KEMUSOTE-hanke pähkinänkuoressa
KEMUSOTE – Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä -hankkeen tavoitteena on vahvistaa kevytyrittäjien ja yhteiskunnallisten yrittäjien toimintaedellytyksiä, muutoskyvykkyyttä, työhyvinvointia sekä työurien pidentämistä sote-palveluissa. Hankkeessa kiinnitetään erityishuomiota näiden eri yritysmuotojen henkilökunnan työssä jaksamiseen ja pysymiseen sekä ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisyyn. Hanke on kuuden ammattikorkeakoulun yhteishanke, jota koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) on yksi hankkeen osatoteuttajista. Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja sen toteutusaika on 1.3.2020–28.2.2023. (KEMUSOTE n.d.)
Hankkeen eteneminen TAMKissa
TAMKin vastuulla on erityisesti työn erityispiirteet huomioivien ja työhyvinvointia tukevien palvelukonseptien kehittäminen sote-alan uudenlaisiin palvelutuotantomalleihin. Hankkeen alettua teimme kirjallisuuskatsauksen työurien pidentämisen edellytyksistä sekä perehdyimme syvemmin yrittäjyyden eri muotoihin. Haastattelimme eri yritysmuotoihin päätyneitä sote-alan yrittäjiä (Palukka, Salin & Silván 2021). Lisäksi haastattelimme työterveyshuollon palveluntuottajia yrittäjien työhyvinvoinnin edistämismahdollisuuksista sekä toteutimme kolme työpajaa. Tässä artikkelissa tuotamme lyhyen yhteenvedon edellä mainituista aineistoista.
Eri yrittäjämuodoista
Kevytyrittäjä on yksityishenkilö, joka laskuttaa asiakasta tehdystä työstä. Hänen ei tarvitse perustaa omaa yritystä, joten hänellä ei ole Y-tunnusta. Kevytyrittäjyys sopii etenkin toimialoille, joita ei ole säädetty luvanvaraisiksi. Kevytyrittäjä eroaa perinteisestä palkansaajasta siinä, että hän toimii kuten yrittäjä. Kevytyrittäjä muodostaa asiakkaisiinsa toimeksiantosuhteen, mutta ei työsuhdetta. (Yritysmuodot n.d.)
Kevytyrittäjästä seuraava askel on toiminimiyrittäjyys, jossa henkilö työllistää itsensä perustamalla yrityksen. Toiminimiyrittäjyydessä toiminta on pientä ja se perustuu lähinnä yrittäjän itsensä työllistämiseen. Toiminimiyrittäjyys soveltuu erityisesti aloille, jotka on säädetty luvanvaraisiksi kuten sote-ala. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan (sotehy) yrittäjyys on tällä hetkellä jatkuvasti kasvava yrittäjyyden muoto. Jos toimintaa halutaan laajentaa ja työllistää itsensä lisäksi muita, osakeyhtiö lienee riskien hallinnan suhteen kannattavampi ratkaisu. (Yritysmuodot n.d.) Myös osuuskuntamallinen yrittäminen on yksi yrittämisen muoto, jossa riskit voidaan jakaa osuuskunnan jäsenten kesken.
Osuuskunta on yhteisö, jonka voi muodostaa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Jäsenet voivat olla yksityishenkilöitä, yrityksiä tai muita yhteisöjä. Osuuskunta voi olla yrittäjien yhteenliittymä, työnantaja tai näitä molempia. Osuuskunnan etuna on, että yhdessä on mahdollista olla vaikuttavampi ja kustannustehokkaampi kuin yksin. Osuuskunnassa yhteiset työt voidaan jakaa jäsenten osaamisen mukaisesti. Jos osuuskunnalla on varaa, se voi myös palkata työntekijän tekemään esimerkiksi markkinointia ja myyntiä. Kun toimintoja keskitetään, yrittäjillä jää enemmän aikaa omaan tekemiseen. Kustannusten ohella myös riskit jakautuvat. (Uusyrityskeskus 2021.)
Sutelan ja Pärnäsen (2018) mukaan yrittäjyyteen liitetään etenkin ajatus vapaudesta vaikuttaa omaan työhön ja siihen liittyviin muihin tekijöihin. Haasteeksi saattaa muodostua liiallinen vastuun ottaminen omasta itsestä ja jaksamisesta. Työkyvyn ylläpitäminen ja työurien pidentäminen ovat kansantalouden kannalta tärkeitä tavoitteita, joten yrittäjien työhyvinvoinnin tukeminen on yhteiskunnallinen velvollisuus. Yrittäjien tukeminen yhteiskunnan taholta on keskittynyt lähinnä erilaisiin taloudellisiin tukiin ja neuvontaan, sen sijaan jaksamisesta ja työkyvystä huolehtiminen ovat olleet pääsääntöisesti yrittäjien omalla vastuulla.
Ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksaminen
KEMUSOTE-hakkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa niin yrittäjien työhyvinvointia kuin pidentää työuria sote-palveluissa, sillä ala kärsii ennennäkemättömästä työvoimapulasta. Pula pätevistä soteosaajista pahenee entisestään lähivuosina etenkin eläköitymisen myötä. On tärkeää saada soteosaajat pysymään työelämässä nykyistä pidempään. Yhtenä keinona työurien pidentämisessä on yrittäjyys.
Tavoitteena on vahvistaa yrittäjien työhyvinvointia ja pidentää työuria valtavasta työvoimapulasta kärsivällä sote-alalla.
Suomalaisessa työelämässä ikääntyvillä työntekijöillä tarkoitetaan 45 vuotta täyttäneitä ja ikääntyneillä 55 vuotta täyttäneitä työntekijöitä. Määritelmä perustuu tutkimustietoon, jonka mukaan ensimmäiset työperäiset kuormittavuusongelmat ilmenevät 45. ikävuoden tienoilla. (Lundell ym. 2011.)
Sutela ym. (2019) ovat todenneet, että yli 55-vuotiaiden asema työmarkkinoilla on parantunut viime aikoina, ja he myös pärjäävät siellä hyvin. Työtyytyväisyys ja työssä viihtyminen (Kadefors, Schaller, Thång & Pestat 2016; Berglund, Seldén & Halleröd 2017) sekä luovuutta ja monitahoisuutta edellyttävät työt (Berglund ym. 2017) ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat työssä jatkamiseen jopa virallisen eläkeiän jälkeen. Terveydenhuollon ammattilaisten työuratutkimusten mukaan hoitajien oman työn arvostaminen on suurin motiivi jatkaa työssä (Markowski, Cleaver & Weldon 2020).
Työelämän kielteisiä kehityssuuntia ovat kiire, työn henkinen kuormittavuus, työpaikalla kohdattu väkivalta sekä erilaisten psyykkisten oireiden lisääntyminen (Sutela, Pärnänen & Keyriläinen 2019). Tyytymättömyys fyysiseen ympäristöön, jatkuviin muutoksiin sekä uuden teknologian käyttöönottoon jouduttavat työntekijän eläkkeelle siirtymistä (Sutela ym. 2019; Markowski ym. 2020).
Hyvinvointia työstä 2030 -selvityksessä (Bergbom ym. 2020, 71) nostetaan yhdeksi tulevaisuuden skenaarioksi ikääntyvien työntekijöiden velvoite hoivata perheenjäseniään institutionaalisen hoivan rinnalla. Suomessa vanhuspalveluiden heikko saatavuus, laatu sekä hoitajapula saattavat jouduttaa etenkin matalammin koulutettuja naisia paikkamaan palvelutarjontaa joko oman työn ohella tai sen ulkopuolella. Myös hoitotyön ammattilaisten eläkkeelle jäämistä jouduttaa velvollisuudentunne pitää huolta omista perheenjäsenistään (Markowski ym. 2020).
Ikäsyrjintä on vähentynyt suomalaisessa työelämässä, ja monet yli 50-vuotiaat kokevat työpaikkansa edistävän ikääntyneiden työssä pysymistä. Vain yksi kymmenestä kokee, että ikääntyneistä pyritään pääsemään eroon. Ikäsyrjintä on yhteydessä pitkiin sairauslomiin (Sutela ym. 2019). Tuoreen tutkimuksen mukaan ikäsyrjintä on ongelma yli 55-vuotiaiden työnhaussa eikä niinkään työskentelyssä työpaikoilla. Ikäsyrjintää työnhaussa kokeneet arvioivat sen johtuvan suomalaisen yhteiskunnan tai työnantajan asenneongelmista, vanhempien työntekijöiden muita korkeammasta palkkatasosta tai heidän muodostamastaan uhasta nuorille rekrytoijille. (Aula Research Oy 2020.)
