OTE-opinnot pähkinänkuoressa
OTE-opinnot ovat osa laajempaa kehittämiskokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään opintojen keskeyttämisiä Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK). TAMKin sisäinen tilasto- ja raporttitietokanta Valvomo (n.d.) osoittaa, että keskeyttämiset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tietokannan mukaan vuonna 2023 keskeyttäneitä oli yli tuhat.
TAMK on selvittänyt keskeyttämisten syitä tarkemmin ja ryhtynyt toimenpiteisiin niiden estämiseksi. Kuva 1 osoittaa opiskeluun liittyvät keskeyttämisen syyt. Kolme tärkeintä syytä ovat koulutuksen vastaamattomuus odotuksiin, väärä ala ja lähiopetuksen puute. Opiskeluun liittyvien syiden lisäksi keskeyttämisiin vaikuttavat ainakin opiskelijan työtilanteeseen ja henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvät syyt.
Kuva 1 Opiskeluun liittyvät keskeyttämisen syyt TAMKissa (Keskeyttämisselvitys TAMK 2024).
Opiskelijoilta on lisäksi kysytty, mitä TAMK voisi tehdä toisin keskeyttämisten vähentämiseksi. TAMKin toivotaan muun muassa tukevan opiskelijoita enemmän opintojen hallinnassa ja elämänhallinnassa sekä joustavoittavan alan vaihtoa (Keskeyttämisselvitys TAMK 2024). OTE-opinnot kehitettiin vastaamaan juuri näihin tarpeisiin.
OTE-opintoihin voi tulla mukaan kuka tahansa keskeyttämistä harkitseva TAMKin opiskelija. OTE-opiskelijalla on puoli vuotta aikaa pohtia tarkemmin omia tavoitteitaan, motiivejaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Tämän jälkeen hän vasta päättää, haluaako vaihtaa tutkinto-ohjelmaa, jatkaa nykyisessä tutkinto-ohjelmassaan vai keskeyttää opinnot. OTE-opinnoissa opiskelija saa uraohjauksellista valmennusta sekä opettajilta että vertaismentoreilta, jotka ovat VETO-tutkinto-ohjelman opiskelijoita. Lisäksi opiskelija suorittaa opintoja monialaisesti, mm. projekteissa yhdessä VETO-tutkinnon opiskelijoiden kanssa ja tutustuu TAMKin eri alojen opintomahdollisuuksiin. (OTE-opinnot 2024.) Aluksi opinnot ovat tarjolla vain suomenkielisinä, mutta tarkoitus on laajentaa tarjonta pilotoinnin jälkeen myös englanninkieliseksi.
Kestävämpiä toimintatapoja ja vaihtoehtoja koulutusjärjestelmään
Koulutusorganisaatio, jossa opintonsa keskeyttää vuodessa noin tuhat nuorta, on epäonnistunut jossakin tai joissakin toiminnoissaan ja palveluissaan. Se ei ole onnistunut tarjoamaan riittävästi vaihtoehtoja ja apua vaihtoehtojen pohdintaan. OTE-opintojen taustafilosofia perustuu kestävämpien koulutusratkaisujen kehittämiseen. Tavoitteena on antaa opiskelijalle uusi mahdollisuus ottaa haltuun oma osaamisensa ja tulevaisuutensa rakentaminen. Tavoitteena on jokaisen opintoihin osallistuvan minä- ja yhteispystyvyyden vahvistaminen ja toiveikkuuden lisääminen, jotta jokainen kokisi omistajuutta omaa osaamistaan ja tulevaisuuttaan kohtaan. Opiskelijalle annetaan uusi mahdollisuus muuttaa suuntaansa.
