Yritykset ovat viime vuosina tunnistaneet dataan liittyvät moninaiset mahdollisuudet. Uutta dataa on tarjolla yrityksille aiempaa enemmän, muun muassa yritysten omista järjestelmistä, asiakkaiden käyttämistä verkkopalveluista, erilaisista laitesensoreista tai vaikkapa avoimesti saatavilla olevista tietoainestoista kuten Avoindata.fi -portaalista. Hyödyntämällä saatavilla olevaa dataa yritykset voivat kehittää kokonaan uusia palveluja, laajentaa toimintaansa uusille markkinoille, löytää uusia asiakkaita tai tehostaa ylipäätään toimintaansa (Rantala ym. 2020). Datan on myös oivallettu tukevan kestävää liiketoimintaa mahdollistamalla tehokkaammat tuotantoketjut ja tuotteiden kestävyyshyötyjen vertailun (ks. Jähi & Hautamäki 2023). Tekoälyn nopea käyttöönotto yhteiskunnassa on lisäksi osaltaan nostanut odotuksia datan mahdollisuuksista. Sanotaankin, että datasta on tullut yritysten liiketoiminnan ydintä sen sijaan, että se nähtäisiin enää vain tietojärjestelmäasiana (Wang & Wang 2020).
Liiketaloudessa datapohjaiseen liiketoimintaan siirtyminen nähdään usein ”polkuna”, jossa organisaatiot siirtyvät vähitellen kohti kokonaisvaltaisempaa datan käyttöä ja hyödyntämistä (Faroukhi ym. 2020). Tutkimuksen perusteella tiedetään, että aluksi yritykset yleensä hyödyntävät dataa omien prosessien kehittämisessä. Tämän jälkeen dataa tarjotaan omassa arvoketjussa toimiville kumppaneille, ja viimeisessä vaiheessa dataa voidaan tarjota avoimesti myyntiin kenelle tahansa (Parvinen ym. 2020). Samalla yrityksen omaa tarjoomaa voidaan kehittää: usein hyödyntämispolun alkupuolella ainoastaan myydään raakadataa ja loppupuolella tarjotaan myös dataan pohjautuvaa asiantuntijapalvelua (Hakanen ym. 2018).
Haastattelimme hiljattain Tampereen ammattikorkeakoulun FairDatAct-hankkeessa (TAMK n.d.) suomalaisten yritysten edustajia ja erityisesti niiden johtoa (n=21) siitä, miten he näkevät datan ja tekoälyn roolin yritystoiminnassa nyt ja tulevaisuudessa (ks. Jähi & Hautamäki 2024). Haastateltavat edustivat eri toimialoja kuten kauppaa, valmistavaa teollisuutta, energian tuotantoa sekä IT-konsultointia. Haastatteluissa keskusteltiin monipuolisesti eri datatyypeistä kuten kone- ja laitedatasta, käyttäjädatasta sekä avoimesta datasta. Aineiston perusteella edellä kuvatun kaltainen polku kuvaa tälläkin hetkellä varsin hyvin monien yritysten suhtautumista dataan. Dataa hyödynnetään erityisesti oman toiminnan kehittämiseen, ja pisimmälle ehtineet yritykset jakavat jossain määrin dataa myös omien yhteistyökumppaneidensa kanssa. Kuitenkin monet yritykset ovat edelleen varovaisia etenemään pidemmälle datan hyödyntämisessä. Data nähdään erityisesti oman nykyisen toiminnan kehittämisen näkökulmasta eikä pidemmälle ”metsään” haluta edetä, sillä siellä nähdään riskejä.
Kannattaisiko dataa kuitenkin rohkeasti avata ja katsoa, mitä uutta sen pohjalta voisi syntyä?
Innovaatiojohtamisessa korostetaan usein, että yritykset pelkäävät suotta omia ja vakiintuneita kilpailijoitaan. Isot toimialaa uudistavat muutokset, ns. disruptiot, tapahtuvatkin usein juuri alalle tulevien uusien yritysten toimesta. Syynä tähän on erityisesti se, että uudet ratkaisut edellyttävät uudenlaisia organisaation kyvykkyyksiä (esim. oppimista, erilaisia taitoja ja viestintää), joiden rakentaminen on helpompaa yrityksille, jotka eivät ole sidottuja alan olemassa oleviin toimintamalleihin ja teknologioihin (Henderson & Clark 1990). Sanotaankin, että tietyn toimialan teknologinen kehitys voikin joissain tilanteissa lukkiutua (”lock-in”) niin, ettei kehitystä juuri tapahdu alan sisällä (Leppälä 2014, 67). Vaarana aiemmassa toimintamallissa pysyttelevälle yritykselle on se, että jokin ei-vakiintunut kilpailija lähtee rohkeasti kartoittamaan uusia datan hyödyntämistapoja ja saavuttaa tämän avulla merkittävää kilpailuetua.
