Mielen hyvinvointi on oleellisessa roolissa opintojen aikana ja työelämään siirtymisen vaiheessa. Opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin pulmat ovat moninaisia ja monitasoisia. Niihin vastaaminen ei tarkoita aina erityispalveluita tai -osaamista, vaan moniin haasteisiin on mahdollista vastata kuulemalla nuoria, hankkimalla osaamista ja viemällä opittu käyttöön.
Opiskelijat kokevat huolta mielen hyvinvoinnista
Opiskelijoiden mielen hyvinvointia kuormittavat huolet ja pulmat näyttäytyvät oppilaitoksissa muun muassa poissaoloina, keskittymisvaikeuksina, sosiaalisina suhdekiemuroina, yksinäisyytenä, eristäytymisenä, kiusaamiskokemuksina, ahdistuksena ja talousvaikeuksina. Tyypillisesti opiskelijoiden kokemat vaikeudet kasautuvat: esimerkiksi masennus- ja ahdistuneisuusoireita raportoivat opiskelijat kertovat monista muistakin kuormitustekijöistä useammin kuin muut opiskelijat (Korkeamäki, Parkkila & Poutiainen 2023).
Opiskelijoiden kokemat ongelmat käyvät ilmi myös kouluterveyskyselyistä, oppilaitosten seurantatiedoista ja muista tutkimuksista. Esimerkiksi vuoden 2023 kouluterveyskyselyn (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024) mukaan 1. ja 2. vuoden ammatillisen oppilaitosten opiskelijoista 18 prosenttia koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta ja 34 prosenttia vastaajista oli ollut huolissaan mielialastaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Tyttöjen huolien osuus on poikia isompi: tytöistä ahdistuneisuutta koki noin 18 prosenttia ja huolta omasta mielialastaan ilmaisi noin 55 prosenttia. Pojista noin 8 prosenttia koki ahdistuneisuutta ja 17 prosenttia oli huolissaan omasta mielialastaan. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024.)
Vastaavasti, jos tarkastellaan mielen hyvinvointiin liittyvää kokemusta tyytyväisyyden kautta, kaikista ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista noin 66 prosenttia (tytöistä n. 55 % ja pojista n. 75 %) oli tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä. Opiskeluelämään kytkeytyviä mielenterveyden haitoilta suojaavia tekijöitä ovat muun muassa kouluyhteisön toimintaan liittyvät tekijät, osallisuus ja terveyspalvelujen saatavuus. Positiivista kyselyssä oli se, että 86 prosenttia nuorista koki voivansa ilmaista mielipiteensä ryhmässä. Vastaajista 84 prosenttia koki, että ryhmässä oli opiskelurauha ja 86 prosenttia viihtyi opiskeluryhmässä. Osallisuuden kokemuksella on myös vaikutusta hyvinvointiin. Vastaajista tuntui, että heihin luotettiin (n. 75 %) ja että he pystyivät tavoittelemaan itselleen tärkeitä asioita (n. 70 %). Noin 71 prosenttia koki, että sai apua silloin kuin sitä tarvitsi. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024.)
Opettajien ei tarvitse ryhtyä terapeuteiksi, vaan tiedostaa asioita, joilla voi pedagogisesti ja menetelmällisesti tukea opiskelijoita.
Edellä mainitut ovat muun muassa asioita, joita voidaan toteuttaa oppilaitosyhteisössä ja opettajan omassa opetuksessa pedagogiikan ja oppijayhteisön opiskelijahuollon keinoin. Nuorten mahdollisuudet selviytyä opintojen ja työelämän haasteista paranevat, jos haitallisten kokemusten kasaantuminen pystytään ehkäisemään ja suojaavia tekijöitä vahvistamaan. Oppilaitoksen ja opettajien pedagogisella toiminnalla ja opiskeluhuollon toimenpiteillä pystytään molemmilla tukemaan turvallisen oppimisyhteisön muodostumista. Opettajien mielen hyvinvointia tukevissa toimintatavoissa on kyse ehkäisevistä ja pedagogisista menetelmistä. Opettajien ei tarvitse ryhtyä terapeuteiksi, vaan tiedostaa asioita, joilla voivat pedagogisesti ja menetelmällisesti tukea erilaisia opiskelijoita.
