Etätöiden määrä lisääntyi voimakkaasti covid-pandemian myötä. Sittemmin kyseiseen työntekemisen muotoon on alettu suhtautua kriittisemmin, jopa kaksijakoisesti: toiset yritykset haluavat ehdottomasti palata pandemiaa edeltäneeseen tilaan, jopa pakottaen työntekijät fyysisesti työpaikoilleen. Toiset yritykset taas mahdollistavat joustavamman työnteon, niin sanotun hybridityöskentelyn (Lehtonen, 2023).
Merja Karjalainen (2022) toteaa, että työn muutos on ollut lyhyessä ajassa valtavaa: digitalisaatio on lyönyt itsensä läpi lähes kaikissa prosesseissa, samoin tähän linkittyvä alustatalous. Perinteiset tehtävät, jotka ovat automatisoitavissa, automatisoidaan tehokkuuden nimissä. Ammatit, työn sisällöt, tekemisen tavat ja työyhteisöt muuttuvat tämän rinnalla. Monet ennen toimistossa tehdyt työt tehdään enenevässä määrin etä- ja hybridimallin mukaisesti. Työnkuvan muuttuminen koskee kaiken kokoisia yrityksiä, niin suuria kuin PK-yrityksiäkin ja osin myös mikroyrityksiä.
Työnkuvan muuttuminen ei tarkoita sitä, että kaikilta osin edettäisiin pelkästään myönteiseen suuntaan ja Karjalainen (2022) nostaakin esiin työuupumuksen. Hän kuvailee työssään uupuneiden subjektiivisia kokemuksia: voimat ovat kadonneet, työkuormat ovat kasvaneet järjettömän suuruisiksi ja työnkuvista on tullut sekavia. Uupumusta on pahentanut se, jos työnantaja on ollut tilanteeseen välinpitämätön ja kyvytön selkeään, läpinäkyvään päätöksentekoon. Kun työntekijä uupuu työssään, työteho alenee ja tuottavuus kärsii. Kaikissa organisaatioissa ylikuormittumisen kauaskantoisia vaikutuksia ja kustannuksia ei ole riittävästi mietitty (Karjalainen, 2022).
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksessa käsiteltiin työntekijöiden työuupumista ja vertailtiin tilannetta aikaan ennen koronaa. Tutkimuksen mukaan muun muassa työuupumusoireet kasvoivat työntekijöiden iästä riippumatta, työtyytyväisyys heikentyi ja työn imu sekä työkyky laskivat (Mäkiniemi, Kaltiainen & Hakanen, 2022). Olisi tärkeää, että työnkuvan muuttuessa työhyvinvoinnin havaitsemiseen ja haittojen ennaltaehkäisemiseen kiinnitettäisiin varhain huomiota.
Työnkuvien muutoksella tavoitellaan tehokkuutta, mutta samalla työhyvinvointi heikkenee ja työuupumus saattavat lisääntyä. Ideaalitilanteessa työnkuvia kehitetään digitalisaation viitoittamaan suuntaan ja tavoitellaan tuottavuuden kasvua, mutta siten että työkyky ja työhyvinvointi pysyvät entisellään tai paranevat.
PIKA Pirkanmaa -hankkeen tavoitteena on ollut lisätä osallistuvien yritysten johdon sekä henkilöstön työhyvinvointia, työnhallintaa ja tuottavuutta. Samalla hankkeessa on tavoiteltu etätyöhön liittyvää osaamista sekä henkilöstön itseohjautuvuustaitojen kehittymistä.
PIKA Pirkanmaa –hankkeen vaikuttavuuden arviointi
Hankkeessa pirkanmaalaisten yritysten kanssa luotiin koulutuskokonaisuus, jonka avulla koronapandemian jälkeen yritykset pystyivät kehittämään kilpailukykyään. Koulutuskokonaisuudessa panostettiin lisäksi etätyövälineiden ja -menetelmien käyttöön sekä työhyvinvoinnin kehittymiseen.
Osallistujille suunnattiin palautekysely, joka toteutettiin strukturoituna lomakehaastatteluna. Vastaukset kerättiin yrityskäyntien yhteydessä tai puhelimitse. Kyselyn kysymyksistä (yhteensä 16 kpl) 12 oli suljettuja monivalintakysymyksiä, joihin saatiin kattavasti vastauksia.
