TKI ammattikorkeakoulukentässä
Ammattikorkeakoulun lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa (AMK-laki 2014). Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) painottuu enenevässä määrin ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa 2025, ja julkisen ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen kannustetaan vahvistamalla kansainvälisen kilpaillun T&K-rahoituksen ja yritysrahoituksen painoarvoa (OKM 2023). Suurin osa TKI-rahoituksesta tulee julkisista rahoituslähteistä, kuten Euroopan unionilta, Suomen valtiolta tai kunnilta. Suurimmat rahoituslähteet ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR), joiden yhteinen osuus vuoden 2022 rahoituksesta oli yli 48 % eli reilut 74 miljoonaa euroa. (Maxenius 2023.)
Ammattikorkeakoululaissa määritelty ensimmäinen tehtävä on kuitenkin antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua (AMK-laki 2014). Välillä tuntuu, että opetus ja TKI näyttäytyvät kolikon eri puolina. Ammattikorkeakoulut kamppailevat taloudellisessa tilanteessa aiempien rahoitusleikkausten ja kasvaneiden opiskelijamäärien vuoksi (Arene 2024). Ammattikorkeakoulut ovat kyenneet suuntaamaan lisää resursseja TKI-toimintaan taloudellisista paineista huolimatta, mutta niiden resurssien rajat alkavat tulla vastaan. (Maxenius 2023). Ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet työn tuottavuuden kasvattamisessa erinomaisesti suhteessa muuhun Suomeen (Arene 2023), mutta Suomen kansallinen etu ei kuitenkaan ole, että TKI-toiminnan vaatimat resurssit merkitsevät tutkintokoulutukselle vyön kiristystä entisestään (Maxenius 2023).
Entistä enemmän TKI-rahoitusta tulisi suunnata yhteistyössä tehtävään soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan, sillä ammattikorkeakouluilla on valtava potentiaali erityisesti pk-yritysten ja alueiden TKI-työn vahvistamisessa ja elinvoimaisuuden edistämisessä (Arene 2023; 2024). Alueellinen yhteistyö ja yritysyhteistyö korostuvat osana merkityksellistä TKI-toimintaa.
Kyselyllä henkilöstön kehitysideat esiin
Ammattikorkeakoulujen henkilöstössä on potentiaalia sisäisen yhteistyön ja toiminnan tehostamisen. Tässä artikkelissa nostan esiin Tampereen ammattikorkeakoulun henkilöstön näkemyksiä siitä, mitkä asiat heidän mielestään edistävät ja mitkä rajoittavat TKI:n integrointia opetukseen.
Aineisto on kerätty tammikuussa 2024 sähköisellä kyselylomakkeella TAMKin intran ja sähköpostilistojen kautta. Vastaajia oli 64. Aineisto on analysoitu temaattista analyysiä (Braun & Clarke 2006) hyödyntäen ja sen avulla on tunnistettu alustavista koodeista teemat ja nimetty ne. Analyysiyksikkönä ovat toimineet sanat, lauseet tai lauseenosat. Tulokset esitetään seuraavassa edistäviä ja rajoittavia tekijöitä teemoittain esitellen ja muutamia esimerkkejä esiin nostaen.
TKI ja O – edistäviä tekijöitä
TKI:n ja oppimisen/opetuksen integraatiota tunnistettiin edistettävän toimintakulttuurin, resurssien, rakenteiden ja kytkeytymisen keinoin. Toimintakulttuuriset käytänteet TKIO-integraation edistäjinä tarkoittivat keskustelukulttuuria, joustavuutta, monialaisuuden hyödyntämistä, toimintatapojen pohdintaa, rohkeutta, positiivista tahtotilaa ja opettajan esimerkillä innostamista. Keskeistä on molemminpuolinen arvostus: ”Molemminpuolista arvostusta tarvitaan: TKI [toiminto] arvostaisi opettajien asiantuntijuutta omassa hanketoiminnassa ja opettajat arvostaisivat TKI-asiantuntijoita”.
Toinen edistävä tekijä, resurssit, edistää TKIO-integraatiota, kun siitä ollaan tietoisia ja tunnistetaan reunaehdot sekä hanketoiminnan mahdollisuudet opetuksen kehittämiseen. Joustavuutta opetuksen sisältöihin, mutta myös opettajien joustavaa suhtautumista hanketyöskentelyyn kaivattiin, jotta TKIO onnistuisi. Tärkeänä edistävänä tekijänä nähtiin, että jokainen opettaja toimisi TKI-hankkeissa. Aikaa ristiinpölytykselle toivottiin, samoin kuin sitä, että hanketyöskentely olisi kaikissa vaiheissaan resurssoitua. Ihmiset sekä yhdessä tekeminen ovat hanketyöskentelyn keskeinen resurssi ja voimavara.