Nuoret kaipaavat mielen hyvinvointiin liittyvää tukea
Olemme tehneet Mielihyvin duunissa -hankkeen (2023–2025) kehittämistyötä yhdessä nuorten kanssa. Heidät on kutsuttu mukaan hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kehittämistyön eri vaiheissa olemme keskustelleet nuorten mielen hyvinvoinnista ja pohtineet yhdessä konkreettisia toimia, joilla oppilaitoksissa voitaisiin tukea opiskelijoiden jaksamista ja opinnoissa kiinni pysymistä myös elämän vaikeampina hetkinä. Nuorille on järjestetty mm. arvotyöpajoja, yhteisiä keskusteluja sekä tarjottu mahdollisuutta tuottaa tekstejä tai muita sisältöjä (esim. videoita) opintoihin liittyvistä ajatuksistaan.
Nuorten kokemuksissa korostui toive tuen saamisen nopeudesta ja avunsaannin matalasta kynnyksestä silloin, kun opinnoissa tai elämässä ylipäätään on haasteita. Ihannetilanteessa oppilaitoksessa olisi aina työntekijä, jonka luokse voisi mennä ilman ajanvarausta juttelemaan motivaatio-ongelmista tai muista mieltä painavista asioista. Nuoret toivoivat myös, että opintojen etenemisen suunnitteluun saisi helposti yksilöllistä ohjausta ja että esimerkiksi nepsy-piirteet huomioitaisiin ja niihin suhtauduttaisiin ymmärtäväisesti:
”Opettajat huomioisivat yksilöllisemmin opiskelijan, tutustuisivat opiskelijan taustoihin ja opiskeluun vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelijan yksilöllinen kohtaaminen, ymmärtäminen ja kunnioittava puhe on tärkeää.”
Vaikkapa rauhallisen keskittymisen tai lepotauon pitämisen mahdollistavat tilat oppilaitoksessa helpottaisivat etenkin keskittymisen haasteita kokevia nuoria opiskeluarjen rutiineissa. Myös luokkahuoneen fyysisellä ympäristöllä on merkitystä:
”Luokkahuoneista tulisi tehdä mukavampia, kuin pelkästään kovat penkit. Luokkahuoneiden viihtyvyys parantaisi jaksamista.”
Osa nuorten toiveista edellyttäisi täyttyäkseen taloudellista lisäresursointia, mutta monet opiskeluviihtyvyyteen ja nuorten hyvinvointiin oppilaitoksissa vaikuttavista asioista ovat ratkaistavissa täysin ilmaiseksi. Hankkeemme kehittämistyöhön osallistuneet nuoret toivoivat oppilaitosten aikuisilta esimerkiksi jämäkkyyttä, selkeitä toimintatapoja ja rajoja sekä aitoa mielenkiintoa niin opetettavaan aiheeseen kuin nuoren asioihin. Nuoret kokivat, että itsekin hyvinvoiva, nuoren asioista aidosti välittävä opettaja voi omalla työotteellaan vahvistaa koko oppimisyhteisön hyvinvointia ja toiset huomioivaa kulttuuria.
Mielen hyvinvoinnin pedagogiikka on tapa ajatella
Jotta edellä kuvattuihin, opiskelijoiden mielen hyvinvointiin liittyviin tarpeisiin voidaan oppilaitoksissa vastata, katse kääntyy oppijayhteisön toimintatapoihin ja pedagogiikkaan. Mielen hyvinvointi on osa koko oppijayhteisön hyvinvointia ja pedagogista johtamista. On tärkeää, että mielen hyvinvoinnin pedagogiseen ajatteluun osallistuvat ja vaikuttavat kaikki oppilaitoksen toimijat rehtorista opettajiin, ohjaajiin, tukipalveluihin, opiskelijoihin ja oppilaitosten ulkopuolella oleviin toimijoihin asti. Tärkeintä mielen hyvinvoinnin pedagogiikassa on ajattelumalli, että jokaisella on oma osaamisensa ja näkemyksensä asioista ja että näitä osaamisia ja näkemyksiä ristiinpölytetään ja toteutetaan asioita uudella tavalla yhdessä. Mielen hyvinvoinnin pedagogiikka on tapa ajatella. Se on ikään kuin ”muistilappu” jokaiselle toimijalle: mitä ja miten toimin oppijayhteisössä, minkälaista puhetta ylläpidän, miten uskallan kohdata mielen hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä ja asioita, minkälaisia asioita voin oppia ja hyödyntää toisilta. On myös tärkeää tiedostaa, mihin oma osaaminen riittää ja miten osaamista voi kartuttaa.
