Osaaminen ja oppiminen tulevaisuudessa
Vaatimus uudenlaisesta osaamisesta vaatii käsitteen taakse katsomista. Mitä edellytyksiä oppijalla tulisi olla, että hän pystyisi hankkimaan ja omaksumaan tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen? Miten uutta osaamista tulisi opettaa, jotta se olisi vaikuttavaa oppimista?
Tulevaisuuskatsauksen toimenpiteissä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018) tuodaan esiin jatkuvan koulutuksen- ja osaamistason nostaminen. Tämä luo korkeakouluille haasteita luoda niin jatko- kuin täydennyskoulutukseen uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, jotka ottavat huomioon erilaiset käyttäjäryhmät. Tällöin myös opetuksen joustavuus muuttuu tärkeäksi.
Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja (Luoma-aho & Sulopuisto 2017) tuo esiin tärkeän kysymyksen siitä, mitä meidän tulisi oppia, jotta pystyisimme ratkomaan tulevaisuuden haasteita. Voisiko se sittenkin olla yksittäisen työn tai sen osan toistamisen oppimisen sijaan uudenlaisten ajattelutaitojen oppiminen?
Kansainvälinen näkökulma
OECD:n tulevaisuuskatsauksessa (OECD 2018) kirjataan tulevaisuutemme nopeasti muuttuvaksi niin ympäristön, talouden kuin sosiaalisen näkökulman kautta. Ympäristön näkökulmasta tuodaan esiin ilmastonmuutoksen moninaiset välilliset ja välittömät vaikutukset sekä luonnonvarojen ehtymisen aiheuttamat haasteet. Taloudelliset muutokset taas kytkeytyvät fundamentaaliin pohdintaan siitä, millainen ihminen on ja mistä ihmisen hyvinvointi muodostuu. Haasteena on kehittää nopeasti uutta taloutta sekä sosiaalisia ja institutionaalisia malleja ihmisen hyvinvoinnin tueksi. Sosiaaliset haasteet kytkeytyvät maapallon väestön kasvamiseen, maastamuuton yleistymiseen sekä kaupungistumiseen. Edellä mainittuihin haasteisiin tulevaisuuskatsaus tuo esiin kompetensseja, joiden avulla pystyisimme tulevaisuudessa muuttamaan yhteiskuntaamme ja siten muokkaamaan tulevaisuuttamme.
OECD:n avainkompetenssit ovat
- Uudenlaisen arvon luominen (Creating new value)
- Haasteiden ja jännitteiden yhteensovittaminen (Reconciling tensions and dilemmas)
- Vastuun ottaminen (Taking responsibility) (OECD 2018)
Esimerkiksi hyvinvointimme näkökulmasta meillä tulisi olla taitoa luoda ja sisäistää kestävämpiä arvoja, tuottaa onnellisuutta ristiriitaisissa ja jännitteisissäkin olosuhteissa ja taitoa ottaa vastuu toiminnastamme. Näiden kompetenssien kautta ihmisten tulisi oppia toimimaan ja ajattelemaan integratiivisesti, ottaen samalla huomioon oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin kuin myös kantaa vastuuta globaalilla tasolla.
Kestävämmän korkeakoulupedagogiikan reunaehdoiksi on hahmoteltu avainkompetensseja, jotka näyttäytyvät ajatteluntaitojen kompetensseina (Martin 2018).
- Systeemiajattelun kompetenssi (System thinking competence)
- Tulevaisuusajattelun kompetenssi (Futures thinking or anticipatory competence)
- Arvojen ja eettisyyden ajattelun kompetenssi (Values thinking or normative competence)
- Strategisen ajattelun tai toimintaorientoituneen ajattelun kompetenssi (Strategic thinking or action-orientated competence)
- Yhteistyö- ja ihmissuhdeajattelun kompetenssi (Collaborative or inter personal competence) (Martin 2018)
Seuraavaksi esittelemäni Glokaali opetussuunnitelma (Glocal curriculum) on vahvasti sidoksissa edellä mainittuihin avainkompetensseihin ja niiden pohjalta voidaan kehittää tietämisen, toiminnan ja olemisen tasoja (knowing, acting, being).
Glokaali opetussuunnitelma
Kansainvälisessä korkeakoulututkimuksessa (Caniglia et al. 2018) tutkimusryhmä on kehittänyt Glocal-mallin opetussuunnitelman tueksi. Vaikka tutkimuksessa on kestävän kehityksen näkökulma korkeakoulutukseen, se antaa tärkeää perustaa myös yleisesti korkeakoulupedagogiikan kehittämiselle tulevaisuuden tarpeita ajatellen.