Eläkkeelle siirtyneiden halu jatkaa työntekoa
Suomessa on tehty kaksi laajaa kyselyä (Ilmarinen 2021; Kantar 2021) vanhuuseläkkeellä oleville heidän ajatuksistaan jatkaa työelämässä. Kummassakin tutkimuksessa oli paljon vastaajia, jotka haluaisivat palata työelämään ja jatkaa siinä tietyin edellytyksin.
Ilmarisen (2021) tutkimuksen (n=1004) mukaan 63 % vanhuuseläkkeellä olevista vastaajista haluaisi työskennellä eläkkeellä. Useat heistä haluaisivat työskennellä osa-aikaisesti parina päivänä viikossa. Suurin osa vastaajista (60 %) arvioi oman työntekoon liittyvän jaksamisensa hyväksi ja koki työssäkäynnin lisäävän hyvinvointia. Vastaajista 42 prosenttia ilmoitti tekevänsä ansiotyötä eläkkeellä mielekkään tekemisen ja tulotason paranemisen takia. Moni kokee, että heillä on annettavaa vielä työelämässä ja haluaa tuntea itsensä hyödylliseksi. Työelämän haasteet houkuttelevat monia edelleen, ja työ koetaan henkisesti palkitsevana. Vastaajien mukaan he ovat osa yhteiskuntaa työtä tekemällä. Työnteon esteeksi nousi se, että mielekästä työtä ei ollut tarjolla. (Kantar 2021.)
Vastaajien mukaan ikääntyneiden työntekoa voisi lisätä muuttamalla etenkin asenteita, verotusta sekä lisäämällä työn tarjontaa. Eläkeläisten osaamista tulisi arvostaa ja luoda erilaisia tapoja hyödyntää heidän laajaa kokemustaan. Työn tarjonnan osalta moni ehdotti esimerkiksi eläkeläisten työpankkeja ja niiden perustamista. (Ilmarinen 2021.)
Viime vuosina sote-alalle on syntynyt suuren työvoimapulan takia monia vuokratyöyrityksiä, joiden palkkalistoilla on myös eläkkeellä olevia alan ammattilaisia. Monet vanhuspalveluita tuottavat organisaatiot eivät pystyisi toimimaan ilman eläkeläisten apua.
Virtuaalineuvolan konsepti
Sote-toimintaympäristön muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi tarvitaan erilaisia työntekemisen malleja. TAMKin vastuulla KEMUSOTE-hankkeessa on työn erityispiirteet huomioivien ja työhyvinvointia tukevien palvelukonseptien kehittäminen. Tämä kehittämistyö tehtiin hankkeen kolmessa työpajassa, joiden tuloksena luotiin sote-alan yrittäjille tarkoitettu virtuaalineuvolan palvelukonsepti. Työpajoihin osallistui osuuskuntayrittäjiä, työterveyspalveluita tuottava Pirkanmaalla toimiva Pirte-työterveys sekä muita työterveydenhuollon ja sote-alan asiantuntijoita.
KEMUSOTE-hanke on hyvä esimerkki siitä, miten eri asiantuntijoiden yhteistyöllä on mahdollista ideoida ja kehittää tähän päivään sopivaa palvelukonseptia, jonka avulla yrittäjille tarpeelliset työhyvinvointiin ja terveyteen liittyvät palvelut ovat mahdollisimman helposti löydettävissä ja saatavilla yhdeltä alustalta (Akola ym. 2022).
Lähteet
Akola, H., Eerola, H., Harjula, M., Mäkynen, T., Rinne, E. & Yli-Karro, K. 2022. KEMU – Sote hanke. Työpaja nro kolme. Raportti. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK). Julkaisematon lähde.