Mielen hyvinvointi on osa koko oppijayhteisön hyvinvointia ja pedagogista johtamista.
Oppilaitoksen toimijoista ei tarvitse tulla terapeutteja. Riittää, että jokainen miettii, millaisilla pedagogisilla keinoilla omaa työtä voisi muotoilla siten, että se tukee opiskelijoiden mielen hyvinvointia opintojen aikana sekä työelämään siirtymisen vaiheissa. Mielihyvin duunissa -hankkeessa osaamismerkkejä pilotoiva opettajaopiskelija sanoittaa asiaa näin:
”Mielen hyvinvoinnista on puhuttu ja puhutaan paljon, joten asia sinänsä ei ollut uutta. Mutta kurssin paras anti oli juurikin se, että nyt osaan jäsennellä aihetta paremmin, tunnistaa siihen liittyviä palasia ja minulla on ajatus siitä, kuinka voin ja haluan panostaa jatkossa mielenhyvinvointiin ja sen huomioimiseen ”kaikessa” tekemisessäni.”
Osaamismerkistö tuottaa mielen hyvinvoinnin pedagogista osaamista
Mielen hyvinvoinnin pedagoginen osaaja on osaamismerkistö, joka on kehitetty Mielihyvin duunissa -hankkeen Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun (TAOK) osahankkeessa vastaamaan ammatillisten opettajien mielen hyvinvoinnin osaamistarpeeseen. Mielenterveyteen liittyvä osaamistarve nousi Opetushallituksen vuoden 2023 ammatillisen toisen asteen opettajien osaamistarpeiden ennakointiraportissa ensimmäiselle sijalle (Opetushallitus 2023). Osaamisen vahvistamisessa lähdettiin liikkeelle ensisijaisesti siitä, miten opettajan ydinosaamisella, pedagogiikalla, voidaan vahvistaa mielen hyvinvointiin liittyviä asioita opetuksessa ja ohjauksessa. Osaamismerkistön rakentaminen tapahtui poikkitieteellisesti yhdessä Mielenterveyden keskusliiton asiantuntijan, nuorten ääntä ja tietoa tuottavien Silta- ja Valo-Valmennusyhdistysten sekä opettajakorkeakoulun lehtorien yhteistyönä.
Opettajille ja ohjaajille suunnattuun Mielen hyvinvoinnin pedagoginen osaaja -osaamismerkistöön valikoitui kuusi opettajan ja ohjaajan työhön kytkeytyvää osaamisaluetta: mielen hyvinvoinnin tunnistaminen, mielen hyvinvointia vahvistava opettaja, mielen hyvinvointia tukeva yksilöohjaaja, hyvällä mielellä työelämään saattaja, hyvän mielen työelämävalmentaja ja oman mielen hyvinvoinnin varmistaja (kuva 1).
Kuva 1 Mielen hyvinvoinnin pedagoginen osaaja -osaamismerkistöön valikoituneet osaamisalueet
Osaamismerkki on sähköinen todiste joko aiemman osaamisen tai osaamismerkin tietolähteiden avulla hankitun osaamisen tunnustamisesta. Osaamismerkin rakenne sisältää osaamistavoitteet, osaamiskriteerit ja osaamisen osoittamiseen vaaditun näytön. Osaamismerkein rakentuvassa oppimisessa (Bauer 2019) tärkeää on pienten osaamiskokonaisuuksien avulla tukea merkin hakijan oppimista ja mahdollisuutta soveltaa osaamista omassa työssään.