Mallissa (kuva 1) nähdään, että opetussuunnitelmaan on systeeminen näkökulma, ei yksittäisiin tiedon tai taidon osiin perustuvaa jaottelua. Glokaalissa opetussuunnitelmassa yhdistyy globaali ja paikallinen (lokaali) tietäminen, toimiminen ja oleminen. Oppimisen ja opettamisen näkökulmasta keskiössä ovat reaalimaailman sekä virtuaalisen maailman oppimisympäristöt niin paikallisella kuin globaalilla tasolla.
Kuvassa 1 yhdistetään tietäminen, tekeminen sekä oleminen eri oppimisen ja opettamisen ympäristöihin, jotka ovat yhtä aikaa globaaleja ja paikallisia sekä tapahtuvat niin reaalimaailmassa kuin virtuaalisestikin. (Caniglia et al. 2018).
Glokaali tietäminen (Glocal knowing)
Glokaalissa opetussuunnitelmassa opiskelijan on tarkoitus oppia, kuinka toimia eri tavalla tietämisen alueilla niin globaalisti kuin paikallisestikin ajateltuna. Tavoitteena on myös, että opiskelija sitoutuu erilaisiin tietämisen tapoihin ja muodostaa niistä yhteyden hänen omaan kulttuuriseen ja sosiaalisen taustaansa.
Glokaali toimiminen (Glocal acting)
Glokaali opetussuunnitelma valmistaa opiskelijoita sellaisilla taidoilla, joilla he kykenevät yhteistyöhön niin kulttuurisesti, sosiaalisesti kuin maantieteellisesti erilaisissa konteksteissa.Opiskelijat oppivat suhteuttamaan omat kommunikointi- ja työskentelytapansa erilaisiin institutionaalisiin, kansallisiin ja paikallisiin kulttuureihin ja oppivat käyttämään digitaalista teknologiaa ylikansallisesti ja kulttuurien välisesti.
Glokaali oleminen (Glocal being)
Glokaali opetussuunnitelma valtuuttaa opiskelijat edistämään sosiaalista muutosta yli kulttuuristen ja maantieteellisten kontekstien. Opiskelijat kehittävät tietoisuuttaan ja sitoutuvat myönteiseen kontaktiin kulttuurisesti erilaisten ihmisten kanssa. (Caniglia et al. 2018).
Kohti integratiivista opetussuunnitelmaa
Kuinka paljon tulevaisuusennakointien määrittelemiä kompetensseja on jo kirjoitettu sisään TAMKin yhteisiin ja yleisiin kompetensseihin? Yhteisistä ja yleisistä kompetensseista löytyy ilahduttavan paljon samoja elementtejä tai jopa samoja kompetensseja kuin tulevaisuusennakointeihin on kirjattu. OECDn tulevaisuusennakoinnissa (OECD 2018) löytyy arvojen ja eettisyyden ajattelun kompetenssi. Eettinen osaaminen on TAMKissa nostettu kaikille opiskelijoille vaadittavaksi osaamiseksi. Työyhteisöosaaminen näyttää pitävän sisällään samoja elementtejä kuin yhteistyö- ja ihmissuhdeajattelun kompetenssissa. Samoin tulkitsen innovaatio-osaamisen sisällöt samankaltaisiksi kuin mitä systeemiajattelun sekä strategisen ajattelun ja toimintaorientoituneen ajattelun kompetenssit pitävät sisällään.
Miksi emme tekisi tulevaisuuteen suuntaavaa uudistusta yhdessä opiskelijoiden kanssa, tulevaisuusskenaariot johtotähtenämme?
TAMKin yhteisissä ja yleisissä kompetensseissa Oppimisen taidot pitää sisällään tiedon kriittisen hankkimisen, käsittelyn ja arvioinnin osaamisen. Kyky kriittiseen ajatteluun on nähtävillä syvätasolla kaikissa artikkelissa käsitellyissä tulevaisuusennakoinneissa. Kansainvälistymisosaaminen on myös yksi TAMKin kompetensseista. Sisällöltään se tuo esiin samoja elementtejä mitä Glocal-mallissa on esitelty.
