Simulaatio terveysalalla
Simulaatio on terveysalalla yleisesti käytetty opetusmenetelmä. Sen avulla on mahdollista harjoitella niin teknisiä kuin ei-teknisiäkin taitoja potilasturvallisuutta vaarantamatta (Alanazi ym. 2017). Simulaatioita voidaan hyödyntää sekä opinnoissa että työelämässä. Simulaatio-opetuksessa tärkeintä on, että simulaation tavoitteet ovat yhteydessä opinto-ohjelmaan ja opiskelijoiden tarpeisiin (Prissette & Dupuy-Maribas 2016). Oppimiskeskustelu on simulaation tärkein osa simulaatioharjoituksen kokonaisuudessa (Kim & Yoo 2020, Sawyer 2016).
Terveysalalla osa työpaikoista järjestää simulaatioita säännöllisesti, mutta ohjaajilla ei välttämättä ole koulutusta tai kokemusta simulaatio-opetuksesta. Tampereen Taitokeskus pyrkii tarjoamaan simulaatio-ohjaajakoulutusta sekä opintojaan suorittaville opiskelijoille että työelämässä toimiville alan ammattilaisille.
Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteisessä Taitokeskuksessa toteutettiin ensimmäinen simulaatio-ohjaajakoulutus osana ylempään amk -tutkintoon johtavia kliinisen asiantuntijan akuuttihoitotyön opintoja. Kaikilla koulutuksen opiskelijoilla on vähintään kolmen vuoden kokemus sairaanhoitajan työstä ja koulutuksen avulla pyrittiin antamaan simulaatio-ohjaajana toimimisesta malli, jota jokainen voi muokata omaan persoonaansa sopivaksi.
Kurssin tavoitteena oli, että opiskelijat saavat valmiudet ohjata simulaatio-oppimistilanteita, ymmärtävät simulaatiopedagogiikan kokonaisuuden simulaatio-opetuksessa ja oppimisprosessissa sekä kykenevät ottamaan erilaiset oppijat huomioon. Ohjaajakoulutuksessa käsiteltiin pedagogiikkaa yleisesti ja tutustuttiin simulaatiopedagogiikkaan, joka on yksi aktiivisen oppimisen menetelmistä. Simulaatiopedagogiikassa korostuu oppijoiden aktiivinen osallistuminen toteutuksen eri vaiheissa. Lisäksi perehdyttiin simulaation hyötyihin ja haasteisiin sekä harjoiteltiin simulaatiotapausten tekemistä ja niiden ohjaamista.
Tässä artikkelissa esittelemme, miten simulaatio-ohjaajakoulutus vaikutti jo työelämässä toimivien ylemmän ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijoiden ajatteluun. Aineistona olemme käyttäneet osallistuneiden ennen opintojakson aloittamista palautettamaa ennakkotehtävää sekä opintojakson ajalta kirjoitettua reflektiopäiväkirjaa (n=14) ja opiskelijoiden kurssista antamaa palautetta.
Tulokset
Simulaatio-ohjaajakoulutukseen osallistuneista osalla ei ollut simulaatioista lainkaan kokemusta, osalla kokemusta oli taas kertynyt paljon niin omien opintojen kuin työelämänkin aikana. Erilaisista taustoista huolimatta osallistujat näkivät simulaation hyvänä keinona oppia. Osa osallistujista korosti, että simulaatiot voivat parhaimmillaan tuoda itseluottamusta omassa työssä toimimiseen. Osasta vastauksista nousi myös esiin ohjaajan rooli; simulaatiotilanne voi epäonnistua, mikäli ohjaaja ja osallistujat eivät ole niin sanotusti tilanteen tasalla.
Osallistuneiden ajatuksia onnistuneesta simulaatiosta
Simulaatio-ohjaajakoulutukseen osallistuneiden vastauksien pohjalta laadittiin kuvio onnistuneen simulaation osatekijöistä. Onnistunut simulaatio koostuu neljästä osasta, joita ovat ilmapiiri, ohjaaja, rakenne ja reflektio (kuva 1).
Kuva 1 Simulaatio-ohjaajakoulutukseen osallistuneiden ajatuksia onnistuneesta simulaatiosta
Ilmapiiri auttaa luomaan simulaatiotilanteesta kaikille fyysisesti ja psyykkisesti turvallisen kokemuksen, jossa on mahdollista tehdä myös virheitä ilman pelkoa muiden suhtautumisesta. Turvallinen ilmapiiri antaa osallistujille mahdollisuuden tuoda vapaasti ilmi omia ajatuksia ja mielipiteitä, mikä on erityisen tärkeää oppimiskeskustelun aikana. Osallistuneiden vastauksissa ilmenee, että on tärkeä antaa keskustelulle riittävästi aikaa eikä tilanteessa saa olla kiireen tuntua. Osassa vastauksista korostuu, kuinka tärkeää on, että simulaatioihin osallistuneilta jää simulaatiosta päivän lopuksi positiivinen mielikuva, riippumatta siitä, miten varsinainen simulaatiotilanne onnistui.