Mielen hyvinvoinnin tukeminen vahvistaa kestävää työelämää
Mielen hyvinvoinnin pedagogisen osaajamerkistön ensimmäisen vaiheen pilotointiin on osallistunut kesäopintoinaan valinnaisia pedagogisia opintojaan suorittavia TAOKin opettajaopiskelijoita (n=27). Keräämämme palautteen mukaan olemme onnistuneet tuottamaan hyvin tarvelähtöisen, osaamismerkein ohjautuvan oppimisprosessin. Palautekyselyyn vastanneita (n=20) pyydettiin kuvailemaan, miten osaamismerkein osoitettu oppiminen vahvisti opettajuutta/ohjaajuutta mielen hyvinvoinnin pedagogisena osaajana. Useimmat kokivat, että mielen hyvinvoinnin merkitys opettajan työssä lisääntyi ja kytkeytyy nyt entistä kokonaisvaltaisemmin heidän ajatteluunsa:
”Eniten sain vahvistusta siihen, kuinka tärkeätä on linkittää mielen hyvinvointi osaksi opetusohjelmaa sekä opintojaksoilla jatkuvasti mukana kulkevaksi kokonaisuudeksi. Ei miksikään irralliseksi kokonaisuudeksi vaan jokainen kohtaaminen on merkityksellinen mielen hyvinvoinnin osalta. ”
”Tämä syvensi ajatteluani, kuinka tärkeätä on opettajana huomioida jatkuvasti opiskelijoiden mielen hyvinvointiin vaikuttavia asioita ja niveltää ne osaksi jokaista opintokokonaisuutta.”
Oppimisen aikana tapahtunut oivallus siitä, että voimme kaikki olla osallisina mielen hyvinvoinnin talkoissa, ilahduttaa meitä kaikkia:
”Opettajana minulla on mahdollisuus päivittäin keskittyä mieltä tukeviin toimiin ja kun opetuksen suunnittelee mielen hyvinvoinnin näkökulmasta, saadaan aikaan iloisempia opiskelijoita.”
Kirjoittajat toimivat Mielihyvin duunissa -hankkeessa, jossa kehitetään sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää työelämää ja lisätään työnantajien, oppilaitosten ja työterveyshuollon osaamista nuorten työntekijöiden mielenterveyden ja työkyvyn tukemisessa erilaisin menetelmin. Työuran alussa tai sille siirtymässä oleville työikäisille nuorille hanke tarjoaa matalan kynnyksen mielenterveyttä ja työelämätaitoja vahvistavaa tukea. Mira Roine vastaa koko hankkeen johtamisesta ja Kirsi Purhonen Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun (TAOK) osahankkeesta.
Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa Mielihyvin duunissa -hanketta Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa (Mielenterveys ja työkyky työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä). Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Lähteet
Bauer, S. 2029. Osaamismerkein ohjautuva oppiminen – innostavat tukirakenteet pelillistettyyn oppimiseen. SeOppi 1/2019. Suomen eOppimiskeskus ry. https://eoppimiskeskus.fi/osaamismerkein-ohjautuva-oppiminen-innostavat-tukirakenteet-pelillistettyyn-oppimiseen/
Korkeamäki, J., Parkkila, M. & Poutiainen, E. 2023. Toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden mielenterveysongelmien yhteys koettuun opintosuoriutumiseen, sosiaaliseen hyvinvointiin sekä tuen hakemiseen ja saamiseen. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 26/2023. Helsinki: Kela. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/40321884-d44e-4322-af55-2a1b291978c9/content
Mielihyvin duunissa. 2025. Verkkosivusto. www.mielihyvinduunissa.fi
Opetushallitus. 2023. https://www.oph.fi/fi/tietoaineistot-ja-analyysit/ennakointi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Kouluterveyskysely 2023. Kuutioraportti. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk2/nuoret/fact_ktk2_nuoret?row=952513L&row=952810L&column=alue-886778.&column=vuosi-952479.&column=ka-987707.&column=taustatekija-888288&column=sp-888243&fo=1#
Kirjoittajat
Kirsi Purhonen
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
ORCID: 0000-0002-6965-6345
Mira Roine
Hanketyön johtaja
Silta-Valmennusyhdistys ry
Kuvituskuva: Unsplash / Etienne Girardet