Kaikissa artikkelissa esillä olevissa tulevaisuusjulkaisuissa esiintyy jollakin tavalla glokaali ajattelu, joka näyttäisi syrjäyttävän yksilökeskeisen näkökulman ja tuovan tilalle integratiivisen ajattelun sekä sosiaaliskulttuurisen ympäristön kestävämmän huomioon ottamisen. Selkeimmin glokaalissa opetussuunnitelmassa tulee esiin systeemisyys sekä epistemologisesti ja ontologisesti vahvat näkökulmat. Opetussuunnitelmaa katsotaan ikään kuin kokonaisuutena, opiskelijan koko elämismaailman kattavana raamina.
Systeeminen opetussuunnitelma voisi toimia yleisenä perustana kaikille korkeakouluopiskelijoille alasta riippumatta. Tavoitteena olisi ensin oppia tietämisen, toimimisen ja olemisen ontologinen ja epistemologinen perusta tulevaisuuden glokaalissa maailmassa toimimiselle. Nämä taidot integroitaisiin tietylle alalle, tiettyihin työympäristöihin, joissa opittu kriittinen ja systeeminen ajattelu ohjaisi konkreettista työtä ja loisi siten pohjaa muutokselle ja antaisi uusia kestävämpiä näkökulmia koko työelämälle.
Toinen huomion arvoinen seikka on todellisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen selkeä nivoutuminen kaikkeen oppimiseen. Suomessa toteutetaan jo monin paikoin hyvällä menestyksellä digitaalista oppimista. Siihen panostetaan hallituksen kärkihankkeista lähtien. Tulevaisuusorientoitunut sekä systeeminen ajattelu, jotka ohjaisivat digitaalista oppimista, ei kuitenkaan vielä ole itsestään selvyys kaikissa korkeakouluissa.
Globaalin ja paikallisen yhdistäminen opetuksessa on vielä edellistäkin harvemman herkkua. Tulevaisuuden opetuksessa ei enää voida erottaa globaalia ja paikallista näkökulmaa. Kaikkien koulutusalojen opiskelijoiden tulisi saada mahdollisuus vahvaan osaamiseen esitetyn mallin mukaisen globaalin ja paikallisen, virtuaalisen sekä reaalimaailman tiedon, toiminnan ja olemisen integrointiin kaikessa työssään.
Kuten voimme huomata, pedagogisen ajattelumme perustaksi on laadittu kansainvälisestikin tärkeiksi havaittuja osaamisen taitoja. Ammattikorkeakoulussa olemme tottuneet olemaan mukana opetussuunnitelmien uudistamisprosesseissa ja saamme suhteellisen autonomisesti valita pedagogiset menetelmämme oppimisen tueksi. Miksi emme lähtisi tekemään seuraavaa, vahvemmin tulevaisuuteen suuntaavaa uudistusta tiiviisti yhdessä opiskelijoiden kanssa, tulevaisuusskenaariot ja ajatteluntaidot johtotähtenämme?
Lähteet
Caniglia, G., John, B., Bellina, L., Lang, D. J., Wiek, A., Cohmer, S., & Laubichler, M. D. (2018). The Glocal curriculum: A model for transnational collaboration in higher education for sustainable development. Journal of Cleaner Production, 171, 368-376.
Luoma-aho, V. & Sulopuisto, O. (toim.) 2017. Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja. Askelmerkkejä kestävän koulutuksen kehittäjille. Sitran selvityksiä 124. Luettu 18.7.2018. https://media.sitra.fi/2017/07/08101022/Selvityksia1241.pdf
OECD Learning Framework 2030. 2018. The Future of Education and Skills. Learning 2030. Luettu 25.6.2018. https://www.oecd.org/education/2030/E2030%20Position%20Paper%20(05.04.2018).pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus. Maailman osaavimmaksi kansaksi. Valtioneuvoston julkaisusarja 21/2018. Luettu 6.7.2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160903/21_TUKA_OKM_WEB.pdf?sequence=8
Martin, S. (2018). Routledge handbook of sustainable development in higher education. Luettu 6.7.2018. https://intra.tamk.fi/fi/group/kompassi/yhteiset-ja-yleiset-kompetenssit
Kirjoittaja
Virpi Valtonen, KM, tohtorikoulutettava (Helsingin yliopisto), Kehittyvä opettajuus: korkeakoulupedagogiikka -tutkimusryhmä, TAMK
Kuvituskuva: Saara Lehtonen/TAMK
Kommentit