Valmistuneita opiskelijoita ja uutta osaamista tarvitaan koko ajan yhteiskuntamme rakentamiseen. Osaamiselle on nyt uudenlaisia tarpeita ja haasteita. Osaamisen tulisi vastata yhä kompleksisempiin ongelmiin, yhä monialaisemmin ja kestävämmin. Yhteiskunnan – ja TAMKin osana sitä – tulisi toimia tasa-arvoisesti ja inklusiivisesti ja huomioida yksilöiden erilaiset tarpeet ja kyvyt. Merkityksellistä on myös se, että TAMKin, kuten muidenkin ammattikorkeakoulujen, rahoituksesta iso osa tulee valmistuneista opiskelijoista. OTE-opintoja lähdettiin suunnittelemaan tämä perusta huomioiden.
Pois menneisyyden painoista
Sitran (2023) tulevaisuuskolmio-työkalun avulla pohdimme muun muassa menneisyyden painoja, joita on tarpeen huomioida, kun kehitetään uudenlaista toimintatapaa. Menneisyyden painot saattavat asettaa meille rajoituksia ja esteitä eteenpäin pääsemiseen. Niitä voivat olla erilaiset ajatusmallit, uskomukset ja sitoumukset, joissa helposti pysymme kiinni, jos emme tunnista niitä.
TAMK, kuten varmasti suurin osa muistakin ammattikorkeakouluista, on organisoitunut koulutusalakohtaisiin yksiköihin. Aloja on lähimenneisyydessä yhdistetty isompiin yksikkökokonaisuuksiin. Edelleen on kuitenkin nähtävissä siiloutumista aloittain sekä toiminnan tasolla että puheiden ja ajattelun tasoilla. Opetusyhteistyötä yli yksikkörajojen on vielä varsin vähän, samoin yksiköiden yhteisiä TKI-hankkeita. Lisäksi toimintaa ohjaavat mm. yksikkötasoiset budjetit. Työelämässä ja elämässä ylipäätään tarvitaan kuitenkin monialaista osaamista, vähintäänkin monialaista ymmärrystä. Tarvitaan yhä parempaa yhteistyökykyä ja halua toimia moniammatillisissa tiimeissä. OTE-opintojen myötä opiskelijoita halutaan herätellä siihen, että vaikka opiskelija mahdollisesti kokee tämänhetkisen opiskelualansa itselleen sopimattomaksi tai vääräksi, TAMKissa voi opiskella muutakin ja osaamista voi hankkia monella eri tavalla monelta eri alalta.
Myös oppimisesta ja osaamisesta ajatellaan valitettavan usein siiloutuneesti ja kapeasti. Yksittäinen opettaja saattaa ajatella, että jokaisen opiskelijan tulee opiskella ja osata juuri hänen opettamansa asiat tai tietyn tutkinto-ohjelman määrittelemät osaamiset. Muualla hankitun osaamisen hyväksymisen suhteen voidaan olla kovin kriittisiä: ei aina luoteta, että myös muualta saatu osaaminen voi olla hyvää ja tärkeää. OTE-opintojen samoin kuin VETO-tutkinto-ohjelman yksi tavoite on herätellä tutkinto-ohjelmia hyväksilukemaan monialaisia projektiopintoja tai muualla hankittua osaamista omiin tutkintoihinsa ja suhtautumaan joustavammin myös omiin osaamisvaatimuksiinsa. On tärkeää vapautua jumiutuneista ajattelumalleista ja asenteista, jotka toimivat esteinä kestävän koulutuksen toteutumiselle.
Menneisyyden painot muuttuvat ja poistuvat hitaasti, mutta ammattikorkeakoulu on ympäristönä sellainen, jossa niitä voidaan muuttaa nopeastikin. Henkilöstö on kehitysmyönteistä, muutoskykyistä sekä tutkittuun tietoon ja koettuun näyttöön perustuvaan tietoon uskovaa. Ammattikorkeakoulussa työskentelevät haluavat ennen muuta opiskelijoiden parasta. Näiden lähtökohtien myötä ammattikorkeakoulut ovat muutoskyvykkäitä ja ketteriä ja pystyvät muuttamaan ajatteluaan ja vanhoja totuttuja toimintatapojaan.