Kyselyyn vastanneet
Hankkeessa osallistujina oli yhteensä 15 PK-yritystä, pääasiassa raskaskoneteollisuudesta sekä maanrakennus- ja metsätalousalalta. Kyselyyn vastasi 10 yritystä ja yhteensä 12 henkilöä.
Vastauksissa korostuu osallistujien verraten korkea työikä. Puolet vastanneista oli 30–54-vuotiaita, puolet sitä vanhempia. Mikäli hankkeeseen osallistuvat yritykset olisivat olleet taajama-alueilta tai edustaneet niin sanottuja moderneja, digitaalisia toimialoja, vastanneiden joukossa olisi luultavasti ollut enemmän nuorempia työntekijöitä. Tosin digitaalisuus on tullut osaksi perinteistä konetekniikkaa esimerkiksi etävikadiagnostiikan muodossa. Hankkeeseen osallistuneet yritykset edustavat miesvaltaisia toimialoja (konepaja, maa- ja metsätalous, koneiden huolto), ja vastaajista jopa 92 % oli miehiä.
Osaavaa mutta vähemmän korkeastikoulutettua työvoimaa
Kyselyyn vastanneista vain 10 %:lla on ammattikorkeakoulutasoinen koulutus (kuva 1). Kenelläkään ei ollut yliopistotasoista koulutusta – vastaajista 70 %:lla oli toisen asteen ja 20 %:lla perusasteen koulutus.
Kuva 1 Vastaajien koulutustausta
Vaikuttaisi siltä, että konepaja-, maa- ja metsätalous- sekä koneiden huoltosektorilla toimivilla PK-yrityksillä koulutustaso on verraten alhainen. Koska osa toimii yrityksensä toimitusjohtajana, koulutuksen voidaan ehkä todeta olevan riittävä. Vaikka koulutustaso on alhainen, kyseisen alan yrittäjät ja ammattiosaajat ansaitsevat verrattain hyvin.
Tyytyväisyys lisääntyneeseen etätyöskentelyyn
Vastausten perusteella (kuva 2) työntekijöiden tyytyväisyys etätyöskentelyä kohtaan on aiemmasta lisääntynyt, mutta valtaosalla suhtautuminen etätyöskentelyyn oli pysynyt entisellään (neutraalina).
Kuva 2 Muutos etätyöskentelyyn tyytyväisyyteen kahden vuoden aikana
Covid-pandemian vaikutuksia vastauksiin ei kyetty vastauksista tunnistamaan. On mahdollista, että pandemian vuoksi lisääntynyt etätyön määrä olisi laskenut tyytyväisyyttä etätyöskentelyyn, mikä osaltaan selittäisi neutraalien (60 % vastaajista), kannaltaan muuttumattomien suurimman määrän. Tai sitten arvon 3 vastanneet olivat niitä, joiden työnkuva oli sellainen, ettei etätyö ollut mahdollista.
Etätyöskentelyn määrä erityisesti hybridimuotoisena lisääntyy.
Pandemian jälkeen etätöiden määrä on jäänyt korkeammalle tasolle kuin ennen pandemiaa – etätyöskentely tarjoaa työntekijöille tärkeitä joustomahdollisuuksia. Etätöistä onkin tullut työntekijöille houkutin. Toisaalta eri yritykset ovat alkaneet vaatia työntekijöitä takaisin konttorille (Niemi, 2022). PIKA Pirkanmaa -hankkeen osallistujista 60 % ilmoitti etätyöskentelyn lisääntyneen. 40 %:lla etätyöskentelyn määrä oli pysynyt entisellään.
Yritykset eivät edelleenkään hyödynnä kaikkia digitaalisuuden mahdollisuuksia?
Etätyöskentelyyn käytettävien laitteiden käyttö on kahdella kolmesta vastanneesta pysynyt entisellään. Kolmannes vastanneista oli lisännyt etätyölaitteiden käyttöä. Vaikka etätyöskentelyn määrä oli kasvanut valtaosalla vastanneista, vain osalla tämä näkyy lisääntyneenä etätyöskentelylaitteiden käyttönä. Ilmeisesti käytössä olevat digitaaliset etätyövälineet mahdollistavat yritysten tarpeita vastaavan käytön jo nykyisellään tai sitten yrityksissä ei edelleenkään ole täysin oivallettu kaikkia hyödynnettävissä olevia etätyömahdollisuuksia.
