Vaativan erityisen tuen haasteet ammatillisessa koulutuksessa
Oppivelvollisuuden laajentamisen jälkeen (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020) kysyntä erityisammattiopistoihin on kasvanut paljon eikä rahoitusta ole lisätty samassa suhteessa (Puuri, 2025). Tämä on muuttanut opiskelijoiden hakeutumista niin, että entistä enemmän opiskelijoita tulee TUVA-koulutukseen (tutkintokoulutukseen valmentava koulutus). Muita syitä vaativaan erityiseen tukeen ovat haasteet mielenterveyden ja elämänhallinnan kanssa sekä muut oppimisen haasteet esimerkiksi keskittymisessä, lukemisessa ja toiminnanohjauksessa.
Nykyisessä tilanteessa haasteena on se, että vaativia erityisen tuen paikkoja on liian vähän ja ne sijoittuvat epätasaisesti. Kaikilla alueilla ei ole tarjolla vaativan erityisen tuen koulutuspaikkoja, vaikka tarvetta olisi (Tanner, 2025). Tällä hetkellä vaativan erityisen tuen opiskelupaikkoja riittää vain noin puolelle ensisijaisista hakijoista. Ammatillisen koulutuksen kentällä on tällä hetkellä epätietoisuutta siitä, kuka käytännössä on vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija ja missä hänen kuuluu tai missä hänellä on oikeus opiskella. Moni vammainen voisi myös opiskella tavallisessa ammattikoulussa, jos vammaiset huomioitaisiin paremmin. Koulu ei läheskään aina saa tarpeeksi tietoa uuden opiskelijan taustoista. Osalla nuorista ja heidän huoltajistaan on myös ennakkoluuloja erityisammattioppilaitoksia kohtaan ja ne voivat vaikuttaa opiskelupaikan valintaan.
Tämän artikkelin taustana on työpaja (23.9.2025) Porissa, jonne Satakunnan ja Pirkanmaan erityisen tuen asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan, kuinka vaativan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opinnot saadaan etenemään tavallisessa ammattioppilaitoksessa. Työpaja oli osa ESR+ -rahoitteisen Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta (INKLU) -hankkeen (n.d.) toimenpiteitä.
Selvitystyö ja tulevat muutokset lainsäädännössä
Opiskelijalla on oikeus vaativaan erityiseen tukeen, jos hänellä on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi hän tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017).
OKM käynnisti selvityksen vaativan erityisen tuen toimivuutta ammatillisissa oppilaitoksissa (OKM, 2025). Selvityksessä huomioidaan oppivelvollisuuslainsäädäntö ja sekä ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen lakimuutokset, jotka tulevat voimaan 1.8.2026. Kartoituksessa yritetään saada selville, miksi vaativan erityisen tuen koulutustarve on lisääntynyt ja kohdentuvatko koulutuspaikat vaativaa erityistä tukea tarvitseville. Selvitystyö aloitettiin 1.10.2025 ja se valmistuu 31.8.2026 mennessä. Selvityksen kanssa samaan aikaan valmistuvat INKLU-hankkeen toimintasuositukset vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen toteuttamiseksi yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa.
Valmiudet kohdata uudenlainen opiskelija
Millaiset valmiudet opettajilla, ohjaajilla ja oppilaitoksen johdolla on ottaa vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija vastaan? Moni opettaja kohtaa tällaisen opiskelijan ensimmäistä kertaa. Silloin erityisopettajan antama tuki ja konsultaatio on aivan olennaista. Työpajassa eräs opettaja kertoi, että oli palkitsevaa oivaltaa, että osaa ja selviää uudenlaisten opiskelijoiden sekä haasteiden kanssa. Se vaatii paljon työtä ja opettelua, mutta yhteistyöllä, sinnikkyydellä, ennakkoluulottomuudella ja oman pedagogisen osaamisen tunnistamisella voi tulla tietoiseksi omasta potentiaalistaan ja saada se käyttöön opettajan työssä. Tämä luo uskoa omiin kykyihin ja on käytännössä mitä parhainta inklusiivista toimintakulttuuria. Tärkeää on ylläpitää toivoa ja kysyä avoimesti, mitä opiskelija ja hänen huoltajansa toivovat sekä lähteä liikkeelle pienillä tavoitteilla, esim. yhdellä tutkinnonosalla tai vielä pienemmällä kokonaisuudella. Tavoitteena on luoda onnistunut opintopolku ja suunnata kohti opiskelijan työllistymistä hänen kykyjensä mukaisesti.
Vaativa erityinen tuki ei ole mystistä taikaa vaan tavallisten asioiden tekemistä perusteellisesti ja tekemisen selkeää sanoittamista.
Poislähettämisen kulttuurista eli siitä ajatuksesta, että erilaiset opiskelijat hoidetaan jossakin muualla, pitäisi jo oppia pois ja ottaa tilalle moninaisuuden hyödyntäminen monenlaisissa toimintaympäristöissä. Tämä vaatii oppilaitoksessa inklusiivisen kulttuurin ymmärtämistä ja siitä tietoisena olemista (vrt. Seppälä, Kuusisto & Mäkihonko 2024). Myös erityisopettajat ovat erilaisia, heillä on omat substanssiosaamisensa ja erilaiset pedagogiset vahvuutensa, siksi yhteistä keskustelua, suunnittelua ja tekemistä tarvitaan.
Arjen pedagogiset tukitoimet
Vaativa erityinen tuki ei ole mystistä taikaa vaan tavallisten asioiden tekemistä perusteellisesti ja tekemisen selkeää sanoittamista. Päivi Tanner (2025) listaa muutamia esimerkkejä pedagogisista tukitoimista:
- Tarjotaan soveltuva oppimisympäristö ja pienryhmä.
- Kohdataan ja tunnistetaan opiskelijan tarpeet.
- Edetään työssä vaiheittain.
- Kerrataan ja syvennetään keskeisiä asioita.
- Konkretisoidaan ja videoidaan alan työtehtävät.
- Tuetaan sosiaalisissa tilanteissa ja vahvistetaan toimivia käyttäytymismalleja.
- Työllistymisessä hyödynnetään opiskelijan vahvuuksia.
Millaista yhteistyötä INKLU-hankkeen työpajassa toivottiin erityisammattioppilaitosten ja tavallisten ammattioppilaitosten välillä? Yhteistyön lisäämistä käytännön opetuksessa pidettiin tärkeänä. Esimerkiksi YTO-opinnot (yhteiset tutkinnonosat) koettiin vaikeiksi puutteellisten opiskelutaitojen ja oppimisvaikeuksien vuoksi, ja monet huoltajat toivoivat, että nuori pääsisi tekemään niitä erityisammattioppilaitoksiin. Opiskelijalla ei voi kuitenkaan olla opiskelupaikkaa kahdessa paikassa yhtä aikaa. Yksi ratkaisu on ns. Telakka (Ammattiopisto Luovi, n.d.) tai Akseli (Ammattiopisto Spesia, 2025)-malli, jossa YTO-opinnot voi toteuttaa sekä erityisammattioppilaitoksen että tavallisen ammattioppilaitoksen opettajien työparityöskentelynä ja ne tehdään mahdollisimman paljon työpaikoilla. Pedagoginen tuki tulee erityisammattioppilaitosten opettajilta. Esimerkiksi Pirkanmaalla Tredussa Telakkamalli on käytössä kolmella koulutusalalla.
Ajatuksesta, että erilaiset opiskelijat hoidetaan jossakin muualla, pitäisi oppia pois ja ottaa tilalle moninaisuuden hyödyntäminen monenlaisissa toimintaympäristöissä.
AMEO-verkoston (Suomen ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkosto) tehtävänä opetuksen ja ohjauksen lisäksi on myös kehitys ja konsultaatio. Erityisopettajat pitivätkin tärkeänä, että verkoston kautta jaetaan kokemuksia, materiaaleja ja vinkkejä käytännön opetustyöhön. Tämän lisäksi korostettiin myös opinto-ohjaajien välisen yhteistyön merkitystä.
Fyysisistä tilaratkaisuista voi olla apua. Toimintojen yhdistäminen samalle kampukselle rikkoo ennakkoluuloja, opiskelijat näkyvät yhdessä eikä erotteluja huomaa. Kun toimitaan samalla kampuksella, konsultointi on helppoa ja tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan heti. Myös tutustuminen erityisammattioppilaitoksiin madaltaa kynnystä hakeutua niihin opiskelemaan.
Vaativan erityisen tuen toteuttaminen tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa ei ole mahdoton tehtävä vaan pikemmin mahdollisuus kehittää koko oppilaitosyhteisön osaamista, yhteistyötä ja inklusiivista toimintakulttuuria. Jokainen pieni inklusiivinen onnistuminen vahvistaa uskoa siihen, että moninaisuus on voimavara.
TAMK on mukana Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoittamassa INKLU – Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta -hankkeessa 1.3.2024-31.8.2026. Hankkeessa kehitetään inklusiivista koulutusta ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden tarvitsemaa erityistä tukea opintojen aikana sekä tuetaan työllistymistä.
Lähteet
Ammattiopisto Luovi (n.d.) Telakka-toimintamalli – vaativan erityisen tuen opiskelijan etuoikeus. [verkkosivu] (Haettu 9.10.2025) https://luovi.fi/2022/05/telakka-toimintamalli/
Ammattiopisto Spesia (14.4.2025) Vaativan erityisen tuen koulutus vahvistuu Kymenlaaksossa – Spesian ja Ekamin uudenlainen koulutusmalli starttaa syksyllä. [Uutinen] (Haettu 10.10.2025) https://www.spesia.fi/vaativan-erityisen-tuen-koulutus-vahvistuu-kymenlaaksossa-spesian-ja-ekamin-uudenlainen-koulutusmalli-starttaa-syksylla/
Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta (INKLU) -hanke (n.d.) [verkkosivu] (Haettu 9.10.2025) https://www.jamk.fi/fi/projekti/kohti-inklusiivista-ammatillista-koulutusta
Laki ammatillisesta koulutuksesta (16.8.2017/531). https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2017/531/ajantasa/2025-06-27/fin
OKM (10.9.2025). Vaativan erityisen tuen toimivuutta ammatillisessa koulutuksessa selvitetään. OKM tiedote. (Haettu 9.10.2025) https://okm.fi/-/vaativan-erityisen-tuen-toimivuutta-ammatillisessa-koulutuksessa-selvitetaan?languageId=fi_FI
Oppivelvollisuuslaki (30.12.2020/1214). https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2020/1214
Puuri, E. (18.2.2025). Amiksissa on yhä enemmän nuoria, jotka tarvitsevat tukea koulusta selviämiseen – tästä muutos johtuu. YLE uutiset. (Haettu 9.10.2025) https://yle.fi/a/74-20144270?fbclid=IwY2xjawIhCfhleHRuA2FlbQIxMQABHXWc_a2XUR8ij06cg1LtwL85Y9rxhLYN-XOR0_3aIELtPcVn1oUYsd4v6g_aem_8t0wg4AzbIRqxDYGqWb-Ow
Seppälä, M., Kuusisto, E. & Mäkihonko M. (2024). Ammatillisen koulutuksen opettajat ja inkluusio. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 26 (3), 48–69. https://doi.org/10.54329/akakk.148290
Tanner, P. (23.9.2025) Vaativaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat yleisissä amiksissa –vinkkejä käytännön työhön. [Luento] INKLU-hankkeen alueellinen työpaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori.
Kirjoittaja
Jukka Kemppi
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
jukka.kemppi@tuni.fi
Kuvituskuva: Pixabay