Simulaatio on onnistunut, kun kaikilla on mukava olo, osallistujat pystyvät heittäytymään rooliinsa ja todella simuloimaan tilannetta.
Simulaation onnistuminen vaatii ohjaajalta paljon. Osallistujat tuovat esiin, kuinka ohjaaja on vastuussa sekä simulaation teknisestä toteuttamisesta, kuten ennakkovalmisteluista ja rakenteesta, että ilmapiirin rakentumisesta. Ohjaajan on osattava hienovaraisesti ohjata simulaatiota oikeaan suuntaan tai jopa keskeyttää simulaatiotilanne tai -keskustelu tarvittaessa.
Koulutuksen ansiosta ymmärsin, miten monimutkainen asia simulaatio-ohjaajana toimiminen on ja miten tärkeässä roolissa on hyvä suunnittelu.
Rakenne koostuu simulaation suunnittelusta ja toteutuksesta; onnistunut simulaatio on selkeä, looginen ja tavoitteellinen. Osallistujien vastauksien mukaan onnistuneessa simulaatiossa on selkeät tavoitteet ja niihin sopiva autenttinen simulaatiotilanne. Lisäksi osallistujat korostavat, että rakenteeseen kuuluu oleellisena osana oppimiskeskustelu, johon ohjaajan on valmistauduttava etukäteen ja varattava riittävästi aikaa. Monet osallistujat näkevät oppimiskeskustelun jopa itse simulaatiota tärkeämpänä. Monille osallistuneille simulaation rakenteeseen liittyvistä opeista keskeisin tuntui kuitenkin olevan se, että simulaation voi järjestää myös vähällä välineistöllä.
Suurin yllätys itselle oli se, että miten pienellä simulaatioita oikeasti voi järjestää. En ollut sisäistänyt lainkaan, että tähän ei tarvita uusia ja hienoja laitteita.
Reflektiolla tarkoitetaan oman toiminnan analysointia. Onnistunut simulaatio ei aina tarkoita jonkin täysin uuden taidon oppimista, vaan se voi antaa mahdollisuuden pohtia omia ja muiden toimintatapoja uudesta näkökulmasta. Esimerkiksi moniammatillisissa simulaatioissa on hyvä keskittyä teknisten taitojen, kuten toimintamallien ja suositusten mukaisen hoidon, sijaan ei-teknisiin taitoihin, kuten vuorovaikutukseen.
Onnistunut simulaatio opettaa aina jotakin ja tuo uusia oivalluksia tai näkökulmia käsiteltävään asiaan. Kaiken ei tarvitse sujua simulaatiossa täydellisti, vaan tärkeintä on ymmärtää mitä tehtiin, miksi tehtiin ja mitä voisi ensi kerralla parantaa.
Simulaatio-ohjaajan rooli
Simulaatio-ohjaajakoulutuksen osallistujat kertovat, kuinka koulutus avarsi heidän näkemystään ohjaajan tehtävistä. Simulaatio-ohjaajana toimiminen ei ole pelkästään simulaation pitämistä, vaan siihen kuuluu myös paljon muuta. Osallistuneiden ajatusten perusteella simulaatio-ohjaajalta vaaditut asiat ovat asiantuntijuus, koulutus ja vuorovaikutustaidot.
Asiantuntijuudessa ohjaajan on oltava simulaation asiantuntija. Hänellä on oltava riittävät taidot ja tiedot simulaatiosta, jotta simulaatiotilanteen ohjaaminen onnistuu ja jotta oppimiskeskustelussa voidaan tehokkaasti analysoida toteutettua toimintaa ja vaihtoehtoisia toimintatapoja voidaan nostaa esiin.
Koulutus puolestaan tarkoittaa, että simulaatio-ohjaajalla täytyy olla riittävästi tietoa simulaatioista. Ei riitä, että ohjaaja osaa käyttää simulaatiotiloja tai -välineistöä, vaan hänellä pitää olla tietämystä myös simulaatiopedagogiikasta ja simulaation rakenteesta. Osallistujat tuovat vastauksissaan esiin sen, että ennen tätä koulutusta he eivät olleet käsittäneet, kuinka paljon työtä esimerkiksi simulaation suunnitteluun kuuluu. Osa oli koulutuksen kuluessa myös alkanut pohtia, millaisilla keinoilla simulaation kulkua tai oppimiskeskustelua voi hienovaraisesti ohjata tai miten osallistujia voi haastaa tehokkaaseen reflektioon omasta toiminnastaan.
