Johdanto
TAMKin koordinoima EduSTA-hanke (Academy for Sustainable Future Educators) on loppusuoralla, ja on tullut aika tarkastella sen tuloksia ja vaikutuksia. EduSTA on eurooppalainen kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa opettajien kestävyysosaamista osaamismerkkien avulla. Yhtenä hankkeen keskeisenä toimenpiteenä oli työssä olevan ohjaus- ja opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen. Tähän liittyen hankkeessa kehitettyjä kestävyysosaamisen osaamismerkkejä pilotoitiin muun muassa Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa, joka toimi hankkeen kumppanioppilaitoksena. Tässä artikkelissa keskitymme nimenomaan siellä toteutettuun pilottiin, jota kutsumme jatkossa Tredu-pilotiksi. TAMKissa toteutettuun osaamismerkkipilotin kokemuksia on avattu artikkelissa (Mäki-Hakola et. al., 2025).
Taru Konst (2022) on pohtinut, kuinka ihmisten osallistamisessa kestävyys- ja ilmastopolitiikkaan sekä -tekoihin vaikuttaa kolme ehtoa: vuorovaikutus, innostuminen ja kokemus osallisuudesta. Tässä artikkelissa kuvaamme kestävyysosaamisen kehittämisen tukiprosessia, jonka näemme linkittyvän suoraan näihin kolmeen tekijään. Konst tuo esiin myös pedagogisen johtamisen merkitystä muutoksen aikaan saamiseksi. Osaamismerkkipilotin prosessissa saimme todistaa ammatillisen oppilaitoksen (johdonkin) organisoimaa ja resursoimaa osaamisen kehittämisohjelmaa kestävyysosaamisen tuomiseksi osaksi toimintaa.
Konst (2022, s. 105) jatkaa viitaten Kimmo Mäen artikkeliin (2021): ”Muutosta toivottuun suuntaan ohjataan pedagogisella johtamisella. Pedagoginen johtaminen ei ole vain johtajien toimintaa vaan se tulisi mieltää myös yhteisöjen ja verkostojen aineettomana pääomana, joka sisältää tietoa, asiantuntemusta, kyvykkyyttä, tahtoa ja tunteita”. Konst tuo esiin myös yhteisöllisyyden näkökulman kestävyyskriisin ratkaisemiseksi. Tredussa toteuttamamme ohjaustyöpajakokonaisuus ja siinä tekemämme havainnot tukevat nähdäksemme vahvasti Konstin esittämiä näkökulmia.
EduSTA-hankkeessa pyrittiin vahvistamaan opettajien kestävyysosaamista luomalla osaamismerkkikonstellaatio, joka koostui yhdeksästä mikromerkistä sekä neljästä koontimerkistä, joista edelleen voidaan rakentaa nk. metamerkki. Metamerkin suorittaja saa statuksen ’Kestävän tulevaisuuden osaamisen rakentaja’. Konstellaatio on kuvattuna osoitteessa: Digital open badge constellation on teachers’ sustainability competences | Academy for Sustainable Future Educators (EduSTA) | Tampere Universities .
Tredu-pilotin tavoitteena oli työssä olevien ammatillisten opettajien kestävyysosaamisen kehittäminen ja sitä kautta koko oppilaitoksen kestävyysstrategian mukaisen toiminnan jalkauttaminen. Keinona tähän oli tuottaa ja fasilitoida työpaja- ja ohjauskokonaisuus Tredun opettajille tukemaan osaamismerkkien suorittamista. Työpajakokonaisuus suunniteltiin tukemaan EduSTA-hankkeen tavoitteita ja osaamismerkkien suorittamista. Pilotin kautta pyrittiin konkretisoimaan, miten hankkeen kehittämät työkalut ja osaamismerkit voivat tukea opettajien arjen työtä ja kestävyysosaamisen jalkauttamista oppilaitoksen toimintaan.
