Tiimityötä ja hoitotyön perusteita
Hoitotyön perusteet -tiimi vastaa hoitotyön koulutuksen alkuvaiheen opinnoista sairaanhoitajakoulutuksessa, johon osallistuvat kaikki hoitotyön suomenkieliset tutkinto-ohjelmat: sairaanhoitajat, ensihoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt. Tiimissä tehtävä työ on laaja-alaista ja moniulotteista. Työtä tehdään yhdessä, mikä onkin johtanut tiimin yhteiseen menestykseen sekä tehokkaaseen suorituskykyyn. (Hu & Judge 2017.) Hoitotyön perusteet -tiimin tärkeimpiä tehtäviä ovat alkuvaiheen opintojen kehittäminen, suunnittelu ja toteuttaminen.
Kuva 1 Tiimicoaching vaikuttaa positiivisesti muun muassa työntekijöiden sitoutuneisuuteen (Kuva: Aino Siiroinen 2021)
Tiiminvetäjä Milla Salama kuvailee tiimin luonnetta näin:
”Meillä on itse asiassa aika iso kokonaisuus käsissämme, joka vaatiikin tiimiltämme hyvää kokonaisuuksien hallintaa, opiskelijoiden opintoihin kiinnittymisen tukemista sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Olemme todella opiskelijalähtöinen tiimi ja siitä olemmekin saaneet paljon positiivista palautetta.”
Tiiminvetäjän roolissa Milla vastaa periaatteessa kaikesta tiimin toiminnasta aina työnjaosta opetussuunnitelmatyöhön ja laadunvalvontaan, vaikka ei olekaan esihenkilöasemassa tiimiläisiinsä. Tiiminvetäjän tärkeimmäksi työtehtäväksi hän nimeää tiimin kollektiivisuuden ja aktiivisen yhteistyön ylläpidon. Tiimivetäjän työhön kuuluu myös innostaminen, optimistisen toivon esiin tuomisen sekä luottamuksen osoittaminen oman tiimin jäseniä kohtaan (Le Blanc, González-Romá & Wang 2021). Hoitotyön perusteet -tiimi on pieni, ja kaikki tiimin opettajat ovat verrattain uusia opettajia. Tiimi tapaa säännöllisesti virallisissa kokouksissa, mutta tiimillä on myös säännöllisiä epävirallisia tapaamisia, joissa on aikaa kuulumisten vaihtamiselle ja ajatusten jakamiselle. Epäsäännölliset tapaamisen ovat todella tärkeitä, sillä tiimissä on myös opettajia, jotka aloittivat työnsä korona-aikana etätyöskennellen, mikä taas on vaikuttanut yksinäisyyden kokemiseen työssä. Milla tiiminvetäjänä on perehdyttänyt kaikki tiimin jäsenet, mikä on onneksi mahdollistanut hyvin tutustumisen jokaiseen tiimin jäseneen.
Onkin havaittu, että tiiminvetäjän on tärkeää tuntea tiiminsä jäsenet, sillä se helpottaa esimerkiksi tiimin koordinointia ja kehittämistyötä (Easton & Rosenzweig 2015). Tiimiin onkin jo ehtinyt muodostua rento, avoimen keskustelun ilmapiiri, jossa kaikki voivat olla omia itsejään ja tuoda omat ideansa ja näkemyksensä esiin vapaasti. Kaikki tiimissä auttavat toisiaan (Le Blanc ym. 2020) ja myös tiimin ulkopuolisia opettajia, jotka tulevat vierailemaan alkuvaiheen opetuksessa.
Tiimicoaching yhteen hitsautumisen ja ajatusten jakamisen alustana
Päätöksen coachingin pariin hakeutumisesta tiimi teki yhdessä. Yhteinen päätöksenteko ja yhteisöllisyyden kokemus tiimityössä on erittäin tärkeää (Riches & O’Brien 2017). Millan mukaan nykyinen, vielä kovin tuore tiimi on aiemmin ollut hieman tuulinen, niin sanottu ”läpikulkupaikka”, mikä taas on näyttäytynyt tiimin vetäjälle esimerkiksi kehittämistyössä melkoisena haasteena.