Sitran (2023) tulevaisuuskolmio (kuva 2) oli hyödyllinen työkalu, kun osana suunnittelutyötä pohdimme, miten erilaiset kehityskulut ja arvot ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat niin ammattikorkeakoulujen toiminnan kuin OTE-opintojen kehittämisen taustalla. Tulevaisuuskolmio-työkalu osoittaa, että mahdolliseen tulevaisuuteen vaikuttaa kolme tekijää: menneisyyden paino, nykyhetken työntö ja tulevaisuuden imu. Nykyhetken työnnöllä tarkoitetaan asioita ja trendejä, jotka vaikuttavat toimintaamme tällä hetkellä ja ajavat meitä tekemään muutoksia juuri nyt. Tulevaisuuden imu on erilaisten tulevaisuuskuvien, visioiden ja unelmien hahmottamista. Menneisyyden paino ja nykyisyyden työntö tuntuvat usein vievän kaiken kaistan tulevaisuuden imulta. Opettajien tulisi kuitenkin suunnata työnsä painopistettä yhä vahvemmin kohti tulevaisuutta (Asikainen 2023).
Kuva 2 Tulevaisuuskolmio-työkalu (Sitra 2023).
GreenComp-osaamiskehyksen osaamisalueet ja taidot
GreenComp – Kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys (Bianchi, Pisiotis & Cabrera 2022) määrittelee kestävyysosaamisen osa-alueita, joita voidaan sisällyttää koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin ja sisältöihin. Osa-alueet kehittävät oppijoiden osaamista ja ajattelua vastuullisempaan, kestävämpään ja hyvinvointia edistävämpään suuntaan. Tämän pilotoinnin kehitystyössä painottuvat erityisesti sopeutumiskyvyn, tutkivan ajattelun sekä yhteistyön osa-alueet. (Bianci ym. 2022, 15, 24–26, 28.)
Sopeutumiskyky näkyy OTE-opintojen suunnitteluryhmän kykynä reagoida opiskelijoiden muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti, luovasti ja yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Se näkyy myös taitona ja uskalluksena tehdä tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä epävarmassa tilanteessa. Uuden toimintamallin luominen, käyttöönotto ja toteuttaminen maksavat ja vievät aikaa, eikä etukäteen ole varmuutta sen toimivuudesta ja tehokkuudesta. Olemme kuitenkin valmiita tekemään toimintamalliin nopeitakin muutoksia tarpeen mukaan, opiskelijoiden ja TAMKin etu edellä.
Tutkivan ajattelun taito näkyy OTE-opintojen kehittämisessä. Toimimme monialaisesti ja luovasti kokeillessamme aivan uutta toimintatapaa ja menetelmää opiskelijoiden auttamiseksi. Pilotin taustalla on laaja TAMKissa tehty selvitys opintonsa keskeyttäneistä opiskelijoista. Tulosten perusteella nähtiin, että OTE-opintojen kaltainen mahdollisuus voisi toimia monen keskeyttämisen estäjänä.
Yhteistyön osaamisalue korostuu tässä pilotissa erityisen paljon. OTE-opinnot on kehitetty neljän eri tutkinto-ohjelman sekä opiskelijoiden keskinäisenä yhteistyönä, keräten kommentteja ja kehittämisideoita myös esimerkiksi opoilta. OTE-opinnoista viestitään laajasti TAMKissa, ja niiden onnistunut toteuttaminen vaatii yhteistyötä opojen, tutkintovastaavien, opettajien, osaamispäälliköiden, opiskelijoiden, TAMKin opiskelijakunta Tamkon ja VETO-tutkinto-ohjelman kesken.