Yrityksiltä tiedusteltiin eri vaihtoehtojen pohjalta sitä, millä osa-alueella etätyöskentely on lisääntynyt. Kysymykseen ei saatu ainoatakaan vastausta. Vaikka suurimmalla osalla vastanneista etätyöskentely oli lisääntynyt, vastaajilla on ilmeisesti ollut vaikeuksia määrittää sitä, millä osa-alueella etätyöskentely on erityisesti lisääntynyt.
On mahdollista, ettei hankkeeseen osallistuneilla pienillä yrityksillä ole ydinprosessiensa päivittäisessä hoidossa edelleenkään tarvetta pidemmälle vietyjen etätyöskentelymahdollisuuksien hyödyntämiseen. Voi myös olla, että kaikkia digitaalisuuden mahdollisuuksia ei ole täysin sisäistetty, ne eivät ole olleet valideja tai yrityksissä on oltu äärimmäisen kiireisiä vastaushetkellä.
Työhyvinvointi parantunut etätyöskentelyn lisääntymisen myötä
Kyselyn tulosten analyysissä on tunnistettu se, että hyvinvoinnin osa-alueiden välillä vääjäämättä on keskinäisiä riippuvuuksia. On havaittavissa, että työn imun selkeästi lisääntyessä työtyytyväisyys kasvaa. Sinisammaleen, Muhoksen ja Kauppilan (2014) mukaan työn imulla tarkoitetaan tilaa, jota luonnehtii omistautuminen ja uppoutuminen työhön. Lisäksi työntekijä kokee työnteon tunnetasolla myönteiseksi ja olevansa äärimmäisen motivoitunut (emt., 2014). Yli puolet vastanneista koki, että työn imu oli heidän osaltaan selkeästi kasvanut aikaan ennen hanketta (kuva 3).
Kuvassa 3 esitetään vastaajien arvioita työhyvinvoinnin kehittymisestä. Tarkemmin tätä tiedusteltiin jakamalla työhyvinvointi sen eri ulottuvuuksiin (Mäkikangas, Mauno & Feldt, 2019). Riippuen lähteestä, työhyvinvointi määritellään joko suppeammin tai laajemmin – esimerkiksi ”Miten Suomi voi?”-tutkimuksessa työhyvinvoinnin määritelmä sisältää osittain samat ulottuvuudet kuin kyselyssä, mutta ei esimerkiksi vaihtoehtoa ”työriippuvuus” (Mäkiniemi ym., 2022)
Kuva 3 Vastaajien työhyvinvoinnin ulottuvuuksien kehittyminen kahden vuoden aikana
Työuupumuksen osalta tulokset ovat kaksijakoiset: osa ilmoittaa työuupumuksensa vähentyneen, osa lisääntyneen. Ilmeisesti yrityksissä on eroja itse työn sisällön osalta, mutta mahdollisesti myös tavoissa järjestää muun muassa lisääntynyt etätyöskentely.
Kun katsotaan ”työssä tylsistyminen”-kohtaa, tulokset yllättävät. Ilmeisesti työn sisältöä ja työskentelytapoja on kyetty kehittämään niin, että työ koetaan lähes puolessa vastanneista aiempaa mielekkäämmäksi. Koska vastaajista peräti 2/3:lla etätyön määrä on kasvanut, on tämä tulkittava siten, että myös etätyöskentely koetaan mahdolliseksi järjestää mielekkäällä tavalla.
Työriippuvuus on pysynyt joko ennallaan tai hivenen kasvanut. Kasvu voi selittyä digitalisoitumisella ja työelämän lisääntyvällä hektisyydellä. Yllättävä tulos oli, että lähes puolella vastanneista työkyvyn koetaan heikentyneen. Tämän on arveltu selittyvän joko digitaalisuuden ja etätöiden suuremmalla kuormittavuudella. Ihmisen ikääntyessä uusien asioiden opettelu voi olla raskaampaa kuin nuoremmilla. Kyse voi myös olla yksinkertaisesti vastaajien iästä, sillä ikääntyminen tuo sairauksia tullessaan. Tätä päätelmää tukisi se, että myös työuupumus oli osalla lisääntynyt.
Kun saatuja tuloksia verrataan Miten Suomi voi? -tutkimuksen (Karjalainen, 2022) tuloksiin, voi todeta, että PIKA Pirkanmaa -hankkeessa mukana olleissa yrityksissä työuupumusoireet vaikuttivat vähentyneen ja työtyytyväisyys, työn imu sekä työkyky lisääntyivät.
