, yrittäjyyskasvatus
Kuvituskuva: Annukka Tapani
Kommentit