Havaintoja ohjauksesta
Kuva 1 Ohjauspajatyöskentelyä Tredulla (kuva: Hanna Ylli, TAMK)
Pilotin alkuvaiheessa suunnittelimme työpajakokonaisuuden yhdessä Tredun Santalahdentien toimipisteen toimipistepäällikön, koulutuspäälliköiden ja kestävän kehityksen koordinaattoreiden kanssa. Työpajakokonaisuuden suunnittelu sisälsi tavoitteenasetannan ja työskentelytapojen valinnan.
Ensimmäinen suunnitelma sisälsi aloitusseminaarin, neljä teemoitettua työpajaa sekä loppuseminaarin. Tavoitteet sisälsivät sekä laadullisia että määrällisiä tavoitteita merkkien suorittamisen suhteen. Määrällisenä tavoitteena oli, että pilottiryhmään osallistuvat suorittaisivat yhteensä vähintään 18 mikromerkkiä vuoden 2024 loppuun mennessä. Pilotti käynnistyi yhteisellä tapaamisella helmikuussa 2024 ja päätösseminaari pidettiin lokakuussa 2024.
Prosessin aikana suunnitelmaa muokattiin kokemusten ja osallistujien esittämien tarpeiden perusteella. Esimerkiksi alun perin suunnitellut teemakohtaiset työpajat muutettiin enemmänkin oppimisprosessia tukeviksi dialogisiksi kokemusten vaihtoa tukeviksi tapahtumiksi (kuva 1). Työpajoja järjestettiin joka työkuukausi, yhteensä 5 kpl. Prosessin aikana seurattiin myös määrällisten tavoitteiden toteutumista. Osallistujille tuotiin näkyviin suoritettujen merkkien kertyneet lukumäärät jokaisessa ohjaustilaisuudessa. Tällä tuntui olevan positiivista merkitystä myös osallistujien sitoutumiseen ja motivaatioon. Kokonaistilanteen näkyväksi tekeminen teki osaamismerkkien suorittamisesta enemmän yhteisöllisen ja osoitti, kuinka jokaisen panosta tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Pilotti avasi opettajien ymmärrystä lähtien yksittäisistä ahaa-elämyksistä aina laajempiin systeemisiin oivalluksiin.
Konst (2022) on todennut, että vuorovaikutuksellisuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, että kun ihmisten näkemyksiä luvataan kuunnella, he kokevat sanomallaan olevan vaikutusta. Toisin sanoen kuultavan on koettava, että juuri hänen panoksensa on tärkeä. Samoin oikea osallisuuden kokemus on tärkeää, mikä tarkoittaa, että henkilö tai ryhmä voi nähdä itsensä neuvotteluosapuolena kestävyystoimissa joko suoraan tai edustuksellisesti (Konst, 2022, s. 106). Myös me korostimme prosessin aikana sitä, että osallistujat ovat ”pioneereina” osa laajempaa eurooppalaista opettajien kestävyysosaamisen kehittämisohjelmaa ja että heidän kokemuksensa ja palautteensa on tärkeää tulevaisuuden kehittämisen ja kehityksen kannalta.
EduSTA-hankkeen yleisenä havaintona on ollut, että opettajat tarvitsevat tukea kestävyyden käsitteellistämiseen omalla ammattialallaan samoin kuin työkaluja konkretisoimaan miten kestävyyden teemat voidaan ottaa osaksi ammatillisia käytänteitä. (Davis & Asikainen, 2025). Havaintomme Tredu-pilotista oli, että monella työssä olevalla työpajaan osallistuneella opettajalla oli jo valmiina ajatus siitä mitä kestävyys hänen omassa työssään on. Toiset taas olivat alkuvaiheessa oman kestävyysosaamisen kehittämisen polulla. Opettajien loppupalautteessa tuli esiin, kuinka he kokivat, että prosessin myötä opetukseen löytyi uusia sisältöjä, omaa opettajuutta tuli tarkasteltua syvemmin ja syvyyttä tuli myös omaan konkreettiseen tekemiseen. Palautteen mukaan tätä mahdollisti osaltaan prosessin koulutusalat ylittävä työskentely. Lisäksi pilotti avasi opettajien ymmärrystä lähtien yksittäisistä ahaa-elämyksistä aina laajempiin systeemisiin oivalluksiin ja avauksiin.