Jokaisella on rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
Pilotti on antanut meille siinä mukana olleille arvokkaan mahdollisuuden olla luomassa uutta tapaa auttaa opiskelijoita TAMKissa. Pilotin toimintafilosofia perustuu VETO-tutkinto-ohjelman perusajatukseen, jonka mukaan opiskelijalle annetaan mahdollisuus tutustua ensin eri aloihin ja tehdä valintansa vasta sen jälkeen.
VETO-tutkinto-ohjelmaan hakeneiden ryhmähaastattelujen ja opiskelemaan päässeiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella hakijoista vain murto-osa on saman vuoden ylioppilaita tai ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita. Heillä on yksi tai useampi välivuosi takanaan, eri syistä. Yksi syy on se, että he eivät ole löytäneet itselleen sopivaa opiskelualaa. Taustalla voi olla myös esimerkiksi henkilökohtaisia ja elämäntilanteeseen liittyviä syitä. VETO-tutkinto-ohjelman malli on havaittu erinomaiseksi uudenlaiseksi väyläksi useitakin välivuosia jo pitäneille nuorille tulla korkeakouluun ja löytää viimein oma alansa. Uskomme, että VETO-tutkinto-ohjelmasta ja OTE-opinnoista valmistuneiden ja työllistyneiden osuus tulee olemaan korkea.
Kun suunnitellaan uusia prosesseja ja toimintatapoja, tarvitaan uskallusta toimia toisin kuin ennen.
VETO-tutkinto-ohjelma ja OTE-opinnot ovat hienoja kestävän tulevaisuuden rakentamisen ja toiveikkuuden lisäämisen esimerkkejä. On tärkeää, että korkeakoulut tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia erilaisissa tilanteissa oleville nuorille saada opiskelupaikka ja löytää oma alansa.
Kun suunnitellaan uusia prosesseja ja toimintatapoja, tarvitaan uskallusta toimia toisin kuin ennen. Kokeiluihin on oltava lupa, ja myös muita on kannustettava rohkeuteen. Olemme TAMKissa ajatellet uudella, joustavalla ja kestävää tulevaisuutta rakentavalla tavalla ja luoneet uraauurtavaa toimintaa, joka on herättänyt valtakunnallista mielenkiintoa. Voimme ylpeänä sanoa edistäneemme niin opiskelijoiden kuin yhteiskunnankin kestävyyttä, toiveikkuutta ja resilienssiä.
Lähteet
Asikainen, E. 2023. Tulevaisuustaitoja oppijoille ja opettajille. Jäsenblogi: Opettajat tulevaisuuden tekijöinä 19.9.2023. Futures Finland Ry. Viitattu 23.9.2023. https://futuresfinland.com/blogi-1/opettajat-tulevaisuuden-tekijoina
Bianchi, G., Pisiotis, U. & Cabrera, M. 2022. GreenComp – Kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys. Euroopan komissio. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto. Pdf-dokumentti. Viitattu 23.9.2023. https://data.europa.eu/doi/10.2760/595099
Keskeyttämisselvitys TAMK. 2024. Tampereen ammattikorkeakoulu. Powerpoint-esitys. Vaatii käyttöoikeuden.
OTE-opinnot. 2024. Tampereen ammattikorkeakoulun intranet. Viitattu 25.10.2024. Vaatii käyttöoikeuden. https://intra.tuni.fi/fi/opiskelu/opiskelun-ja-hyvinvoinnin-tuki/hyvinvoinnin-tuki/ote-opinnot
Sitra. 2023. Tulevaisuuskolmio. Verkkosivu. Viitattu 23.9.2023. https://www.sitra.fi/caset/tulevaisuuskolmio/
Valvomo. n.d. Tampereen ammattikorkeakoulun sisäinen tilasto- ja raporttitietokanta. Vaatii käyttöoikeuden.
Kirjoittaja
Henna Koskimäki
Opintopäällikkö
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
henna.koskimaki@tuni.fi
Kirjoittaja toimii VETO-tutkinto-ohjelmasta vastaavana päällikkönä ja on ollut mukana kehittämässä OTE-opintoja.
Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto