Silta-kampuksen myötä uuteen aikakauteen
Nokian Silta-kampukselle muuttivat Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kankaantaankadun toimipiste, Nokian kaupungin lukio ja perusopetuksen pienryhmä. Uudelle kampukselle siirtyi kaikkiaan yli 1000 nuorta, ja henkilöstö sai kymmeniä uusia työkavereita.
Silta-kampuksen oppilaitosten johto, rehtorit ja koulutuspäälliköt tiedostivat jo koulurakennuksen suunnittelun alkuvaiheessa rakennusprosessin avaavan uusia toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia. Toiminnan konteksti oli toisaalta myös haastava, sillä prosessiin vaikuttivat osaltaan myös koronapandemia ja sen aikana tehty digiloikka, oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) alkaminen ja maailman kuohuminen Ukrainan sodan kourissa.
Yhteistyössä TAMKin Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa ryhdyttiin miettimään, miten luodaan yhteisöllinen kampusyhteisö. Yhteisen toimintakulttuurin kehittämiseen saatiin rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR) Kampus 3-hankkeelle vuosille 2021–2023. Hankkeen tavoitteena oli ennakoida kampukselle muuttoa sekä sujuvoittaa opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyön käynnistymistä uusissa tiloissa. Kantavana ajatuksena oli, että Silta-kampukselle syntyvä ja muotoutuva toimintakulttuuri on prosessi, johon jokainen opiskelija sekä henkilöstön jäsen vaikuttaa ja on mukana. Eri oppilaitosten johto osallistui intensiivisesti käytännön näkökulmasta rakennusprosessin suunnitteluun, valmisteluun ja toteutukseen. Lukion tarpeet sähköisine ylioppilaskokeineen ovat hyvin erilaisia kuin ammatillisen koulutuksen oppimisympäristövaateet esimerkiksi talonrakentajan, lähihoitajan tai yhdistelmäajoneuvokuljettajan perustutkinnoissa.
Tavoitteena oli ennakoida kampukselle muuttoa sekä sujuvoittaa opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyön käynnistymistä uusissa tiloissa.
Toimintakulttuuria voi luonnehtia tavaksi toimia, ja se muovautuu ajan kuluessa ja ihmisten vuorovaikutuksessa. Siihen sisältyvät muun muassa yhteisön arvot, uskomukset, käsitykset, odotukset, normit, säännöt, roolit ja menettelytavat, jotka usein ovat epävirallisia (Tieteen termipankki, 2023). Hyvä toimintakulttuuri on vuorovaikutteinen, tukee yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, huomioi yksilöllisyyden ja samalla myös jäsentensä moninaisuuden sekä kunnioittaa jokaisen mielipiteitä (Saavutettavuuskriteeristö, 2019).
Toimintakulttuurin kehittäminen on moniulotteinen ja vaativa oppimisprosessi, johon kuuluu ulkoisen toiminnan kehittämisen lisäksi arvojen, normien, ohjeiden ja sääntöjen muokkaus sekä syvimmillään myös itsestään selvänä pidettyjen ajatus- ja toimintatapojen kyseenalaistaminen ja työstäminen (Kukkonen, 2023). Artikkelissa teemme henkilöstön perspektiivistä näkyväksi sitä matkaa, miten yhteistä toimintakulttuuria voi rakentaa.
Henkilöstön osallisuus toimintakulttuurin rakentamisen prosessissa
Kampus 3 -hanke käynnisti kampukselle tulevan henkilöstön lähemmäs sadan ihmisen yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamisen prosessin kehittämisiltapäivillä, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi hankkeen työskentelytiimi. Jokaisen kehittämispäivän suunnittelussa huomioitiin edellisestä päivästä saatu palaute. Hankkeen ohjausryhmä toimi myös aktiivisesti päivien onnistumiseksi. Henkilöstön yhteisiä kehittämispäiviä järjestettiin viisi kertaa ennen kampukselle muuttoa. Nokian lukion tai Tredun tiloissa järjestetyssä kehittämispäivissä henkilöstö kokoontui yhteen, mutta toimi myös pienryhmissä, jolloin tutustuminen tuleviin kollegoihin ja heidän ajatuksiinsa mahdollistui.
Henkilöstön ensimmäisen, koronapandemian vuoksi verkossa toteutetun kehittämispäivän teemana oli miettiä, millainen on ”minun ja meidän toiveidemme mukainen Silta-kampus”. Toiveena oli, että Sillalla toimitaan yhdessä, me-hengessä, ja jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty. Yhdessä luotu visio oli pohjana toiselle iltapäivälle, jolloin pohdittiin tarkemmin kampuksen arvoja. Arvoiksi henkilöstö kirjasi positiivisen, avoimen ja kunnioittavan asenteen uutta ja toisia kohtaan, yhdessä tekemisen, luottamuksen, erilaisuuden huomioimisen sekä halun osaamisen jakamiseen.
