Uraohjauksen käsitteestä ja merkityksestä ammattikorkeakoulussa
Urasuunnittelutaidot viittaavat tietoihin, taitoihin ja asenteisiin, joiden avulla oppija voi parantaa omia koulutus- ja työuriaan. Kyse on myös persoonallisuuden kasvusta sekä opintojen ja uran suunnittelusta. Vaateet urasuunnittelulle vaihtelevat elämän eri vaiheissa. Urasuunnittelutaitojen avulla oppijat kykenevät asettamaan päämääriään, suunnittelemaan ja toteuttamaan toimenpiteitä saavuttaakseen tavoitteitaan. (ELPGN 2013, 14-15.)
Uraohjaus ammattikorkeakouluissa tähtää opiskelijoiden urasuunnitteluvalmiuksien ja elinikäisen oppimisen taitojen tukemiseen. Urasuunnitteluvalmiudet liittyvät yksilön tai ryhmän kykyyn kerätä, analysoida ja jäsentää itseään, koulutusta ja ammatteja koskevaa tietoa. Lisäksi valmiudet antavat taidon tehdä ja toimeenpanna päätöksiä ja siirtymiä. (Sultana 2009.) Mularin (2013) mukaan uraa suunnittelevalla yksilöllä tulisi olla tietoa ammateista ja työelämästä sekä omista taidoistaan, toiveistaan, tarpeistaan ja arvoistaan. Urasuunnittelutaidot ovat keskeinen päämäärä elinikäisen ohjauksen toteuttamisessa (ELPGN 2013, 8). Urasuunnittelu on myös tavoitteellista elämänsuunnittelua. Se on yhteydessä ohjattavan kykyihin, kiinnostuksiin, mahdollisuuksiin ja tulevaisuuden odotuksiin. Urasuunnittelussa on aina olemassa monia ratkaisuvaihtoehtoja, joihin liittyy niin yksilön sisäisiä kuin ulkoisia muuttujia. Urasuunnittelun tulos on aina epävarma ja se liittyy hyvin merkityksellisiin elämänvalintoihin. (Lerkkanen, Sampson, Peterson, & Konttinen 2012.)
Uraohjaukseen löytyy viittaus myös ammattikorkeakoululaista, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on korkeakouluopetuksen järjestämisen lisäksi tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua sekä tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. (Ammattikorkeakoululaki 2014/932.) Ammatillista kasvua tuetaan opetuksen sekä opinto- ja uraohjauksen keinoin. Opinto- ja uraohjauksen merkitys on keskeinen opintojen sujuvuuden ja opiskeluhyvinvoinnin kannalta: ohjauksen laatu, määrä ja saatavuus tulisi ammattikorkeakouluissa varmistaa koko opintopolun ajan. Opiskelijat tarvitsevat tukea ja ohjausta mm. stressin ja opintojen kuormittavuuden kokemuksiin, opintovalintoihin sekä psyykkisiin ongelmiin. (OKM 2017, 17.)
Opinto- ja uraohjaus nousevat suurempaan rooliin myös uudistuvassa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteissa mainitaan muun muassa korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen Suomessa, opintojen nopeuttaminen ja yksilölliset tarpeet huomioon ottava koulutustarjonta. Uusi, vuonna 2021 käyttöön otettavaksi esitetty ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli painottaa suoritettujen tutkintojen osuutta, huomioiden muun muassa tavoiteajassa valmistumisen sekä työllistymisen laadun. (OKM 2018, 5.) Näin ollen uraohjauksella tulee olemaan vaikutusta myös ammattikorkeakouluille asetettujen tavoitteiden toteutumisessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -raportin (OKM 2017, 21) mukaan kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu, että yli puolet nuorten ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Korkeakouluopiskelijoiden kasvava määrä tarkoittaa myös opiskelijoiden moninaisuuden lisääntymistä. Jotta ammattikorkeakouluissa voidaan tukea kaikkien opiskelijoiden oppimista ja urasuunnittelutaitoja, tulee opinto- ja uraohjauksen tapoja ja käytäntöjä tarkastella uudelleen sekä kehittää niitä kaikille oppijoille soveltuviksi.
Opiskelijoiden moninaisuus ja tuen tarpeet ammattikorkeakouluissa – merkitys uraohjaukselle
Selvittääksemme opiskelijoiden näkemyksiä saamastaan uraohjauksesta ja siihen liittyviä lisätarpeita, TAMKissa toteutettiin opiskelijaprojektina selvitys uraohjauspalveluiden nykytilasta osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa TUURA – Tukea urapolulle -hanketta. Opiskelijaprojektin tarkoituksena oli myös laatia suunnitelma palveluiden kehittämiseksi. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin pääasiassa yksilöhaastatteluja ja työpajaa, mutta myös verkkokyselyä. Vastauksia saatiin 38 opiskelijalta, jotka edustivat kahdeksaa eri tutkinto-ohjelmaa. Työpajassa oli mukana kolme opiskelijaa, yksilöhaastatteluun osallistui kymmenen ja verkkokyselyyn 25 opiskelijaa. (Uraohjaus TAMKissa 2019.)
Kyselyssä (Uraohjaus TAMKissa 2019) tuli ilmi, että opiskelijat tuntevat huonosti uraohjauksen käsitettä eivätkä he tiedä uraohjauspalveluiden mahdollisuuksista. Opiskelijat kuitenkin tunnistavat ohjauksen tarpeen ja pitävät sitä tärkeänä. Oppilaitokselta toivotaan tukea ja ohjausta työllistymiseen ja urapolun löytämiseen. Osalle opiskelijoista riittäisi, jos heille tarjottaisiin sopivia työkaluja, ohjausta ja rohkaisua epävarmoissa tilanteissa. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 70% koki tarvitsevansa lisää ohjausta. Loputkin pitivät tärkeänä, että uraohjausta on tarjolla. Erityisesti liiketalouden ja Proakatemian opiskelijat kaipasivat vähiten uraohjausta. Tähän lienee selityksenä se, että uraohjausta on kyseessä olevissa tutkinto-ohjelmissa koko opintojen ajan ja opiskelijat työskentelevät jo opiskellessaan yrittäjinä työelämässä (erityisesti Proakatemia), tiiviinä pienryhminä ja heillä on mukanaan valmentaja luontevana osana toimintaa.
Opinnoista suoriutumiseen ja urasuunnittelun tuen vähäiseen tarpeeseen näyttää kyselyn tulosten mukaan olevan yhteyttä opiskelijoiden opiskelutaitoihin, itsevarmuuteen ja itsetuntoon, sisäinen motivaatioon, terveyteen, yhteisöllisyyteen ja sosiaalisuuteen sekä ohjaavan henkilön tukeen. Jos useat näistä ominaisuuksista ovat vahvoja, tuen tarpeen voi olettaa olevan vähäistä. Haasteina opintojen joustavaan etenemiseen tulivat esille mm. psyykkiset ja fyysiset ongelmat sekä itsetuntemuksen ja -varmuuden puute. Myöskin puutteet motivaatiossa, opiskelutaidoissa ja kielitaidossa vaikuttavat negatiivisesti opintojen etenemiseen. Opiskelijoille ovat opinnoissaan tärkeitä myös yhteisöllisyys, ystävät ja yhteishenki. Oppilaitoksen joidenkin koulutusten tilojen epäterveellisyys vaikuttaa opintokokemukseen. Epätasalaatuisuus henkilökunnan tietotaidossa ohjata opiskelijoita tuotiin myös esille. (Uraohjaus TAMKissa 2019.)
Uraohjaus TAMKissa -kyselyn (2019) tuloksista voi havaita, että opiskelijoilla on hyvin erilaisia tarpeita uraohjaukselle. Osalle opiskelijoista riittäisi etenemisen tarkistus lukukausittain, toiset tarvitsisivat nopeasti huomiota ja henkilökohtaista ohjausta. Mukana olleista opiskelijoista suurin osa ilmoitti, että he tarvitsevat vain vähäisesti tukea tai ei lainkaan. Ne opiskelijat, jotka kokivat tarvitsevansa paljon lisää tukea, uskoivat hyötyvänsä eniten yksilöllisestä, henkilökohtaisesta ohjauksesta. Parhaiten tähän katsottiin sopivan opinto-ohjaajan tai vastaavassa tehtävässä toimivan ammattilaisen. Apua kaivattiin muun muassa omien vahvuuksien ja potentiaalin löytämiseen, ongelmien ja avun tarpeen tunnistamiseen, omien toiveiden tutkimiseen ja tavoitteiden asettamiseen. Myöskin vierailujen ja vierailijoiden merkitys nostettiin esiin. Opiskelijoita kiinnosti kuulla kokemuksia työelämästä ja luoda sinne yhteyksiä.
Opiskelijat kaipaavat uraohjauksen muuttumista näkyvämmäksi, jotta he hahmottavat sen olemassaolon. Viestintään tulee käyttää kaikkia informaatiokanavia ja informaation tulee olla käyttäjäystävällistä. Ehdotuksissa vaaditaan myös viestinnän avoimuutta, jolloin eri osapuolet tietävä oikeutensa ja velvollisuutensa. Tiedon tulee aina olla ajantasaista ja katsoa myös eteenpäin koulutuksen jälkeiseen aikaan. Yhteisöllisyys, luottamus, vertaistuki ja vaikuttamismahdollisuudet merkitsevät paljon opiskelijoille.
Uraohjauksessa huomioitavaa
Ammattikorkeakoulujen tarjoamalla uraohjauksella on merkitystä opiskelijoiden opintoihin sitoutumiseen, opiskeluun liittyviin henkilökohtaisiin kehittymistavoitteisiin, työuralle ja laajemmin elämälle. Uraohjaus tulee nähdä osana oppilaitoksen toiminta-ajatusta ja koko opetushenkilöstön ohjaukseen liittyvänä ohjaustehtävänä.
Uraohjaus tähtää opiskelijoiden urasuunnitteluvalmiuksien ja elinikäisen oppimisen taitojen tukemiseen.
Opiskelijat eivät välttämättä tiedosta opintojen aikana uraohjauksen merkitystä tulevan työuran kannalta. Tämän vuoksi on tärkeää tuoda esiin sen merkitystä opiskelijan ohjausprosessissa läpi opintojen.
Opintojen haku- ja erityisesti opintojen alkuvaiheessa tulee huomioida opiskelijoiden monenlaisuuden arvostaminen opetuksen yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Uraohjauksen kehittämisessä tulee huomioida myös ne epävarmat opiskelijat, jotka tarvitsevat mahdollisesti erityistä tukea urasuunnittelussa sekä urasuunnitteluvalmiuksiensa kehittämisessä. Ohjauksen saatavuus tarpeiden mukaisesti tulisi varmistaa.
Opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laadinnan yhteydessä ja sitä päivitettäessä tulee vahvistaa opiskelijan itsetuntemusta, opiskelutaitoja, kartoittaa opiskelijan osaamista, hänen vahvuuksiaan sekä mahdollisia tuen tarpeita opiskelussa osana urasuunnittelua. Uraohjauksen perustana tulee olla opiskelijan tarpeet yksilöllisellä opintopolulla ja urasuunnittelutaitojen vahvistaminen. Uraohjausta tehdään yhteistyössä työelämän kanssa läpi opintojen, painottuen erityisesti opintojen loppuvaiheeseen. Työelämäyhteistyötä niin työelämäedustajien kuin alumnien kanssa tulee edelleen vahvistaa ja ottaa osaksi uraohjausta. Opiskelijoiden uraohjausprosessia voidaan tukea dialogisten ohjauskeskustelujen lisäksi hyödyntämällä verkko- ja digiohjausta (esimerkiksi chat-ohjauksella, digitaalisilla opintokokonaisuuksilla) ja vertaistuella.
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki 2014/932. Luettu 25.4.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932
ELPGN Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto. 2013. Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka: Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Luettu 28.4.2019. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49642/ISBN978-951-39-6560-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lerkkanen, J., Sampson, J. P., Peterson, G. W. & Konttinen, R. 2012. Measuring Readiness for Career Decision‐making with the Career Thoughts Inventory in Finland: Adaptation or Adoption. The Center for the Study of Technology in Counseling and Career Development. Florida State University. Technical Report 54. Luettu 29.4.2019. http://fsu.digital.flvc.org/islandora/object/fsu:552968/datastream/PDF/download/citation.pdf
Mulari, M. 2013. Tietoisen ammatinvalinnan opas. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.
OKM. 2017. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Taustamuistio visiotyölle. Luettu 1.3.2019. https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-taustamuistio.pdf/b370e5ec-66d3-44cb-acb9-7ac4318c49c7/visio2030-taustamuistio.pdf.pdf
OKM. 2018. Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia. Ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:35. Luettu 1.3.2019. https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/181024_OKM_rahoitusraportti_web.pdf/
Sultana, R. 2009. Competence and competence frameworks in career guidance: complex and contested concepts. Luettu 11.4.2019 https://link.springer.com/article/10.1007/s10775-008-9148-6
Uraohjaus TAMKissa. 2019. Opiskelijoiden kokemus nykyhetkestä ja kehittämisehdotuksia. Tuura-hankkeen opiskelijaprojekti. Painamaton lähde. Luettu 15.2.2019. https://tukeaurapolulle.files.wordpress.com/2019/03/tuura_opiskelijaraportti.pdf
Kirjoittajat
Maija Joensuu, erikoissuunnittelija, Ammattipedagoginen TKI, TAMK, maija.joensuu@tuni.fi
Mirja Kopra, lehtori, opinto-ohjaaja, Taide, musiikki ja media, TAMK, mirja.kopra@tuni.fi
Kosti Nivalainen, lehtori, Ammatillinen opettajankoulutus, TAMK, kosti.nivalainen@tuni.fi
Kuvituskuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto
Kommentit