Yhteisöllisyyden voima kestävyysasioiden ratkaisussa
Yksi Konstin (2022) tuoma näkökulma on kestävyysongelmien sosiaalinen luonne ja yhteisöllisen käsittelyn tarve niiden ratkaisemiseksi. Konstin mukaan näkökulmien ja kokemusten jakaminen voivat vahvistaa positiivista uskoa tulevaisuuteen ja ongelmien ratkaisemiseen sekä johtaa yhteiseen toimintaan ja kestävyyshaasteisiin vastaamiseen (Konst, 2022, s. 105).
Tässä artikkelissa esitellyn kaltaisen yhteistyöskentelyprosessin avulla on mahdollista vaihtaa tarkasteluperspektiiviä käsillä olevaan asiaan. Eri tutkintojen ja tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksilla varmistetaan tieto- ja taitotavoitteet. Kestävyysasioiden kohdalla osaamismerkit luovat viitekehyksen sille, mitä opettajien tulisi osata. Pilotin osaamismerkkien suorittamisprosessi on kuitenkin näyttäytynyt viitekehystä isompana asiana, minkä kautta opettajat ovat kokeneet kestävyysasioiden horisontin laajentuneen. Konst (2022) on todennut, että sisältö välittyy menetelmillä, joiden tulee tukea oppimista. Tiedon tarjoaminen ei riitä, vaan tarvitaan aktivoivia oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä, esimerkiksi todellisten toimeksiantojen tai ongelmien ratkomista monialaisissa opiskelijaryhmissä tai kokemuksellisia oppimismenetelmiä, kuten autenttisia oppimisympäristöjä. Oppiminen syvenee, kun oppija voi osallistua ja keskustella kokemuksistaan muiden kanssa (Konst, 2022, s. 106).
Prosessi rohkaisi opettajia uusiin kokeiluihin ja käsittelemään kestävyyteen liittyviä vaikeitakin asioita.
Prosessi rohkaisi opettajia uusiin kokeiluihin ja käsittelemään kestävyyteen liittyviä vaikeitakin asioita, joihin aikaisemman opiskelijapalautteen mukaan ei olla uskallettu heittäytyä. Esimerkkejä näistä palautteista löytyy OPH:n CCC-Catapult-hankesivuilta, jolla esitellyt palautteet ovat tulleet myös Tredusta. Pilotin myötä opettajat antoivat opiskelijoille tilaa toteuttaa esim. ilmastovastuullisia kehittämisprojekteja ja siten mahdollisuuden vaikuttaa omissa yhteisöissään. Pilotti osoitti, kuinka nämä yllä mainitut asiat ovat tärkeitä paitsi opiskelijoille myös opettajille ja kehittäjille. Kuten Konst (2022, s.107) huomauttaa, myös opettajat tarvitsevat kannustusta, tukea ja täydennyskoulutusta voidakseen tuoda kestävän kehityksen edistämisen osaksi työtään. Pilotti näytti kehittäjien ja opettajien yhteisöllisyyden voiman. Yhteisöllinen kehittäminen toimi innoittajana ja rohkaisijana kokeiluihin sekä uusiin avauksiin. Opettajat tarvitsevat jatkossakin synergisen yhteisön tukemaan kestävyystyön jatkuvuutta.
Lopuksi
Pilotin aikana ohjausprosessi ei ainoastaan tukenut yksittäisiä opettajia vaan rakensi myös kehittäjien yhteisöä. Lisäksi se toi Tredun Santalahdentien toimipisteen toimintaan isoja kehitysavauksia. Joihinkin tutkintoihin on prosessin aikana kehitetty vastuulliset opintopolut, joiden yhtenä osana on ilmastovastuullinen toiminta. Osaamismerkkiprosessi selkeytti näiden polkujen toteutusta, vahvisti niiden sisältöjä ja rohkaisi opettajia uusiin pedagogisiin kokeiluihin – vaikutukset ulottuivat myös opiskelijoihin ja heidän työelämävalmiuksiinsa.