Toimivat rakenteet edistävät TKIO-toimintaa. Rakenteina mainittiin niin sisäisiä (selkeät kontaktihenkilöt TKI:n ja opetuksen välillä) kuin ulkoisiakin kumppaneita (yhteistyö yritysten kanssa, mistä saadaan aitoja tutkimuskohteita). Tärkeää on myös tietää tavoitteet ja tekijät (Mikä on yhteinen tavoite? Mikä on jaettu visio? Ketkä ovat sitoutuneita toimijoita?). Sisäisinä rakenteina nostettiin esiin tukipalvelut, systemaattinen vuorovaikutus, toimintamallien selkeys ja tiedotus. Tarvitaan myös keskustelua siitä, mikä on mahdollista ja millaisia linjauksia on tehty.
Ihmiset sekä yhdessä tekeminen ovat hanketyöskentelyn keskeinen resurssi ja voimavara.
Neljäs TKIO-integraatiota edistävä tekijä oli kytkeytyneisyys. Edistyäkseen TKI-työn toivottiin kytkeytyvän opiskelijoiden toimintaan ja opetukseen, jotta siitä muodostuisi TKIO-toimintaa. Opiskelijakytkös tarkoittaa opiskelijoiden osallisuutta hanketoimijoina. Tässä tarvitaan sekä opetussisältöjen mutta myös rahoittajien reunaehtojen tuntemusta. Opiskelijoiden osuus pitäisi osata kirjoittaa hankesuunnitelmiin mahdollisimman konkreettisesti: ”Ei niin, että mainitsee, että opiskelijatyönä jotain tehdään”. Toivetilana olisi opiskelijoiden laajempi osallistuminen hanketyöhön: ”Opiskelijat voisivat osallistua enemmän hankkeiden tehtäviin”.
Kytkeytymisenä opetukseen nostettiin esiin opetussuunnitelman sisällöt, opettajien innokkuus ja mahdollisuus päivittää opetussisältöjä, opettajien työelämäverkostojen oleellisuus sekä opettajien työotteena mahdollisuus toimia sekä TKIO-työssä että opetuksessa: ”Kun opettajat toimivat hankkeissa ja myös opettavat, on tehokas osaamisen siirto mahdollista”.
TKI ja O – rajoittavia tekijöitä
TKI:n ja opetuksen tai oppimisen integraatiota tunnistettiin rajoittavan toimintakulttuuriset ja rakenteelliset seikat, rahoittajien säännöt ja hankevalmisteluprosessit. Rahoittajien säännöt ovat osin sellaisia, ettei niihin voida korkeakouluissa vaikuttaa, mutta ne olisi hyvä tuntea, jotta niiden selvittelyn aiheuttamalta kuormitukselta vältyttäisiin.
Toimintakulttuurisina seikkoina otettiin esiin markkinointinäkökulmaa, kuten osaamattomuus ja markkinoinnin vastuun kasautuminen kouluttajille. Omat ja opiskelijoiden asenteet nostettiin esiin, ja myös kateutta oli havaittu. Tunnistettiin myös strategiattomuutta: ”Lienee nykyinen korkeakoulujen rahoitusmalli, joka pakottaa hakemaan kaikkea mahdollista. Linjaukset ja syvempi ajattelu ei ehdi mukaan”. Tämä aiheuttaa myös painetta hankkeiden hakemiseen: ”paine TKI-hankkeiden saamisesta”. Kiire on yksi esiin nostettu este: ”Kiire (pienet tuntiresurssit), kun ei ole aikaa aidosti kehittää opintojaksoja, ja ottaa TKI-hankkeissa saavutettuja tuloksia ja uusia osaamisia mukaan opetukseen”. Samoin esteeksi nähtiin myös se, että TKI-toiminnasta ei nähdä hyötyjä eikä ole aikaa keskustella: ”Se, että edellä mainittuja asioita ei pohdita. Unohdetaan, että TKI:lla olisi jotain annettavaa opetukseen”.
Rakenteelliset seikat näkyivät monessa vastauksessa: puhuttiin erillisyydestä ja siiloutumisesta ”Organisaation sisällä toimitaan siiloissa, eikä haluta luovuttaa hanketoimintaa oman siilon ulkopuolelle”, rakenteiden puuttumisesta ”Vähäinen suunnittelu, vähäinen yhteistyö TKIO-väen ja opetushenkilöstön välillä”, opetuksen ja hanketoiminnan eriaikaisuudesta sekä hakuaikatauluista tiedottamisesta. TKI:n koettiin myös olevan kaukana tavallisen opettajan arjesta. Jos aktiivisuus on yksittäisen opettajan varassa, hyödyt voivat jäädä piiloon: ”Mikäli integrointi jää yksittäisten opettajien aktiivisuuden varaan, emme saa siitä kaikkea potentiaalia irti”.
Rahoittajien säännöt ovat isossa merkityksessä TKIO-integraation toteuttamisessa. Tähän tarvittaisiin myös korkeakoulun omia toimintatapoja. Hanketoimijoita työllistää opiskelijoiden integrointi: ”On työlästä itse hanketoimijana löytää mahdolliset opiskelijat, tulisi olla selkeä rakenne ja vastuut”. Määräaikaisen projektihenkilöstön nähtiin estävän toiminnan jatkuvuutta samoin kuin projektien säännöt rajoittavat opettajien innostusta ja mahdollisuuksia ottaa opiskelijoita mukaan: ”Rahoitusinstrumentit eivät useinkaan mahdollista opiskelijoiden mukanaoloa, erityisesti opintopisteiden osalta.
Hankevalmistelussa elävän linkin puuttuminen opetukseen on TKIO:ta estävä tekijä. Tässä nostettiin esiin aikataulut ja aiheet sekä ajatus siitä, että opiskelijat olisivat odottamassa heille tulevia tehtäviä: ”Oudot odotukset siitä, mitä kaikkea opiskelijoilla voi teettää, ikään kuin he olisivat vain reservissä ja suostuisivat mihin tahansa tekemiseen, kun opettaja sanoo niin. Aikataulut ei sovi, opintojakso on jo suunniteltu. Liiat odotukset opiskelijoille”. Opiskelijoiden rooli hankkeessa pitäisi olla kuvattuna ja työn tavoitteet selkeät. Opetuksen aikataulut ja opetussisällöt pitäisi tuntea, jotta TKIO onnistuisi. Huono suunnittelu nähdään esteenä: ”Huonosti suunniteltu hankesuunnitelma (vaikka olisi saanut rahoituksenkin) huonontaa tai jopa estää integraation”. Hankkeisiin pitäisi päätyä työntekijäksi ennen kaikkea osaaminen ja kiinnostus edellä: ”Hankkeeseen pakolla osallistuvat henkilöt (opettajat, opiskelijat) alentavat hankkeen tuloksien saavuttamista ja tekevät hankkeen vetämisestä kivireen vetämistä.”
Kohti laadukkaampaa TKIO-toimintaa
TKIO-integraatiota edistävät kyselyn tulosten mukaan toimintakulttuuri, resurssit, rakenteet ja TKI-toiminnan kytkeytyminen opiskelijoiden toimintaan ja opetukseen. Rajoittavina tekijöinä mainittiin samoja seikkoja, mutta käänteisesti: toimintakulttuuri, rakenteet, hankevalmisteluprosessit ja toki myös rahoittajien säännöt huomioitiin. TAMKissa on kuitenkin tunnistettavissa tahtotilaa kohti toimivampaa TKIO:ta. Olemme TAMKin organisaatiossa päässeet yhteistä keskustelua arvostavan toimintakulttuurin äärelle, joten olisiko tässäkin yhteisen tulkintafoorumin ja ristiinpölytyksen paikka? Tämä vaatii tavoitteellista yhteistä aikaa ajatteluun ja keskusteluun. Vasta tämän jälkeen päästään ajatuksista käytännön tekoihin, voidaan jatkaa poistumista siiloista ja saadaan paras irti olemassa olevasta osaamisesta.
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Viitattu 29.4.2024. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932
Arene. 2023. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta kerätty ensimmäistä kertaa yhteen osoitteeseen – toiminta laajentunut valtavasti viime vuosina. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry. Tiedote. Julkaistu 8.2.2023. Viitattu 29.4.2024. https://www.sttinfo.fi/tiedote/69964944/ammattikorkeakoulujen-tki-toiminta-keratty-ensimmaista-kertaa-yhteen-osoitteeseen—toiminta-laajentunut-valtavasti-viime-vuosina?publisherId=69819572
Arene. 2024. Ammattikorkeakoulut jatkavat rahoituksen nollalinjalla – isot odotukset TKI-rahoituksen kohdentumisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry. Julkaistu 16.4.2024. Viitattu 29.4.2024. https://arene.fi/ajankohtaista/ammattikorkeakoulut-jatkavat-rahoituksen-nollalinjalla-isot-odotukset-tki-rahoituksen-kohdentumisesta/
Braun, V., & Clarke, V. 2006. Using thematic analysis in psychology. Qualitative Research in Psychology, 3(2), 77–101.
Maxenius, S. 2023. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta: nykyisyys ja tulevaisuuden näkymiä. UAS-journal 4/2023. Viitattu 29.4.2024. https://uasjournal.fi/4-2023/ammattikorkeakoulujen-tutkimus-ja-kehittamistoiminta-nykyisyys-ja-tulevaisuuden-nakymia/
OKM 2023. Työryhmä ehdottaa korkeakoulujen valtakunnallisten rahoitusmallien uudistamista: keskiössä korkeakoulujen autonominen päätöksenteko ja hallitusohjelmatavoitteiden edistäminen. Julkaistu 15.12.2023. Viitattu 29.4.2024 https://okm.fi/-/tyoryhma-ehdottaa-korkeakoulujen-valtakunnallisten-rahoitusmallien-uudistamista-keskiossa-korkeakoulujen-autonominen-paatoksenteko-ja-hallitusohjelmatavoitteiden-edistaminen
Kirjoittaja
Annukka Tapani
Lehtori, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri, TAMK
Dosentti, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto
annukka.tapani@tuni.fi
ORCID: 0000-0001-6274-7028
Kuvituskuva: Pixabay