Clutterbuckin (2013) mukaan tiimicoaching on parhaimmillaan oppimisinterventio, jonka avulla voidaan lisätä tiimien, ja tätä kautta koko organisaation, kollektiivista kykyä oppia ja toimia tehokkaammin. Tiimicoachingissa sovelletaan avustetun reflektoinnin valmennusperiaatteita, jotka mahdollistavat toiminnan analysoinnin sekä motivaation muutokseen (Clutterbuck 2013; Lawrence & Whyte 2017). Hoitotyön perusteet -tiimi toivoikin tutustuvansa coachauksen avulla vielä paremmin toisiinsa sekä löytävänsä yhteisiä keinoja työssä jaksamiseen ja kokemusten jakamiseen. Coachauksen toivottiin yhdistävän jäseniä vielä paremmin yhteen.
Kuva 2 Hoitotyön perusteet -tiimi “epävirallisessa” tapaamisessa
Coachingissa tiimi pääsi käsittelemän yhdessä valittuja työssäjaksamiseen ja työn priorisointiin liittyviä teemoja. Opettajan asiantuntijatyö on todella kompleksinen kokonaisuus, jossa opettajalla tulee olla taitoa ratkaista sosiaalisia ja kulttuurillisesti haastavia tilanteita (Tuomi 2023). Coaching-sessioissa päästiin myös jakamaan vinkkejä ammattikorkeakouluopettajan työhön sekä antamaan ja vastaanottamaan vertaistukea. Tiimi koki tärkeäksi huomata, että sen yksilöt kamppailevat todella samankaltaisten asioiden kanssa. Saaranen, Kankkunen ja Julkunen (2020) ovatkin todenneet, että nimenomaan terveysalan opettajien tulisi puhua työssä kuormittavista asioista rohkeammin, sillä sen on havaittu edistävän työssäjaksamista ja työhyvinvointia.
Tiimicoachingin ilmapiirin avoimuus ja lupa puhua tuomituksi tulematta loi edellytykset aroistakin aiheista puhumiselle.
Yksi coachin tärkeimmistä rooleista on johtaa tiimicoachingin prosessia (Lawrence & Whyte 2017, 104). Ammattimaisen tiimicoachin taitoihin kuuluu luottamuksellisen ilmapiirin ja psykologisen turvallisuuden rakentaminen (Clutterbuck 2020, 117–118). Oivallusten syntymistä ja avointa vuorovaikutusta siivitti heti alusta saakka luontevalta tuntunut yhteistyö valmentajan kanssa. Tiimi tuli heti hyvin toimeen coachinsa Kaisa Kokon kanssa. Työskentely oli helppoa, ja yhteistyö tuntui loksahtavan kohdalleen. Tiimicoachin ydinkompetensseihin kuuluu tietoisuuden herättäminen (ICF-Finland 2023b). Tätä coach tekee esimerkiksi kysymällä nk. voimallisia kysymyksiä, joiden tavoitteena on herättää keskustelua tiimin tärkeiksi kokemista ja esiin nostamista teemoista (Clutterbuck 2020).
”Kaisa osasi myös rajata meitä hyvin, kun aloimme lipumaan vaarallisesti sivupoluille. Toisaalta hän osasi herätellä juuri oikeaa keskustella ja antaa käytännön vinkkejä työhön ja tiimin hyvinvoinnin tukemiseen.”
Käytännön esimerkit ja vinkit ammattikorkeakouluopettajalta toiselle koettiin erityisen tärkeiksi. Ilmapiirin avoimuus ja lupa puhua tuomituksi tulematta loi edellytykset aroistakin aiheista puhumiselle. Sairaanhoitajasta opettajaksi siirtyminen ei ole helppoa, sillä pitkään hoitajana toiminut ammattilainen siirtyy opettajana noviisin rooliin (Carr 2007). Millalle henkilökohtaisesti coachingin tärkein oppi olikin armollisuuden osoittaminen itseään kohtaan. Hoitotyön opettajan ammatillisen identiteetin kasvu ja kehitys on pitkä prosessi, jossa aloitteleville opettajille ei esimerkiksi ole vielä syntynyt automaattista tapaa reagoida tiettyihin tilanteisiin (Tuomi 2023), mikä aiheuttaa epävarmuutta sekä yksinäisyyden ja riittämättömyyden tunteita. Opettajat, erityisesti uudet hoitotyön opettajat, voilla olla todella kriittisiä itseään kohtaan.
“Tässä onkin ehkä tiimimme suurin haaste: olemme kaikki uusia opettajia, jolloin tiimissä ei ole pitkän kokemuksen omaavaa opettajaa, joka voisi välillä kokemuksensa kautta kertoa, kuinka ’vähempikin riittää’.”
Oivallusten kautta uudistuvaa työarkea
Coaching-prosessi on kuitenkin rajallinen, ja osa sen aikana tapahtuneista oivalluksista lunastetaan tyypillisesti vasta myöhemmin eletyssä arjessa – tämän ollessa itse asiassa yksi coaching-menetelmän vahvuuksista. Kun fasilitointi tai konsultointi keskittyy yleensä tietyn ongelman ratkaisemiseen, tiimivalmennuksen tavoitteena on puolestaan valmentaa tiimiä varustautumaan paremmin ongelmien ratkaisemiseen itsenäisesti, myös tulevaisuudessa (Clutterbuck 2013).
Mitä Hoitotyön perusteet -tiimi on sitten jo ehtinyt viedä coachingista käytäntöön? Tiimi listaa jo kokeilluiksi uusiksi käytänteiksi muun muassa ”valitusvartit”, joissa jokainen saa luvan kanssa purkaa turhautumista tai huolta aiheuttavia haasteita rajatun ajan. Muut oivallukset liittyvät systemaattisempaan onnistumisten jakamiseen, oman työn priorisointiin sekä käytössä olevien todellisten resurssien hyödyntämiseen omassa työssä.
Coachin ydintehtäviin kuuluu auttaa tiimiä kirkastamaan ja tunnistamaan paremmin sen omaa identiteettiä (Clutterbuck 2020, 118). Milla listaa tiiminsä vahvuuksiksi hyvän hengen ja yhteistyön, ystävälliset kohtaamiset, toisten auttamisen ja kannustamisen. Hän toivoo, että jatkossa tiimissä puhuttaisiin vieläkin avoimemmin itselle haavoittavista asioista – erityisesti kun coachingin aikana huomattiin, kuinka lähes kaikki tiimissä kamppailevat samanlaisten asioiden kanssa.
Tiimicoachingia suositellaan TAMKissa esimerkiksi tiimeille, jotka haluavat kirkastaa tiimin suuntaa, saada tukea edetäkseen tiimin tai työyhteisön muutosprosessissa, kehittää tiimin yhteisöohjautuvuutta tai jotka kaipaavat apua uusien roolien tai tehtävien haltuunotossa (TAMK 2023). Tiimicoachingiin osallistumisella on todennettu olevan positiivinen vaikutus mm. työntekijöiden sitoutuneisuuteen, omatoimisuuteen sekä itsemyötätunnon harjoittamiseen (Bachkirova, Arthur & Reading 2015, 186). Minkälaisille tiimeille prosessin itse läpikäynyt tiiminvetäjä suosittelisi coachingiin ryhtymistä? Millan mukaan coachaus sopii esimerkiksi tiimeille, jossa yhteinen päämäärä ei ole selvä. Niin uudet tiimit kuin myös pitkään toimineet tiimit voivat hyötyä coachauksesta. Pitkään toimineissa tiimeissä vakiintuneita toimintatapoja voi olla vaikea muuttaa, jolloin suunnan muutosta haettaessa voidaan hyötyä ulkopuolisesta tuesta.
Lue lisää TAMKin tiimicoaching-palvelusta täältä (vaatii käyttöoikeuden): https://intra.tuni.fi/fi/henkilostoasiat/osaamisen-kehittaminen-ja-henkilostokoulutus/mentorointi-ja-coaching
Lähteet
Bachkirova, T., Arthur., L. & Reading, E. 2015. Evaluating a coaching and mentoring programme: Challenges and solutions. International Coaching Psychology Review (10)2, 175–189.
Carr, G. 2007. Changes in nurse education: Being a nurse teacher. Nurse Education Today 27(8), 893–899.
Clutterbuck, D. 2013. Time to focus coaching on the team. Industrial and Commercial Training. 45(1), 18–22.
Clutterbuck, D. 2020. Coaching The Team at Work. The Definite Guide to Team Coaching. 2nd edition. London: Nicholas Brealey Publishing.
Easton, G. S. & Rosenzweig, E.D. 2015. Team Leader Experience in Improvement Teams: A Social Networks Perspective. Journal of Operations Management 37(1), 13–30.
Hu, J. & Judge, T. 2017. Leader–team Complementarity: Exploring the Interactive Effects of Leader Personality Traits and Team Power Distance Values on Team Processes and Performance. Journal of Applied Psychology 102(6), 935–955.
ICF-Finland. 2023a. Coaching-tietopankki. Viitattu 7.6.2023. https://www.icffinland.fi/tietopankki/
ICF-Finland. 2023b. Tiimicoaching-kompetenssit. Viitattu 12.6.2023. https://www.icffinland.fi/tietopankki/tiimicoaching-kompetenssit/
Lawrence, P. & Whyte, A. 2017. What Do Experienced Team Coaches Do? Current practice in Australia and New Zealand. International Journal of Evidence Based Coaching and Mentoring 15(1), 94–113.
Le Blanc, P. M., González-Romá, V. & Wang, H. 2021. Charismatic Leadership and Work Team Innovative Behavior: the Role of Team Task Interdependence and Team Potency. Journal of Business and Psychology 36, 333–346. Viitattu 6.6.2023. https://doi.org/10.1007/s10869-019-09663-6
Riches, T. N. & O’Brien, P. M. 2017. Togetherness, Teamwork and Challenges: Reflections on Building an Inclusive Research Network. British journal of learning disabilities, 45(4), 274–281.
Saaranen, T., Kankkunen, P. & Juntunen, A. 2020. Terveysalan opettajien työhyvinvointi ja sen edistäminen – työntekijän ja hänen työnsä näkökulma. Hoitotiede 32(3), 154–165.
TAMK. 2023. Mentorointi ja coaching. Tampereen ammattikorkeakoulun intranet. Viitattu 12.6.2023. Vaatii käyttöoikeuden. https://intra.tuni.fi/fi/henkilostoasiat/osaamisen-kehittaminen-ja-henkilostokoulutus/mentorointi-ja-coaching
Tuomi, J. 2023. Hoitotyön opettajien pedagogisen asiantuntijuuden transformaatio kokonaisvaltaisessa opetussuunnitelmauudistuksessa. 10 vuoden seurantatutkimus. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Tampereen yliopisto. Akateeminen väitöskirja. Viitattu 7.6.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2878-8
Kirjoittajat
Milla Salama
TtM, hoitotyön lehtori ja Hoitotyön perusteet -tiimin tiiminvetäjä
SOTE-yksikkö
Tampereen ammattikorkeakoulu
milla.salama@tuni.fi
ORCID: 0000-0003-1053-5116
Kaisa Kokko
Yrittäjyysvalmentaja ja lehtori
HUBS Kestävä Yrittäjyys
Tampereen ammattikorkeakoulu
kaisa.kokko@tuni.fi
ORCID: 0009-0008-1018-9499
Kuvituskuva: Aino Siiroinen