Tämän rohkean kehitystoiminnan tuloksena on syntynyt opiskelijoiden loistavia työelämän kehittämistarinoita kuten esimerkiksi urheilualan yrityksen ilmastovastuullisen toiminnan tarkastelu ja kehittäminen asiakaspalvelunäkökulmasta. Esimerkissä opiskelija pääsi omilla kehitysehdotuksillaan vaikuttamaan suoraan yrityksen ilmastovastuulliseen toimintaan ja koki sen henkilökohtaisesti merkitykselliseksi.
Pilotin päätteeksi järjestettiin loppuseminaari (kuva 2 ja artikkelin kuvituskuva), jossa yli 40 osallistujaa esitteli kehittämistöidensä tuloksia koko henkilöstölle. Loppuseminaari toimi paitsi pilotin päätöksenä myös tilaisuutena jakaa kokemuksia EduSTA-hankkeen vaikutuksista. Tredun Santalahdentien toimipisteellä suoritettiin yli 50 osaamismerkkiä – selkeä ylitys alkuperäiseen tavoitteeseen nähden. Seminaarissa saatu palaute kuvasi prosessia voimaannuttavaksi ja arvotietoisuutta vahvistavaksi. Se herätti uusia ajatuksia, lisäsi toimijuutta ja vahvisti uskoa siihen, että kestävyysasioita voidaan edistää yhdessä. Esitellyt kehittämistyöt osoittivat, kuinka kansainvälisen hankkeen tavoitteet voivat toteutua paikallisessa kontekstissa konkreettisina tekoina, jotka vaikuttavat sekä opettajiin että opiskelijoihin.
Kuva 2 Loppuseminaari Tredulla (kuva: Hanna Ylli, TAMK)
Pilotin myötä syntynyt kehittäjien yhteisö jatkaa EduSTA-hankkeen viitoittamaa työtä kestävyysosaamisen edistämiseksi. Kuten artikkelin alussa todettiin, pedagoginen johtaminen on keskeinen muutoksen mahdollistaja. EduSTA-hankkeen tarjoama rakenne ja tuki mahdollistivat osaamismerkkisuorituksia, pedagogisia kehittämistöitä ja uudenlaista yhteistyötä. Pilotti lisäsi aineetonta pääomaa – tietoa, asiantuntemusta, kyvykkyyttä ja tahtoa – ja loi synergiaa, joka jälleen osoittaa, että hyvin johdettu prosessi voi tuottaa enemmän kuin osiensa summa.
Artikkelissa käytettiin Copilot generatiivista tekoälyä (Microsoft 365 Copilot) tukemaan kirjoittajia käsikirjoituksen tekstin tarkistamisessa ja yhden väliotsikon ideoinnissa. Lisäksi Copilotia hyödynnetiin artikkelin ingressin koostamisessa. Copilotille annettiin kehotteita, ja sen tuottamaa tekstiä tarkasteltiin ja muokattiin kirjoittajien toimesta.
Viitteet
Davis, H. & Asikainen, E. (2025). From abstract and overarching to concrete and contextualized – competence-based digital open badges in operationalizing vocational teachers’ sustainability competences. [Käsikirjoitus lähetetty julkaistavaksi].
Konst, T. (2022). Kestävää tulevaisuutta rakentava korkeakoulupedagogiikka. Teoksessa K. Mäki, & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.), Korkeakoulupedagogiikka. Ajat, paikat ja tulkinnat (s. 99–110). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090156974.
Mäki-Hakola, H., Eskola-Salin, N. & Majuri, J. (23.5.2024). TAMK kestävän tulevaisuuden mahdollistajana. TAMK-blogi. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/hanketoiminta/tamk-kestavan-tulevaisuuden-mahdollistajana/.
Kirjoittajat
Miika Huikkola
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
miika.huikkola@tuni.fi
ORCID 0009-0009-7671-1670
Outi Rantanen
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
outi.rantanen@tuni.fi
ORCID 0009-0000-1902-158X
Pia Korhonen
Lehtori
TREDU Santalahdentie
pia.korhonen@edu.tampere.fi
Kuvituskuva: Hanna Ylli, TAMK