Suositus dataa hyödyntäville yrityksille on selkeä. Kannattaa katsoa, minne datan hyödyntämispolut vievät ja toisinaan poluilta kannattaa poiketa ihan kokonaankin. Tämän tietävät myös kokeneet retkeilijät: monesti uusia hienoja kohteita löytääkseen on nimenomaan poikettava tutuilta poluilta. Pelkkien uusien kohteiden löytäminen ei ole yritystoiminnassa tietenkään riittävää, vaan uuden datapohjaisen liiketoiminnan rakentaminen on kokonaisvaltainen uudistusprosessi, jossa vaaditaan myös pitkäjänteistä kyvykkyyksien rakentamista (Ylijoki & Porras 2019). Esimerkiksi datanhallinnan perusteiden tulee olla kunnossa, mukaan lukien onnistuneet järjestelmävalinnat. Mahdollisuuksien tunnistaminen on muutoksen ensimmäinen askel, joka kannattaa rohkeasti ottaa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kokeiluja datan jakamisesta kumppaneille tai jopa avoimesti. Tässä ammattikorkeakouluilla on hyvä mahdollisuus toimia yritysten kumppanina ja muutoksen tukena. Usein parhaat uudet ideat myös syntyvät vasta matkan aikana.
Lähteet
Faroukhi, A., El Alaoui, I., Gahi, Y. & Amine, A. 2020. Big data monetization throughout Big Data Value Chain: a comprehensive review. Journal of Big Data 7(3), 1‒22. https://doi.org/10.1186/s40537-019-0281-5
Hakanen, T., Apilo, T., Heikkilä, J., Hemilä, J., Häkkinen, K., Jussila, A., Jähi, M. jne. 2018. Teollisen internetin palvelut valmistavassa teollisuudessa. Espoo: Teknologian tutkimuskeskus VTT. Viitattu 17.9.2024. https://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2018/OA_Teollisen_internetin_palvelut_valmistavassa_teollisuudessa.pdf
Henderson, R. & Clark, K. 1990. Architectural Innovation: The Reconfiguration of Existing Product Technologies and the Failure of Established Firms. Administrative Science Quarterly, 35 (1), 9‒30. https://doi.org/10.2307/2393549
Jähi, M. & Hautamäki, P. 2023. Kun myynti muuttuu kestäväksi, miten data ja tekoäly tukevat muutosta? TAMK-blogi. Viitattu 17.9.2024. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/hanketoiminta/kun-myynti-muuttuu-kestavaksi-miten-data-ja-tekoaly-tukevat-muutosta/
Jähi, M. & Hautamäki, P. 2024. Miten edelläkävijäyritykset hyödyntävät dataa ja tekoälyä? Näkökulmia FairDatAct-hankkeen yrityshaastatteluista. Konferenssijulkaisu. TAMK-konferenssi 8.2.2024. Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere. Tulossa.
Leppälä, K. 2014. Innovaattorin opas. Hyödynnä muutos ja hallitse yllätyksiä. Helsinki: Gaudeamus.
Parvinen, P., Pöyry, E., Gustafsson, R., Laitila, M. & Rossi, M. 2020. Advancing Data Monetization and the Creation of Data-based Business Models. Communications of the Association for Information Systems 47, 25–49. https://doi.org/10.17705/1CAIS.04702
Rantala, T., Apilo, T., Palomäki, K. & Valkokari, K. 2020. Selling Data-Based Value in Business-to-Business Markets. TIM Review 10, 36–42. https://doi.org/10.22215/timreview/1313
TAMK. N.d. FairDatAct – Building a competitive edge in a fair data economy for higher education Verkkosivu. Viitattu 17.9.2024. https://projects.tuni.fi/fairdatact/
Wang, W. & Wang, Y. 2020. Analytics in the era of big data: The digital transformations and value creation in industrial marketing. Industrial Marketing Management 86, 12–15. https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2020.01.005
Ylijoki, O. & Porras, J. 2019. A recipe for big data value creation. Business Process Management Journal 25 (5), 1085–1100. https://doi.org/10.1108/BPMJ-03-2018-0082
Kirjoittaja
Markus Jähi
Lehtori, tutkintovastaava
Liiketalous ja media
TAMK
markus.jahi@tuni.fi
ORCID: 0000-0002-9626-7871
Kuvituskuva: Kuva tuotettu tekoälyllä (Copilot)