Ei riitä, että ohjaaja osaa käyttää simulaatiotiloja tai -välineistöä, vaan hänellä pitää olla tietämystä myös pedagogiikasta ja simulaation rakenteesta.
Vuorovaikutustaidot kuvaavat osallistuneiden vastauksissa oikeastaan sitä, miten simulaatio-ohjaaja rakentaa simulaatiotilanteesta kaikille turvallisen oppimisympäristön. Osallistujat painottavat, että simulaatio-ohjaajan tulee olla helposti lähestyttävä ja avoin, jotta esimerkiksi oppimiskeskustelussa omia ajatuksia voi tuoda esiin. Ohjaajan tulee olla kannustava ja rohkaiseva, jotta jokainen uskaltaa osallistua simulaatioon. Luonteeseen kuuluu myös herkkyys ja tilannetaju; ohjaajan tulee kyetä keskeyttämään ja puuttumaan tilanteisiin, jotka aiheuttavat osallistujalle ahdistusta, sekä purkamaan mahdollisia epäonnistumisia rakentavasti, jotta osallistujille jää positiivinen mielikuva simulaatiosta.
Tämän ohjaajakurssin myötä ymmärsin ohjaajan roolin merkityksen simulaatiossa. Aiempi ajatukseni, että ohjaaja vetää vain simulaation läpi ja homma on näin paketissa, oli erittäin väärä. Ohjaajan rooli on simulaatiossa merkittävä. Hän suunnittelee simulaation, valmistelee simulaatiota varten välineistön, ohjaa simulaation ja pitää vielä lopuksi jälkipuinnin eli oppimiskeskustelun.
Mitä osallistujat saivat mukaansa simulaatio-ohjaajakoulutuksesta?
Osallistujat olivat vastausten perusteella tyytyväisiä simulaatio-ohjaajan koulutukseen. Moni osallistuneista koki ohjaajakoulutuksen antaneen paljon ajattelemisen aihetta. Suurimmat oivallukset liittyivät simulaation toteutukseen ja ohjaajan rooliin. Moni ei ennen ohjaajakoulutusta ollut tullut ajatelleeksi, kuinka pienellä välineistöllä simulaatio on mahdollista järjestää tai kuinka paljon ennakkovalmisteluja simulaatio ohjaajalta vaatii. Osa sai ohjaajakoulutuksesta rohkeutta puhua simulaatioista ja niiden järjestämisestä myös omassa työyhteisössä. Omassa työyhteisössä järjestetyt simulaatiot sopivat hyvin taitojen ja tietojen ylläpitämiseen, oman osaamisen kehittämiseen sekä luomaan yhteistyötaitoja ja työmotivaatiota.
Oppimiskokemuksena kurssi oli silmiä ja käsityksiä avaava. Kaltaiseni oppija muuttui kurssin aikana simulaation kannattajaksi ja tavoitti sen, miten hyvin suunniteltu ja ohjattu simulaatio voi kääntyä sekä ohjaajan että oppijan ammatilliseksi eduksi.
Lähteet
Alanazi, A. A., Nicholson, N., & Thomas, S. 2017. The use of simulation training to improve knowledge, skills, and confidence among healthcare students: a systematic review. Internet Journal of Allied Health Sciences and Practice, 15(3), 2. DOI: 10.46743/1540-580X/2017.1666
Kim, Y. J., & Yoo, J. H. 2020. The utilization of debriefing for simulation in healthcare: A literature review. Nurse Education in Practice, 43, 102698. DOI: 10.1016/j.nepr.2020.102698
Prissette, S. & Dupuy-Maribas, C. 2016. Formation par la simulation et soins infirmiers: Méthodes, organisations, applications pratiques. Lamarre: Paris.
Sawyer, T., Eppich, W., Brett-Fleegler, M., Grant, V., & Cheng, A. 2016. More than one way to debrief: a critical review of healthcare simulation debriefing methods. Simulation in Healthcare, 11(3), 209–217. DOI: 10.1097/SIH.0000000000000148.
Kirjoittajat
Lasse Tervajärvi
TtM, KM, ESH
Lehtori
TAMK
Marjo Räsänen
HL, ThM, SHO, ESH
Yliopettaja, akuuttihoito
TAMK
Nina Hutri-Kähönen
Taitokeskuksen toiminnanjohtaja
LT, lastentautiopin dosentti
Tampereen yliopisto
Kuvituskuva: Lasse Tervajärvi