Realistinen tieto korkeakoulutettujen työllistymisen laadusta ja urapoluista edistää opiskelijoiden urasuunnittelua ja vähentää opintojen keskeyttämisalttiutta. Ammattikorkeakoulujen työelämäläheisyysvaade velvoittaa henkilöstöä selvittämään, mitä osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Usein koulutuksessa pitäisi kyetä ottamaan suuria tulevaisuuden “arvausloikkia” ja uudistamaan opetusta rohkeasti. Valtakunnalliseesti kerätty ja kaikkien saatavilla oleva uraseurantatieto, valmistuneiden kokemukset ja niiden kautta aistittavat hiljaiset signaalit ovat tässä kullanarvoisia tietolähteitä.
Tässä artikkelissa uraseurantatiedolla tarkoitetaan tietoa, jota ammattikorkeakoulut keräävät valtakunnallisilla, organisaatio- tai alakohtaisilla uraseurantakyselyillä. Kyselyt keskittyvät valmistuneiden työllistymisen laatuun sekä siihen, miltä työurat, työn muodot ja työelämän osaamistarpeet näyttävät viisi vuotta sitten valmistuneiden silmin. Säännöllisellä tiedonkeruulla voidaan seurata työelämän trendejä. Uraseurantatieto tarjoaa myös palautetta koulutusten työmarkkinarelevanssista. Kerättyä tietoa hyödynnetään ensisijaisesti laadunvarmistustyössä, opetussuunnittelussa ja opetuksen kehittämisessä. Uraseurantatietoa käytetään yhä enemmän myös opiskelijoiden uraohjaukseen.
Ohjaus ymmärretään artikkelissa laajasti: jokaisen opiskelijan kanssa toimivan tehtävänä ja koko opiskelijapolun ajan tapahtuvana toimintana. Ohjauksen merkityksen ymmärtäminen on tärkeää, koska jo ammattikorkeakoulun rahoituksessa painotetaan opiskelijoiden nopeaa työllistymistä. Tämän saavuttamiseen tarvitaan jokaisen panosta. Opiskelijanäkökulmasta tieto työllistymisen mahdollisuuksista on motivoivaa, opintoihin kiinnittävää ja niitä edistävää. Jos ammattikorkeakoulu edistää mainettaan opiskelijoita monipuolisesti ohjaavana ja työelämään saattelevana, vaikuttaa se myös koulutusten hakijamääriin.
Artikkelissa tarkastelemme, miten uraseurantatietoa kerätään ja hyödynnetään kansainvälisesti. Tavoitteena on omaksua kansainvälisistä toimintatavoista omaan kontekstiimme sopivia käytänteitä.
Uratiedosta etsitään vastauksia konkreettisiin kysymyksiin
Keräsimme eurooppalaisten korkeakoulutoimijoiden näkemyksiä uraseurantatiedon tarpeista sekä sen keruusta ja hyödyntämisestä kahdessa kansainvälisille toimijoille tarkoitetussa työpajassa (Tampereella ja Turussa, yhteensä 20 osallistujaa, ks. Erlund 2016) sekä International Meetingiin Klagenfurtissa osallistuneelle verkostolle suunnatussa Facebook-kyselyssä syksyllä 2015. Tätä aineistoa peilasimme eurooppalaiseen TRACKIT-tutkimukseen (Gaebel 2012).
Työpajakeskustelun yleisin avaus oli, että uratietoa kerätään, mutta ei tiedetty, miten kerääminen toteutetaan tai miten kerättyyn tietoon pääsisi helpoimmin käsiksi. Kun kysyimme, millainen ura- tai työllistymistieto kiinnostaisi, melko perinteiset ensimmäisen työhön työllistymiseen näkökulmat nousivat esiin. Pohdittiin opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia, sitä, mistä sopivan työn voi löytää, miten työssä menee ja onko vastaaja tutkimusajankohtana työssä, työtön vai opiskelemassa. Ajallisesti pidemmälle ulottuvan osaamisen ja uran kehityksen teemoja ei juuri esitetty. Monessa maassa tiedonkeruun ja -hyödyntämisen järjestelmää vasta kehitetään. Kiinnostusta suomalaisen järjestelmän edistämiseen löytyy varsin paljon. Täysin aukottomia tiedonkeruumalleja ei ole missään keksitty, saati että kukaan voisi niitä sellaisenaan siirtää omaan maahansa, koska korkeakoulujärjestelmät ovat erilaisia eri maissa.
Opettajilla ei muuttuvassa työelämässä ole aina ajantasaista tietoa siitä, millaisia uramahdollisuuksia erilaiset tutkinnot tarjoavat. Lisäksi yhä enemmän erilaistuvat ja henkilökohtaistuvat opintopolut tekevät saman tutkintonimikkeen alla olevien opiskelijoiden osaamispaleteista entistä kirjavampia. Työpajoissamme nousivat esiin hyvin konkreettiset asiat. Huomionarvoista oli, että huolenaiheet, kuten millaisia työllistymismahdollisuuksia ylipäätään on ja miten eri töissä menestytään, olivat hyvin universaaleja. Omaan korkeakouluun sidottua uratietoa saattoi myös olla vaikea löytää, koska uraseurantatiedon keräämisestä huolehti jokin muu yksikkö tai toimija. Muutamat toimijat kertoivat olevansa lähinnä lehtitietojen tai omien verkostojensa varassa.
Uraseuranta meillä ja muualla
Eurooppalaisissa korkeakouluissa uraseuranta sidotaan usein koulutuksen laadunvarmistukseen. Tällöin uraseuranta toimii osana laajempaa opiskelija-, alumni- ja sidosryhmäpalautekokonaisuutta (Gaebel ym. 2012). Koulutuksen vaikutuksia arvioitaessa ja uraohjausta suunniteltaessa valmistuneiden työllistymistä koskeva tieto on tärkeää liittää siihen palautteeseen, jota opiskelijoilta sekä koulutuksen sidosryhmiltä kerätään opintojen aikana. Useissa maissa kerätään vähintäänkin koulutusinstituutiotasolla palautetietoa opiskelijapolun varrelta, mutta hieman harvemmin valmistumisen jälkeen, varsinkaan valtakunnallisesti. Uraseurantatiedon täysimittaisen hyödyntämisen kannalta paras tilanne olisi, että tietoa kerättäisiin kummassakin vaiheessa. Näin saataisiin tietoa erilaisten opiskelupolkujen tukemiseen ja informaatiota siitä, millaisiin työtehtäviin erilaiset opintovalinnat voivat johtaa.
Ajantasainen uratieto hyödyttää ammattikorkeakouluyhteisön opettajia ja ohjaajia, nykyisiä opiskelijoita ja tulevia hakijoita.
Kiintoisa malli seurantatiedon keräämiseen löytyy Iso-Britanniasta, jossa toteutetaan kandidaattivaiheen opiskelijapalautekysely (National Student Survey, ks. About the NSS). Kysely toteutetaan viimeisen vuoden opiskelijoille. Kysymyksissä on kuusi näkökulmaa oppimiskokemuksiin, esimerkiksi yleinen opiskelijatyytyväisyys ja tyytyväisyys opiskelijajärjestöjen tai kiltojen toimintaan. Oppimiskokemuksista on mahdollisuus antaa sekä positiivisia että negatiivisia kommentteja. Kyselyn hyötyjä perustellaan nykyisten opiskelijoiden tarpeilla ja oppilaitoksen laadullisella kehittämisellä, mutta myös tulevien opiskelijoiden tarpeilla: tulokset ovat julkisia ja antavat uusille opiskelijoille tietoa opintomahdollisuuksista.
Suomessa on käytössä vastaavanlainen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely valmistumisvaiheessa oleville ammattikorkeakouluopiskelijoille. Se on nimeltään AVOP, ja sen kautta pyritään saamaan palautetta opinnoista, harjoitteluista, opinnäytetyön tekemisestä, opintojen aikaisista työelämäyhteyksistä ja -neuvonnasta sekä yleisestä opiskelutyytyväisyydestä.
Iso-Britannian DLHE-kyselyllä (Destinations of Leavers from Higher Education, ks. HESA 2016) puolestaan kerätään tietoa siitä, mitä valmistuneille kuuluu kuuden kuukauden jälkeen valmistumisesta: kuinka moni on työssä, opiskelemassa tai työttömänä ja kuinka moni työskentelee koulutustasoa vastaavassa työssä. Kyselyssä on otettu huomioon myös ammattikorkeakouluille tärkeä aluekehitysnäkökulma: tarkastellaan, kuinka moni on jäänyt alueelle opintojen jälkeen.
Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on tehty uraseurantaa myös valmistuneille, niin ammattikorkeakoulujen tasolla kuin valtakunnallisesti. Uraseurantatiedon kerääminen on useimmissa organisaatioissa kuitenkin ollut usein yksittäisiin kehittämisprojekteihin tai opinnäytetöihin sidottua ja näin myös satunnaista. Systemaattisuuden sekä valtakunnallisten uraseurantakäytänteiden puute on tehnyt myös erilaisten vertailujen tekemisen sekä ajallisten ja alueellisten kehityskulkujen seurannan vaikeaksi.
AMKista uralle! -hankkeessa kehitetään ammattikorkeakouluille valtakunnallinen toimintamalli valmistuneiden uraseurantatietojen keräämiseen ja hyödyntämiseen. Tavoitteena ovat mm. parantuneet uraohjauksen käytänteet sekä opintojen keskeyttämisen vähentyminen. Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman (ESR) hankkeen mahdollistamassa kehittämistyössä otetaan huomioon paitsi kansainväliset uraseurannan trendit, myös suomalaisten tiede- ja taideyliopistojen uraseurantojen kehittäminen, sidosryhmiä unohtamatta.
Huomio alumniyhteistyöhön
Uraseurantakyselyjen lisäksi eri maissa oman korkeakoulun alumnien urakokemuksia pyritään hyödyntämään uraohjauksessa monin eri tavoin, esimerkiksi keräämällä urakertomuksia tutkintojen markkinoinnin ja työelämään suuntautumisen avuksi. Alumneja kutsutaan usein luennoitsijoiksi ja työelämäasiantuntijoiksi, he saattavat toimia opiskelijoiden työharjoittelujen ohjaajina tai opiskelijarekrytoinnin apuna. Alumnitoiminnan muodot ja intensiivisyys vaihtelevat aineistomme perusteella maiden ja korkeakoulujen välillä, niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassa. Trendinä näyttäisi olevan, että kaikki korkeakoulut ovat siirtymässä henkilökohtaisiin suhteisiin nojaavista epäformaaleista verkostoista systemaattisempaan ja formaalimpaan toimintaan. Alumnit ovat tärkeä voimavara korkeakouluille, joten alumniyhteistyöhön kannattaa panostaa myös taloudellisesti.
Uraohjaus on kaikkien asia
Uratieto on merkityksellistä ohjauksen kannalta: se auttaa saamaan aloille motivoituneita opiskelijoita, ja se auttaa opettajaa sekä ohjaajaa arjessa. Ajatusta siitä, että uraohjaus kuuluu korkeakouluissa kaikille, ei ole ehkä vielä sisäistetty, kansainvälisestikään. Suomessa ollaan hankkeemme alustavien tulosten perusteella etenemässä jatkuvasti parempaan suuntaan.
Uraseurantatieto voi toimia paitsi tiedollisena myös opiskelumotivaatiota kohottavana välineenä ohjauksessa. Dig It -projektissa tehdyn kyselyn mukaan yli 70 % opiskelijoista kärsi motivaatiopulasta (Tapani & Jussila 2016). Entä jos opettaja voisi perustella opiskeltavan aiheen tärkeyden sen työelämätärkeyden mukaan? Entä jos valmistunut opiskelija kertoo, miten käsiteltävä aihe on edistänyt hänen työuraansa? Nämä voivat olla opiskelumotivaation kasvun paikkoja.
Miten uraseurantatietoa hyödyntävä uraohjaus ammattikorkeakouluissa näkyy? Monissa korkeakouluissa uraohjaus- ja rekrytointipalvelut on supistettu minimiin, minkä vuoksi ne eivät mitenkään voi olla yksi, opetuksesta erillinen palvelu. Toisaalta niissäkin korkeakouluissa, joissa uraohjauspalveluihin on satsattu, pyritään juurruttamaan ajatusta uraohjauksesta kaikkien asiana.
Uraohjaus on alettu sitoa entistä enemmän opetussuunnitelmaan, joko työelämätaitoihin liittyvinä juonteina, erillisinä opintojaksoina tai -moduuleina. Esimerkiksi JAMKissa on tarjolla opintojakso Osaajana kehittyminen, jossa HOPS, portfolio ja urasuunnitelma ohjaavat opiskelijaa asettamaan opiskelulleen työelämäsuuntautuneita tavoitteita, tekemään valintoja ja saattamaan niitä käytäntöön. Opiskelija saa valmiuksia hankkia, analysoida ja valita amk-opintoja, ammattia, yrittäjyyttä, työtä ja jatko-opintoja koskevaa informaatiota. (Leppänen 2016.) Ammattikorkeakouluissa järjestetään myös paljon erilaisia yritys- ja työelämätapahtumia, jotka osaltaan voivat konkretisoida yleisempää uratietoa.
Uraseurantatieto herää eloon vasta silloin, kun sitä käytetään opetuksen suunnittelussa tai opiskelijan uraohjauksessa. Toisaalta puolueeton ja ajantasainen uratieto hyödyttää ammattikorkeakouluyhteisön opettajia ja ohjaajia, nykyisiä opiskelijoita ja tulevia hakijoita. Se antaa pohjaa opiskelulle ja opetukselle, motivoi oppimaan ja kehittymään ja myös hakeutumaan koulutuksiin, joista työllistyy mielekkäälle uralle.
Lähteet
About the NSS. The National Student Survey. Verkkosivusto. Ipsos MORI & HEFCE, United Kingdom. Noudettu 9.9.2016 osoitteesta http://www.thestudentsurvey.com/about.php
Erlund, M. 2016 Uraohjaajat tarvitsevat työssään tietoa valmistuneiden työelämästä. Julkaistu 30.6.2016 ja noudettu 9.9.2016 osoitteesta: http://uraseurannat.wordpress.tamk.fi/amkista-uralle/
HESA. 2016. Destinations of Leavers from Higher Education (DLHE) survey. Noudettu 11.9. osoitteesta https://www.hesa.ac.uk/data-and-analysis/students/destinations
Leppänen, A. 2016. Uraohjaus näkyväksi opetussuunnitelmaan. Alustus AMKista uralle! -hankkeen työpajassa Tampereella 18.4.2016.
Tapani, A. & Jussila, A. 2016. Dig It – diggaa uutta oppimista. TAOK blogi. Julkaistu 2.5.2016 ja noudettu 6.9.2016 osoitteesta http://taokblogi.blogspot.fi/2016/05/dig-it-diggaa-uutta-oppimista.html
AMKista uralle! -projekti http://uraseurannat.wordpress.tamk.fi/amkista-uralle/
Kirjoittajat
Liisa Marttila
KT, erikoissuunnittelija ja projektipäällikkö AMKista uralle! –hankkeessa
Ammatillinen opettajakorkeakoulu, TAMK
Annukka Tapani
VTT, yliopettaja
Ammatillinen opettajakorkeakoulu, TAMK
Kuvituskuva: Anu Laine
Kommentit