Seuraavissa kehittämisiltapäivissä kierrettiin ryhmissä Tredun ammatillisten tutkintokoulutusten tiloissa. Opettajat sekä opiskelijat kertoivat omasta alastaan, ja henkilöstö sai myös käytännössä kokeilla eri alojen työtapoja ja -välineitä tai ratkaista tehtäviä. Lisäksi muutamissa luokkatiloissa tutustuttiin lukio-opintoihin, YO-tutkintoon, kaksoistutkintoon, VALMA:aan (VALMA muuttui syksyllä 2022 Tutkintoon valmentavaksi koulutukseksi TUVA) sekä peruskoulun intensiivisen tuen ryhmän opetukseen. Kehittämispäivissä kuultiin tietoa ja kokemuksia oppivelvollisuuden uudistamisesta sekä opiskelijakuntien edustajat kertoivat opiskelijoiden kampuskyselyn tuloksista. Kyselyllä oli selvitetty kampukselle siirtyvien opiskelijoiden ajatuksia, odotuksia ja toiveita tulevasta kampuksesta (ks. Paasimaa, Kyrkkö & Vuori 2023).
Viides ja viimeinen kehittämispäivä aloitettiin tutustumalla lukion arkeen sekä peruskoululaisten yhdeksäsluokkalaisille ja heidän huoltajilleen tehdyn kampuskyselyn tuloksiin. Ryhmätyöskentelyssä mietittiin yhteisiä toimintatapoja ja pelisääntöjä. Näiden koontiin käytettiin yhteistä Flinga-alustaa. Päivän lopuksi jokainen sai äänestää mielestään tärkeimpiä ehdotuksia. Äänestyksen voitti kaikille yhteisen ja henkilöstölle oman viestintäkanavan saaminen Silta-kampukselle. Yhteiseen arkeen toivottiin henkilöstölle omaa rauhallista ruokailutilaa, yhteisiä TYHY- ja harrastusmahdollisuuksia sekä kahvihetkiä, tervehtimisen kulttuuria ja palapelipöytää. Vapaamuotoiset illanistujaiset ja juhlat saivat myös kannatusta.
Oppilaitosten yhtenäinen lukuvuoden jaksotus mahdollistaisi myös yhteisen vuosikellon koko kampukselle. Siinä voisi konkretisoitua opiskelijoille yhteisenä kampusopintojen tarjottimena ja teemaviikkoina. Yhteistyö tutor- ja opiskelijakuntatoiminnassa koettiin tarpeelliseksi. Opiskelijoille toivottiin mm. ystävyysluokkia ja kampuksen yhteistä ryhmäytyspäivää. Haluttiin, että pelisäännöt tehdään yhdessä opiskelijoiden kanssa, jotta kaikki voisivat niihin sitoutua.
Toimintakulttuurin rakentaminen on suunnitelmallinen prosessi
Toimintakulttuurin kehittämisen prosessi eteni tavoitteellisesti, mutta se olisi voinut jäädä pintapuolisemmaksi, jollei hankkeeseen olisi palkattu kokoaikaista projektiasiantuntijaa työskentelytiimin rinnalle. Hänen tehtävänään oli koulutyön arjessa pitää yllä positiivista, yhteisen toimintakulttuurin kehittämishenkeä, valmistella henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa Silta-kampuksen yhteisiä tapahtumia, huolehtia yhteisistä arjen käytäntöjen kehittämisistä ja olla aktiivisesti mukana erilaisissa yhteistyötiimeissä ja -palavereissa. Näissä suunniteltiin mm. Sillan opiskelijoiden yrittäjyyspolkua, yhteisöllisen ja yksilöllisen opiskeluhuollon yhteistyöprosesseja, nivelvaiheyhteistyötä, tutor- ja oppilaskuntatoimintaa sekä henkilöstön kuulemistilaisuuksia.
Kuva 1 Silta-kampuksen syntyvaiheet (2018–2023) sekä Kampus 3 -hankkeen toiminta, kampuksen arvot ja kehitettävät teemat
Projektiasiantuntijan koordinoimana Silta-kampukselle on koottu yhteisten käytäntöjen Silta-opas, henkilöstön yhteinen sähköpostilista, tiedotukseen Instagram-tili, henkilöstön ystäväkirja ja lukuisia erilaisia tapahtumia. Edellä esitelty kehittämisprosessi on koottu kuvaan 1.
Kokemuksista suuntaviivoja tulevaan
Keväällä 2023 Silta-kampuksella on eletty kouluarkea ja tehty töitä yhdessä kohta vuoden päivät. Kampus 3 -hanke on päättymässä, ja on peiliin katsomisen paikka: mitä tavoittelimme ja mitä saimme aikaan?
Henkilöstölle keväällä 2023 toteutetuissa loppuseminaarissa ja kyselyssä katse suunnattiin tulevaan. Vastauksissa kävi ilmi, että kampuksella viihdytään ja henkilöstö tulee hyvin toimeen keskenään. Työyhteisössä koetaan, että työn tekemistä kannustetaan ja tuetaan. Kampuksen väki toivoi lisää yhteistä tekemistä ja yhteisiä kokouksia vähintään kerran lukukaudessa. Haluttiin, että jatkossakin keskustellaan sekä isolla joukolla että pienemmissä ryhmissä mieltä painavista asioista ja tuodaan esiin myös onnistumisia. Lisäksi toivottiin, että Silta-kampuksen henkilökunnan vasta perustettu bändi jatkaa toimintaansa, henkilöstö osallistetaan muutostöiden suunnitteluun, työtiloja muokataan paremmin rauhallista työskentelyä huomioiviksi, ja yhteisiä harrastusmahdollisuuksia jatketaan.
Toimintakulttuurin kehittymiselle, ihmisten kohtaamiselle, keskusteluille ja toimintatapojen muovaamiselle täytyy luoda mahdollisuuksia, antaa aikaa ja ohjata sitä tavoitteellisesti.
Kampuksella on edelleen paljon tehtävää, mutta kaikki ihmisten välinen yhteistyö vaatii aina kaikilta osallisilta ponnistelua. Kaikkiin hankkeen aikana esiin tulleisiin asioihin hanke tai edes siihen palkattu projektiasiantuntija eivät voineet vaikuttaa. Edelleenkin oppilaitoksilla on omat jaksojärjestelmänsä, nettisivunsa, hallintonsa ja hallinto-ohjelmansa sekä vuoden kiertoon liittyvät tapahtumansa ja opiskelijansa. Erilaisten koulumuotojen rakenteet ovat yksittäisiä kouluja vahvemmat. Ehkä yhtenä Kampus 3 -hankkeen tehtävänä olikin tuoda rakenteet näkyviksi ja osoittaa se, että rakenteitakin täytyy tulevaisuudessa muuttaa, jotta sujuvampi yhteistyö ja yhteiselo eri koulumuotojen välillä mahdollistuisi.
Kuva 2 Silta-kampuksen henkilöstön toimintakulttuuri keväällä 2023 (Piirros: Juha Lahtinen, TAMK)
Hankkeen lopputulemana haluamme korostaa itsestäänselvyyttä, joka koulumaailman kehittämisessä välillä tuntuu unohtuvan – ihmiset, opiskelijat ja henkilökunta ovat niitä, jotka yhdessä tekevät koulun. Toimintakulttuurin kehittymiselle, ihmisten kohtaamisille, keskusteluille ja toimintatapojen muovaamiselle täytyy luoda mahdollisuuksia, antaa aikaa ja ohjata tavoitteellisesti. Uuden toimintakulttuurin oppimisen prosesseja täytyy viedä aktiivisesti arjessa eteenpäin ihmisiä kuunnellen, arvot ja realiteetit huomioiden. Se ei aina ole helppoa, ja johdon tuki prosessissa on ensiarvoisen tärkeää. Nokialla hienointa on se, että Sillassa asioita ajatellaan, suunnitellaan ja tehdään yhdessä lähtökohtana opiskelijoiden oppiminen ja yhteinen viihtyminen kampuksella. Henkilöstö haluaa pitää kiinni kehittyvästä yhteisöllisyydestä.
Lähteet
Kukkonen, H. 2023. Näkyvä ja näkymätön toimintakulttuuri. TAMKjournal. Julkaistu 2.5.2003. Viitattu 8.5.2023. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/tamkjournal/nakyva-ja-nakymaton-toimintakulttuuri-harri-kukkonen/
Paasimaa, S. Kyrkkö, J. & Vuori, M. (2023) Opiskelijoiden osallisuus toimintakulttuurin kehittämisessä. TAMKjournal. Julkaistu 15.5.2003. Viitattu 17.5.2023. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/pedagogiset-ratkaisut/opiskelijoiden-osallisuus-toimintakulttuurin-kehittamisessa-sanna-paasimaa-johanna-kyrkko-ja-marjo-vuori/
Saavutettavuuskriteeristö https://esok.fi/hankkeet/oho-hanke/julkaisut/saavutettavuuskriteeristo Viitattu 7.2.2023.
Tieteen termipankki https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:toimintakulttuuri Viitattu 13.2.2023.
Kirjoittajat
Kirsi Isoranta
Lehtori, äidinkieli ja kirjallisuus
Kampus 3-hankkeen työskentelytiimin jäsen
Nokian lukio
kirsi.isoranta@nokiankaupunki
Tarja Juurakko-Koskinen
Lehtori, Ammatillinen opettajankoulutus
Kampus 3-hankkeen projektipäällikkö ja työskentelytiimin jäsen
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
tarja.juurakko-koskinen@tuni.fi
Tuula Savikko
Lehtori, TUVA-koulutus
Kampus 3-hankkeen työskentelytiimin jäsen
Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
tuula.savikko@tampere.fi
Kuvituskuva: Sanna Paasimaa