Laaja skaala koulutuspaketteja
Vastaajille tarjottiin hankkeen taholta erilaisia koulutuspaketteja ja pyydettiin nimeämään niistä kolme kiinnostavinta. Lähes kaikki koulutusehdotukset (yli 60) saivat mainintoja potentiaalisesta kiinnostavuudesta. Työelämän ollessa hektistä ja työn imun lisääntyessä, yrityksissä tiedostetaan unen merkitys palautumisen kannalta. Ilmeisesti PK-yrityksissä tehdään, erityisesti omistajan tai johdon roolissa, hyvin pitkää työpäivää. Työn kuormittavuus on mitä luultavammin lisääntynyt, koska juuri uni ja työstä palautuminen koettiin kaikkein kiinnostavimmaksi koulutuspaketiksi (23,5 % vastauksista).
Toiseksi kiinnostavimmiksi tunnistettiin moottoritekniikka (17,7 %) ja kolmanneksi robotiikka (8,8 %) sekä sisäinen puhe työhyvinvoinnista (8,8 %). Melko kiinnostaviksi koettiin esim. työhyvinvointi ja työn merkityksellisyys, systeemiajattelu, kone- ja automiehen englanti sekä drone-päivä. Koulutusten kiinnostavuudessa oli suurta hajontaa, eli yritysten tarpeet ovat hyvin heterogeenisia.
Koulutussisällön perspektiivistä ero kiinnostavimman ja toiseksi kiinnostavimpien koulutusten välillä oli hurja. Tekniset teemat on helppo ymmärtää, koska ne kytkeytyvät koneyrittäjien arkeen. Se, että unesta ja palautumisesta haluttiin tietää teknisiä teemoja enemmän, korostaa sitä että pyrkiessämme lisäämään digitaalisia etätyöskentelyn muotoja ja tavoitellessamme tuottavuuden sekä taloudellisen lisäarvon kasvua, toisessa vaakakupissa painavat työhyvinvointi ja työssä jaksaminen.
Koska etätyön määrä lisääntyy, niin PK-yritykset tulevat jatkossa tarvitsemaan etätyötaitoja yhä enemmän
Etätyön lisääntyessä PK-yritykset tulevat tarvitsemaan etätyötaitoja yhä enemmän. PIKA Pirkanmaa -hankkeessa on jo visioitu tulevien hankkeiden aihioiksi mm. fysioterapian hyödyntämistä työhyvinvointiin, matkaa web-lomakkeista kauppapaikaksi tai tekoälyn hyödyntämistä. Osallistujapalautteen perusteella nämä ovat edelleen relevantteja teemoja.
PIKA Pirkanmaa -hankkeen toteuttaa Tampereen ammattikorkeakoulu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Sivustolle https://projects.tuni.fi/pikapirkanmaa/ on koottu hankkeessa tuotettu materiaali, mm. koulutuspaketit, päätösseminaari ja artikkelit.
Lähteet
Karjalainen, M. 2022. Jaksamisen rajat: psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja työsuojelu, Päivitetty versio. ed. Basam Books, Helsinki.
Lehtonen, A. 2023. Viimeinen sinetti pandemia-ajalle? Jopa etätyön symboliksi kohonnut yritys pakottaa työntekijöitään takaisin konttorille. MTV Uutiset
Mäkikangas, A., Mauno, S., Feldt, T. 2019. Tykkää työstä: Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PS-kustannus.
Mäkiniemi, J.-P., Kaltiainen, J., Hakanen, J. 2022. Miten Suomi voi? – tutkimus: Työhyvinvoinnin kehittyminen kesään 2022 mennessä. Viitattu 7.11.2023. https://issuu.com/tyoterveyslaitos/docs/miten_suomi_voi_-tulosjulkistus_2022/1?ff
Niemi, O. 2022. Suomalaisten yritysten suhtautuminen etätyöhön on tiukentunut, ja ihmiset halutaan konttorille useita kertoja viikossa. Helsingin Sanomat.
Sinisammal, J., Muhos, M., Kauppila, O. 2014. Mikroyrittäjien työhyvinvointi. Työelämän Tutkimus, Vol.12 (2). Viitattu 7.11.2023. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87162/46088
Kirjoittajat
Matti Kivimäki
Lehtori, hankeasiantuntija PIKA Pirkanmaa –hankkeessa
Teollisuusteknologia/Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK
matti.kivimaki@tuni.fi
Pauliina Paukkala
Lehtori, hankeasiantuntija PIKA Pirkanmaa –hankkeessa
Teollisuusteknologia/Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK
pauliina.paukkala@tuni.fi
Kuvituskuva: Pixabay