Aula Research Oy. 2020. Jäsenkysely yli 55-vuotiaiden työmarkkina-asemasta. Verkkosivu. Viitattu 18.11.2022. https://www.ekonomit.fi/tyoelaman-tietopankki/ikasyrjinta/jasenkysely-yli-55-vuotiaiden-tyomarkkina-asemasta/#e899f907
Bergbom, B., Lantto, E., Leino-Arjas, P., Ruokolainen, M., Tarvainen, K. & Varje, P. 2020. Ikääntyvä ja monimuotoistuva työväestö. Teoksessa Kokkinen, L. (toim.) Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos, 51–73. Pdf-dokumentti. Viitattu 25.11.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140712/Hyvinvointia%20ty%c3%b6st%c3%a4%202030-luvulla.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Berglund, T., Seldén, D. & Halleröd, B. 2017. Factors Affecting Prolonged Working Life for the Older Workforce: the Swedish Case. Nordic Journal of Working Life Studies, 7(1), 19–36.
Ilmarinen. 2021. Työnteko ja toimeentulo eläkkeellä -kyselytutkimuksen tulokset. Pdf-dokumentti. Viitattu 18.11.2022. https://www.ilmarinen.fi/media_global/uutishuoneen-liitteet-ja-lohkot/2021/iareena-tutkimuksen-liitemateriaali-05022021.pdf
Kadefors, R., Schaller, J., Thång, P-O. & Pestat, E. 2016. Attitudes Among Male and Female University Professors, and other Categories of University Employees, to Working up to and Beyond Normal Retirement Age. Nordic Journal of Working Life Studies, vol.6(1), 133–146.
Kantar. 2021. Kevan eläketutkimus 2021 – eläkkeellä työssä. Pdf-dokumentti. Viitattu 19.11.2022. https://www.keva.fi/contentassets/ff2f778d2f7a4c1b97c94e93bc6b7d05/keva-elaketutkimus-2021-elakkeella-tyossa-koko-maa.pdf
KEMUSOTE. n.d. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Verkkosivu. Viitattu 18.11.2022. https://www.jamk.fi/fi/projekti/kemusote
Lundell, S., Tuominen, E., Hussi, T., Klemola, S., Lehto, E., Mäkinen, E., Oldenbourg, R., Saarelma-Thiel, T. & Ilmarinen, J. 2011. Ikävoimaa työhön. Helsinki: Työterveyslaitos.
Markowski, M., Cleaver, K. & Weldon, S.M. “An Integrative Review of the Factors Influencing Older Nurses’ Timing of Retirement.” Journal of Advanced Nursing 76.9 (2020), 2266–2285.
Palukka, H., Salin, S. & Silván, A. 2021. Osuuskuntayrittäjyys työhyvinvoinnin ja työurien pidentämisen mahdollistajana. TAMKjournal 8.12.2021. Viitattu 18.11.2022. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/terveys/osuuskuntayrittajyys-tyohyvinvoinnin-ja-tyourien-pidentamisen-mahdollistajana-hannele-palukka-sirpa-salin-ja-anne-silvan/
Sutela, H., Pärnänen, A. & Keyriläinen, M. 2019. Digiajan työelämä – työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018. Helsinki: Tilastokeskus. Pdf-dokumentti. Viitattu 18.11.2022. https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ytym_201700_2018_21465_net.pdf
Sutela, H. & Pärnänen, A. 2018. Yrittäjät Suomessa 2017. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 18.11.2022. https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ytym_201700_2018_21465
Uusyrityskeskus. 2021. Perustamisopas alkavalle yrittäjälle. Yhdessä yritys onnistuu. Pdf-dokumentti. Viitattu 18.11.2022. https://uusyrityskeskus.fi/wp-content/uploads/2021/03/Perustamisopas_2021_uusi.pdf
Yritysmuodot. n.d. Yritä.fi-verkkosivusto. Viitattu 18.11.2022. https://yrita.fi/yritysmuodot
Kirjoittajat
Sirpa Salin
Yliopettaja, dosentti
SOTE-yksikkö
TAMK
ORCID: 0000-0001-9877-7683
Hannele Palukka
TKI-asiantuntija, dosentti
TAMK
ORCID: 0000-0003-0255-5715
Kuvituskuva: Pixabay