TAOK ottaa digitalisaation haltuun rohkeasti kokeillen | Maija Kärnä ja Päivi Lehtonen

TAMKjournal | Digitaalisuus on tullut jäädäkseen, myös osana oppimista. Monelle opettajalle verkko- ja mobiili-opetus on outo ja jopa pelottava ajatus. Artikkelissa kuvaamme kehitystoimia, joilla TAMKin ammatillisessa opettajankoulutuksessa (TAOK) on pyritty turvaamaan tulevien opettajien osaaminen myös uudenlaisissa oppimisympäristöissä. Pienelläkin panostuksella saadaan aikaan merkittäviä kehitysaskelia sekä osaamisen että asennemuutosten suhteen. Artikkelin lopussa esitämme vielä muutaman ajatuksen siitä, miten kenen tahansa opettajan siirtyminen digiaikaan voisi tapahtua mahdollisimman helposti ja kivuttomasti.


Digitaalisuus on jo täällä

Suomen talouden ja yhteiskunnan positiivisen kehityksen turvaamiseksi hallitus on asettanut yhdeksi kärkihankkeeksi oppimisen ja koulutuksen. Tavoitteena on tehdä Suomesta yksi modernin ja innostavan oppimisen kärkimaa. Keinoiksi tavoitteeseen pääsemiseen on esitetty oppimisympäristöjen modernisointia, digitalisointia ja uudenlaisen pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntämistä sekä opettajien osaamisen varmistamista. (Hallitusohjelman toteutus.)

Nykyajan opiskelijat ovat koulutustasosta riippumatta jo lapsesta lähtien tottuneet erilaisiin digitaalisiin ympäristöihin. Eri ohjelmistojen ja laitteiden käyttö tarjoaa näin myös opetukseen luontevia ja innostavia mahdollisuuksia. TAMKissa noudatetaan opetuksessa laajasti BYOD-kulttuuria eli opiskelijoilta edellytetään valmiutta omien mobiilien laitteiden käyttöön jokapäiväisessä työskentelyssä.

Ryhmä, jolle digityöskentelyssä asetetaan erityisvaatimuksia, ovat ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijat. Heidän keski-ikänsä on noin neljäkymmentä eivätkä he kaikki välttämättä hallitse digimaailmaa niin sujuvasti kuin opiskelijansa. Survey of Schools (2013) tutkimuksen sekä OAJ:n tekemän selvityksen (Askelmerkit digiloikkaan 2016) mukaan erityisesti perus- ja toisen asteen opettajat Suomessa kokevat, että heiltä puuttuu pedagogista osaamista ja pedagogisia malleja digitaalisessa oppimisympäristössä työskentelyyn.

TAOK on lähtenyt vastaamaan opettajien digiosaamisen kehittämisen tehtävään toteuttamalla kaksi tutkimus- ja kehittämishanketta. TEKSO-hankkeessa kehitettiin vuosina 2012–2015 TAOKin oppimisympäristöjä ottamalla käyttöön pilottiryhmien koulutuksessa yksinkertaisia verkkotyökaluja. Vuonna 2016 alkanut Mobiiliope-hanke puolestaan kehittää ja kerää kokemuksia mobiilien työkalujen ja sovellusten käytöstä opetuksessa.

Pienillä panostuksilla merkittäviä tuloksia verkko-oppimisen osaamisessa

TEKSOn tavoitteena oli pienellä oppimisympäristön kehittämisellä saada aikaan myönteisiä asennemuutoksia opettajaopiskelijoiden verkko-opetusta koskeviin näkemyksissä. Opiskelijat ottivat käyttöön Googlen ryhmätyökalut sekä yhteisölliseen tiedon rakentamiseen soveltuvan Driven. Opiskelijoille annettiin näiden työkalujen käyttöön ohjausta sekä vertaistukea pienryhmien sisällä ja opiskelijaryhmät saivat käyttää haluamiaan sosiaalisen median työkaluja ryhmätöissään.

TEKSOssa tutkimusaineistona käytettiin opettajaopiskelijoiden koulutuksen alussa ja lopussa kirjoittamia narratiiveja omasta suhtautumisesta sosiaaliseen mediaan. Vertailtaessa alku- (kuva 1) ja lopputilanteita (kuva 2) havaittiin, että kokonaisuutena opiskelijoiden suhtautuminen verkko-oppimiseen muuttui positiivisemmaksi.

KärnäJaLehtonenKUVA1

Kuva 1 60 opettajaopiskelijan ”Minä ja SOME” -kertomusten tyypittely ja karakterisointi (TEKSO-hanke)

Osasta jo opiskelun alussa sosiaalisen median käytössä itsensä ulkopuolisiksi tunteneista opiskelijoista tuli koulutuksen aikana Kyynikkoja. Heille tyypillistä oli pitäytyminen opettajakeskeisessä opetuskulttuurissa sekä hyvin pieni motivaatio sosiaalisen median käyttöön. Osasta Sisäpiiriläisiksi ja Optimisteiksi luokitelluista opiskelijoista, joille jo koulutuksen alussa oli tyypillistä sosiaalisen median käyttökokemus tai ainakin erittäin positiivinen suhtautuminen siihen, tuli itseensä uskovia sosiaalisen median käyttäjiä, osasta taas kehittyi jopa Muutosagentteja. Viimeksi mainitut pyrkivät tuomaan omaan työympäristöönsä sosiaalisen median käyttökulttuuria. He olivat valmiita mentoroimaan ja auttamaan kollegoitaan sosiaalisen median käytössä. Mielenkiintoinen ryhmä olivat Uuspositiiviset (21%), joiden asenne muuttui koulutuksen aikana verkkotyöskentelyä vastustavasta sitä suosivaksi.

KärnäJaLehtonenKUVA2

Kuva 2  59 opettajaopiskelijan positioituminen pedagogisen ajattelun ja SOME-käytön motivaation suhteen (TEKSO-hankkeen toinen tutkimuskierros)

TEKSO-hankkeen tulosten perusteella TAOKin käytössä olevia oppimisympäristöjä muokattiin sisältämään verkko-opetuksen perustyökaluja. TAOKin opettajien verkkotyöskentelyn ja -ohjauksen osaamista ja varmuutta tuettiin antamalla pienryhmäohjausta sekä synkronisten (esim. Zoom, AdobeConnect Pro) että asynkronisten (esim. Google-työkalut) työkalujen käytössä ja opiskelijoiden ohjauksessa. Verkko-oppiminen on tänä päivänä olennainen osa TAOKissa käytössä olevia oppimisympäristöjä. Kaikki TAOKin opiskelijat opiskelevat osittain myös verkossa.

Mobiiliutta hakemassa

Mobiilius on jatkuvasti kasvava trendi koulutuksen alalla. Täydellinen ajasta ja paikasta riippumattomuus tuntuu yhä tärkeämmältä lisäarvolta sekä koulutettavien että kouluttajien mielestä. Mobiiliope-hankkeen avulla TAOK pyrkii kehittämään sekä opettajaopiskelijoiden että heidän kouluttajiensa osaamista ja kokemusta mobiilioppimisessa ja -opetuksessa. Hankkeen kohderyhmänä toimii opettajaopiskelijoiden ryhmä. Heidät valittiin tammikuussa 2016 suorittamaan opettajankoulutustaan oppimisympäristössä, johon mobiilius oli integroitu. Koulutuksessa mobiilien välineiden käyttöä ja niihin liittyviä pedagogisia näkökohtia avaavat opetustuokiot yhdistettiin paitsi henkilökohtaisiin oppimiskokemuksiin TAOKin oppimisympäristöissä, myös omiin opetusharjoittelukokeiluihin.

Koulutuksen alussa kerätyissä narratiiveissa mobiilius näyttäytyi ryhmän jäsenille lähinnä teknisestä näkökulmasta tai siihen ei kiinnitetty lainkaan huomiota (kuva 3).

Kärnä ja Lehtonen KUVA3

Kuva 3 Mobiiliuden ilmeneminen opettajuudessa ammatillisen opettajankoulutuksen edetessä (N=22)

Marraskuussa 2016 kerätyssä aineistossa koulutettavien sanastoon oli ilmestynyt runsaasti pedagogisia termejä. He käyttivät niitä kuitenkin epävarmasti ja tavalla, joka antoi olettaa, että käsitteiden merkitykset eivät vielä olleet täysin heille avautuneet. Toinen tyypillinen piirre näille narratiiveille oli, että mobiilius miltei kaikissa tapauksissa koettiin vain osaksi suurempaa, opettajuuden kasvua koskevaa prosessia. Mobiiliutta tarkasteltiin yhtenä opettajan roolina eikä pohdittu niinkään opettajuutta mobiiliuden näkökulmasta. Kuitenkin tutkimusten mukaan verkko- ja myös mobiiliopettajuus on oma opettaja-identiteettinsä, joka eroaa perinteisestä kasvokkain tapahtuvassa opetuksessa kehittyvästä opettaja-identiteetistä (Palloff & Pratt 1999). Mobiilille pedagogiikalle tyypilliset piirteet, autenttisuus, yhteisöllisyys ja henkilökohtaistaminen, vaativat opettajalta perinteisestä kasvokkain opettamisesta eroavaa lähestymistapaa (Kearney ym. 2012).

Marraskuun aineiston perusteella opettajakoulutettavat voitiin jakaa kolmeen ryhmään. Suurin ryhmä oli Epäilijät, joista muutama vaikutti olevan jo luovuttamassa mobiilioppimisen asettaman liian suuren haasteen edessä, suurin osa vain kyseenalaisti mobiiliuden tuoman lisäarvon oppimiselle ja opetukselle. Jotkut tarkastelivat edelleen mobiiliutta lähinnä teknisestä näkökulmasta esittäen huolensa tekijänoikeuksia koskevista asioista ja pohtien mobiilien työkalujen nopean kehityksen mukanaan tuomaan haastetta. Osa opiskelijoista osoittautui mobiilien välineiden ja ohjelmistojen rohkeiksi käyttäjiksi. Heidän teksteissään rohkeus, innokkuus ja avoimuus olivat keskeisiä teemoja.

Huolimatta erilaisista suhtautumistavoistaan mobiiliutta kohtaan, opettajaopiskelijat näyttivät olevan kehitysvaiheessa, jota tutkijat (Meyer & Land 2003; Land 2005; Kukkonen 2014) ovat kuvanneet välitilaksi. Tämä ilmeni esimerkiksi jo kuvattuna opettajuuteen liittyvän sanaston “matkimista” muistuttavasta, epävarmasta käyttötavasta sekä opiskelijoiden kokemasta eriasteisista ahdistuksen tunteista uuden ja vielä saavuttamattoman tavoitteen: opettajuuden edessä.

Kasvokkain opettajuus eroaa verkko- ja mobiiliopettajuudesta – löydä uudenlaista opettamisen ja oppimisen iloa digimaailmasta.

Opettajaidentiteetin muutosprosessi oli kuitenkin jo peruuttamattomasti käynnissä. Mobiilien välineiden ja sovellusten tuntemuksessa ja käytössä kaikki opiskelijat ovat edistyneet koulutuksen aikana merkittävästi. Erityisesti opiskelijat nostivat merkitykselliseksi oppimisprosessissaan omakohtaiset kokeilut osana opetusharjoittelua. Monet korostivat rohkeuden ja kokeilemisen tärkeyttä mobiiliosaamisensa kehittymiselle.

Koulutuksen lopussa kerättävän uuden tutkimusmateriaalin perusteella tulee nähtäväksi, miten vahvasti mobiiliopettajuus lopulta näyttäytyy opiskelijoiden kehityksessä. Loppuanalyysi myös näyttää, missä määrin ja millä tavoin mobiilius otetaan osaksi TAOKin opetus- ja oppimiskäytänteitä.

Digitaalisuus osaksi opetusta

Perehdyttämisellä on tärkeä osuus opettajien kehittymisessä kohti opetuksen digimaailmaa. Monet niistä opettajaopiskelijoista, jotka suhtautuivat opintojensa alussa opetuksen digitalisoitumiseen ja tietotekniikkaan hyvin epäluuloisesti, eivät todennäköisesti ilman opettajankoulutuksen tuomaa sysäystä ja pakotetta olisi ryhtyneet lainkaan tutustumaan asiaan. Kuitenkin koulutuksen aikana edellytetty yhteiskirjoittamisen verkkovälineiden käyttö sekä sosiaaliseen mediaan ja mobiililaitteisiin perehtyminen antoivat kaikille koulutettaville, myös alussa asiaa vastustaneille, perusvalmiuksia ja -tietoja. Huomattavalla osalla opettajaopiskelijoista aiemmat vastaustavat kannat kääntyivät suopeammiksi ja tunnepohjaisen kieltäytymisen tilalle tuli kokemus- ja tietoperustaista argumentointia.

Opettajaopiskelijalla tekninen ja pedagoginen osaaminen näyttävät kulkevan käsi kädessä. Opiskelijan on tunnettava itsensä riittävän osaavaksi teknisesti, jotta hän pystyy keskittymään pedagogisiin haasteisiin – näin ainakin aluksi, kunnes varmuus toimia digitaalisissa ympäristöissä kasvaa.

Tutkimuksemme tuloksiin perustuen laadimme alla olevan listan asioista, jotka auttavat opettajaa siirtymään ottamaan käyttöön digimaailman tarjoamia, opetusta tehostavia ja opetustyön arkea helpottavia sovelluksia ja välineitä:

  • Heittäydy rohkeasti ja avoimin mielin kokeilemaan!
  • Sinun ei tarvitse olla superosaaja – opettele aluksi käyttämään yhtä sovellusta tai laitetta.
  • Hyödynnä opiskelijoidesi mahdollista digiosaamista.
  • Digimaailma kehittyy koko ajan – opiskele yhdessä opiskelijoidesi kanssa uutta.
  • Kasvokkain opettajuus eroaa verkko- ja mobiiliopettajuudesta – löydä uudenlaista opettamisen ja oppimisen iloa digimaailmasta.
  • Mieti omaa ajankäyttöäsi ja työtehtäviesi kokonaisuutta – käytä hyödyksesi mobiiliuden mahdollistama ajasta ja paikasta riippumattomuus opetuksessa ja opiskelijoiden ohjauksessa.

Lähteet

Askelmerkit digiloikkaan. 2016. OAJ. Luettu 01.06.2017. https://www.oaj.fi/cs/oaj/OAJn%20askelmerkit%20digiloikkaan

Hallitusohjelman toteutus. Valtioneuvosto. Luettu 30.05.2017. http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/karkihankkeiden-toimintasuunnitelma

Kearney, M., Schuck, S., Burden, K., & Aubusson, P. 2012. Viewing mobile learning from a pedagogical perspective. Research in Learning Technology, 20. doi:10.3402/rlt.v20i0.14406

Kukkonen, H. 2014. Pedagogiikkaa, ohjaamista ja identiteettityötä. Teoksessa A. Tapani, H. Kukkonen & A. Stenlund (toim.) Pysäköinti kielletty, huoltoajo sallittu. Yrittäjyyspedagogiikka moottorina kohti uudenlaista ammatillisuutta. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 73. Luettu 30.05.2017. http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/73-Pysakointi-kielletty.pdf. 17-32.

Land, R., Cousin, G., Meyer J.H.F. & Davies, P. 2005. Threshold Concepts and Troublesome Knowledge: Implications for course design and evaluation. Teoksessa C. Rust (toim.) Improving Students Learning Diversity and Inclusivity. Oxford: Oxford Centre for Staff and Learning Development. 53–64. Luettu: 30.05.2017. Saatavissa: https://www.ee.ucl.ac.uk/~mflanaga/ISL04-pp53-64-Land-et-al.pdf.

Meyer, J.H.F. & Land, R. 2003. Threshold Concepts and Troublesome Knowledge: Linkages to Ways of Thinking and Practising within the Disciplines. Enhancing Teaching-Learning Environments in Under-graduate Courses. Occasional Report 4. ETL Project, Universities of Edinburgh, Coventry and Durham. Luettu 30.05.2017. https://kennslumidstod.hi.is/wp-content/uploads/2016/04/meyerandland.pdf

Palloff, R. M.;& Pratt, K. 1999. Lessons from a cyberspace classroom: The realities of online teaching. San Francisco: Jossey-Bass Publishers.

Survey of Schools: ICT in Education. Benchmarking, Access, Use and Attitudes to Teachnology in Europe’s Schools. Final Study Report. 2013. [Online]. European Commission. Luettu 30.05.2017. https://ec.europa.eu/digital-single-market/sites/digital-agenda/files/KK-31-13-401-EN-N.pdf


Kirjoittajat

Maija Kärnä, yliopettaja, liiketalouden koulutus, Liiketalous ja palvelut, TAMK
Asiantuntijuusalueet: kansainvälinen markkinointi, tutkimus, verkko-opettaminen, PBL, ammatillisen identiteetin kehittyminen

Päivi Lehtonen, yliopettaja, Ammatillinen opettajankoulutus, TAMK
Asiantuntijuusalueet: kasvatustiede, erityispedagogiikka, tutkimus, ohjaaminen

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *