Akuuttihoitotyön YAMK-koulutus Tampereen ammattikorkeakoulussa
Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) on tarjottu vuodesta 2010 alkaen mahdollisuutta opiskella akuuttihoitotyöhön suuntautuneessa kliinisen asiantuntijan koulutusohjelmassa, joka on NQF7-luokiteltu ylempi korkeakoulututkinto (YAMK). Akuuttihoitotyön kliinisen asiantuntijan koulutus on painottunut oman alan sisältöjen kehittämisen lisäksi osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen. Kliininen asiantuntija -tutkintonimikettä vastaavia kansainvälisiä tutkintonimikkeitä on useita, kuten kansainvälisen sairaanhoitajaliiton Advanced Practise Nurse (APN). APN-tutkinto perustuu maisteritasoisiin opintoihin, joiden aikana opiskelija kehittää osaamistaan hoitotyön itsenäisenä ja laaja-alaisena kehittäjänä (ICN 2020, 6).
Koulutusohjelman alkaessa sen nimi oli “Äkillisesti sairastuneen hoito”. Koulutusta kehitettiin ja toteutettiin Jyväskylän ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa yhdessä. Koulutusohjelmassa tavoitteena oli nimensä mukaisesti kehittää opiskelijoiden osaamista äkillisesti sairastuneen potilaan hoidossa erilaisissa terveysalan organisaatioissa. Useamman ammattikorkeakoulun yhteistyö mahdollisti opiskelijoille verkostoitumisen heti opintojen alussa, ja opintojen lopussa myös opinnäytetöiden esitysseminaareja pidettiin yhdessä. Koulutusohjelman nimi muutettiin myöhemmin ”Akuuttihoitotyöksi” ja sen sisältöjä on uudistettu ja kehitetty useamman kerran. (TAMK 2022a.) Akuuttihoitotyön kliinisen asiantuntijan opinnoissa keskeisenä tavoitteena on ollut rakentaa osaamista ja tarjota työkaluja kliinisen akuuttihoitotyön kehittämiseen, joka on akuuttihoitotyön ja akutologian sekä väestön ja yhteiskunnan tarpeiden mukaista (TAMK 2022b).
Vuoden 2022 lopussa Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistui akuuttihoitotyöhön suuntaavia kliinisiä asiantuntijoita toistaiseksi viimeistä kertaa. Kliinisen asiantuntijan YAMK-tutkinto-ohjelma jatkuu edelleen Tampereen ammattikorkeakoulussa siten, että kliinisen asiantuntijan tutkinto on mahdollista opiskella muissa suuntautumisvaihtoehdoissa, joita on ollut tarjolla vuodesta 2011 lähtien. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdehoitotyön kehittäminen on yksi tarjolla olevista suuntautumisvaihtoehdoista. (TAMK 2022b.)
Opinnäytetyöllä osaamista työelämän kehittämiseen akuuttihoitotyössä
Akuuttihoitotyön tutkinto-ohjelmassa toteutetuissa opinnäytetöissä on kehitetty ansiokkaasti akuuttihoitotyötä eri näkökulmista. Joulukuussa 2022 akuuttihoitotyön kliinisen asiantuntijan ylemmästä tutkinto-ohjelmasta valmistuneet Noora Hakala ja Tuulia Haronoja analysoivat opinnäytetyössään selkeästi akuuttihoitotyön kehittämiseen kohdennetut opinnäytetyöt vuosilta 2010–2020. Haronojan ja Hakalan opinnäytetyön aineisto muodostui yhteensä 27:stä aikaisemmin valmistuneesta opinnäytetyöstä, joista kymmenen oli toteutettu maantieteellisesti Pirkanmaalla ja loput Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Tutkimusaineistoon valituissa opinnäytetöissä kehitettiin akuuttihoitotyön henkilöstön osaamista, osaamisen arviointia sekä uusia akuuttihoitotyön toimintamalleja ja hoidon laatua. Henkilöstön osaamisen kehittäminen kohdistui erityisesti perehdytykseen, hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointiin sekä simulaatiopedagogiikan soveltamiseen osaamisen kehittämisessä. Työyhteisöt saivat opinnäytetöiden tuotoksina muun muassa uusia toimintamalleja akuuttihoitotyöhön, perehdytysohjeita ja koulutusmateriaaleja. Osaamisen arvioinnin kehittäminen kohdistui näyttöön perustuvan toiminnan, kliinisten taitojen ja potilaan tilan arvioinnin menetelmien soveltamiseen akuuttihoitotyössä.
Opinnäytetöissä kehitettiin muun muassa uusia toimintamalleja hoidon tarpeen arviointiin jalkauttamalla ABCDE-triage-luokitus ja arviomalla luokituksen käyttöönoton vaikutuksia potilasturvallisuuteen. Näiden lisäksi uusia toimintamalleja kehitettiin lääkehoidon turvallisuuteen ja potilaslähtöisyyteen, sairaanhoitaja-lääkärityöskentelyyn, sairaanhoitajavastaanottoon, peruselintoimintojen arviointiin ja verenmyrkytyksen tunnistamiseen sekä hoidon aloitukseen ensihoidossa.
Hoidon laadun arvioinnin kehittäminen kohdistettiin vammapotilaan saavutettavuuteen paikkatietoa hyödyntämällä sekä hengitysvajaukseen ja sydäninfarktiin sairastuneiden hoitokokemuksiin. Lisäksi moniviranomaisyhteistyöhön kehitettiin laatua ja vaikuttavuutta. Uusien toimintamallien vaikuttavuutta arvioitiin toiminnasta kerätyn tiedon perusteella.
Aineiston opinnäytetöiden tuloksista ilmeni myös, että akuuttihoitotyö vaatii tekijältään ja kehittäjältään laajasti monipuolista erityisosaamista. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM 2020) kiireellisen hoidon perusteiden kriteereissä nousevat esille päivystyshoitotyön kriteerit ja tasalaatuisen hoidon merkitys. Tulosten valtakunnallista merkittävyyttä voidaan tarkastella ainakin vertaillen niitä sosiaali- ja terveysministeriön antamiin suosituksiin hoitotyöstä ja sen erikoisosaamisen kehittymisestä. Suositusten keskiössä ovat hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen välinen yhteistyö sekä sen kehittäminen. Tulosten avulla saatiin myös tietoa jo tehdystä tutkimuksesta, mikä sinällään kehittää akuuttihoitotyötä. Tulosten katsotaan myös tiivistävän tulevaa ammattilaisyhteistyötä sekä helpottavan tulevaa tutkimustyötä ja aihekohdennusta sinne, mistä tieto vielä puuttuu.
Akuuttihoitotyön kehittämiselle osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta on suuri yhteiskunnallinen tarve.
Aineiston analyysin perusteella voitiin selvästi todeta, että tehdyt työt olivat laadukkaita ja tutkimus oli omalla asiantuntijuusalueella akuuttihoidossa kattavavaa. Kuitenkin oli nähtävissä myös kehittäimistöiden painottuminen selkeästi tekijöidensä työpaikoille keskittyen toimipaikkakohtaiseen tutkimukseen.
Haasteet akuuttihoidossa SOTE-uudistuksen alkutaipaleella
Elämme parhaillaan terveydenhuollon kriisiä, mikä johtuu pitkälti hoidon saatavuuden ongelmista. Hoidon saatavuudessa ongelmat ovat osin seurausta henkilöstöpulasta ja väestön ikääntymisestä johtuvasta palvelujen tarpeen lisääntymisestä. Näiden syiden vuoksi terveydenhuollon palveluihin on pitkät jonot eikä hoitoa ole saatavissa nopeasti ja/tai lainsäädännön mukaisessa aikataulussa. Hoitoon pääsyn ongelmat ovat johtaneet siihen, että päivystyksissä ja kiirevastaanotoilla on yhä enemmän sinne kuulumattomia asiakkaita, jotka eivät ole saaneet yhteyttä perusterveydenhuollon palveluihin. Lisäksi ongelmia aiheuttaa jatkohoitopaikkojen riittämättömyys, mistä syystä päivystyksissä vietetty aika pitkittyy. Akuuttihoitotyön kehittämiselle osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta on suuri yhteiskunnallinen tarve.
Päivystyksissä ja kiirevastaanotoilla toteutettavalle akuuttihoitotyölle ei ole Suomessa laadittu yhteisiä toimintamalleja ja suosituksia. Siksi hoidon laadussa ja vaikuttavuudessa voi olla alueellisia eroja, mikä saattaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen. Jatkossa päivystystoiminnan ja akuuttihoitotyön kehittäminen tulisi nähdä keskeisenä tutkimuskohteena, kun uusien hyvinvointialueiden toimintaa kehitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa huomiota on kiinnitetty erityisesti palveluiden rakenteen ja hallinnon uudistamiseen, ja vastaavasti osaamisen kehittäminen on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Keskustelua ja johtopäätöksiä
Kliinisen asiantuntijan kompetensseja ja osaamista olisi kenties syytä tarkastella prosessina, jossa hoitotyössä toimivat sairaanhoitajat pohtivat ja määrittelevät asiantuntijuutta luovasti uudelleen vakiintuneiden työtehtävien rajoja ylittäen. Asiantuntija näkee tärkeänä kliinisen käytännön kehittämistyössä myös omat persoonalliset ominaisuutensa sekä sosiaaliset taidot, jotka luovat sen pohjan, jolle oma kliininen asiantuntijuus akuuttihoitotyössä rakentuu. Omat kyvyt, innovointi sekä motivaatio ja into hoitotyöhön ja palveluiden kehittämiseen näkyvät kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Niiden pohjalta rakentuu oma persoonallinen tapa toimia ja kehittää omaa alaa ja palveluketjuja jatkuvasti muuttuvissa toimintaympäristöissä ja uudistuvissa palvelurakenteissa.
Kliinisen asiantuntijan kouluksessa näyttöön perustuva monipuolinen kehittämisen osaaminen rakennetaan oman erikoistumisalan osaamisen päälle. Oman alan kehittämisen ja ammatin tunnettavuuden lisäämisen ohella kliinisen asiantuntijan osaamista olisi mahdollista hyödyntää laajemmin hoitotyön ja työyhteisöjen kehittämisessä, kuten kollegoiden mentoroinnissa ja työyhteisöjen valmentamisessa sekä hoitotyön vaikuttavuuden kehittämisessä yhteiskunnallisella tasolla (Räsänen ym. 2018; Räsänen 2022) Koulutuksella ja siitä saadulla osaamisella sekä laaja-alaisella työkokemuksella akuuttihoidossa ja hoitotyössä muutenkin on mahdollista syventää omaa osaamistaan.
Akuuttihoidossa on tässä ajassa keskeistä terveydenhuollon koko päivystyksellisen palvelukokonaisuuden kehittäminen ja tutkiminen.
Voidaan todeta, että kliinisen asiantuntijan kompetenssin omaava sairaanhoitaja näkee itsensä vahvana asiantuntijana omalla hoitotyön vastuualueellaan ja on ylpeä ammatistaan. Kompetenssin nähdään antavan tietoa ja taitoa näyttöön perustuvaan asiantuntijatyöhön erilaisissa vaativissa hoitotyön toimintaympäristöissä sekä palvelujen, palveluketjujen että substanssin kehittämistyössä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yksilötasolla tarkasteltuna YAMK-koulutuksen suorittanut opiskelija parantaa omaa kilpailukykyään edeten omalla urapolullaan kohti vaativampia alan kehittämiseen liittyviä asiantuntijatehtäviä.
Akuuttihoidossa on tässä ajassa keskeistä terveydenhuollon koko päivystyksellisen palvelukokonaisuuden kehittäminen ja tutkiminen unohtamatta kuitenkaan akuuttihoitoon kiinteästi liittyviä kliinisestä käytännöstä nousevia kehittämisaiheita. Jatkotutkimusta olisikin perusteltua suunnata kansallisesti laajemmalle alueelle järjestelmätason tutkimiseen unohtamatta verkostoitumista myös kansainvälisesti esimerkiksi moniviranomaisyhteistyöhön, digitalisaatioon ja osaamisen johtamiseen.
Opinnäytetyön tiedot: Hakala, N. & Haronoja, T. 2022. Monimuotoinen akuuttihoitotyö. Arviointitutkimus Tampereen ammattikorkeakoulun kliinisen asiantuntijan koulutusohjelman akuuttihoitotyötä käsittelevistä opinnäytetöistä vuosilta 2010–2020. Kliinisen asiantuntijan ylempi korkeakoulututkinto. Akuuttihoitotyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111522716
Lähteet
ICN. 2020. International Council of Nursing. Guidelines on Advanced Practice Nursing. Viitattu 15.5.2023. https://www.icn.ch/system/files/2021-07/ICN_APN%20Report_EN.pdf
Räsänen, M., Stenvall, J. & Heikkinen, K. 2016 Kompetenssit palveluiden kehittämisessä -esimerkkinä kliininen asiantuntijuus. Teoksessa Syväjärvi, A. & Pietiläinen, V. (toim.) Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Tampere University Press, 269–295. Viitattu 1.5.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0344-0
Räsänen, M, 2022. Dialoginen johtaminen lähijohtamisen kompetenssien kehittäjänä terveydenhuollossa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 628. Viitattu 1.5.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2466-7
STM. 2020. Aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet. Helsinki: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, julkaisutuotanto. Viitattu 1.5.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162340/STM_2020_19_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
STM. 2021. Kliinisen hoitotyön erikoisalat. Ehdotukset kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen kehittämiseksi. Helsinki: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, julkaisutuotanto. Viitattu 1.5.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163719/STM_2021_36_rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y
TAMK. 2022a. Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma: opetussuunnitelmat 2010–2014. Viitattu 15.1.2023. https://opintoopas-ops.tamk.fi/index.php/fi/171/fi/112
TAMK. 2022b. Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma: opetussuunnitelmat 2015–2022. Viitattu 15.1.2023. https://opinto-opas-ops.tamk.fi/index.php/fi/171/fi/49602
Kirjoittajat
Marjo Räsänen
HT, ThM, yliopettaja, akuuttihoitotyö, koulutuksen vastuuopettaja 2010–2022
TAMK
marjo.rasanen@tuni.fi
Sari Räisänen
TtT, dosentti, kliinisen asiantuntijakoulutuksen kätilötyön kehittämisen vastuuopettaja
TAMK
sari.raisanen@tuni.fi
https://orcid.org/0000-0002-2899-5885
Noora Hakala
Sairaanhoitaja/kliininen asiantuntija YAMK, akuuttihoitotyö
Tuulia Haronoja
Sairaanhoitaja / kliininen asiantuntija YAMK, akuuttihoitotyö
Kuvituskuva: Pixabay