Taustaa ja kehittämisen lähtökohdat
Tekniikan alan opetussuunnitelmat uudistettiin vuonna 2013. Uudistuksessa opetus suunniteltiin toteutettavaksi mahdollisuuksien mukaan periodin mittaisina teemallisina opintokokonaisuuksina TAMKin opetussuunnitelmaperiaatteiden mukaisesti. Pedagoginen tausta-ajatus on, että opiskelija hahmottaa osaamisensa kertymisen kokonaisvaltaisesti. Opiskelijalle pitäisi välittyä selkeä mielikuva siitä, että TAMKin tarjoama koulutus on kokonaisuus, joka tähtää opiskelijan ammatilliseen kasvuun alansa tulevaksi asiantuntijaksi. Onnistuessaan toimintamalli vähentää opintojaksojen sisällöllisiä päällekkäisyyksiä sekä saattaa opintojaksot tukemaan toisiaan.
Opetuksen toteuttaminen teemallisina kokonaisuuksina edellyttää, että samassa opintokokonaisuudessa opettavat opettajat muodostavat opettajatiimin, joka suunnittelee ja toteuttaa opetusta yhdessä. Tällainen toiminta tuottaa erityisen haasteen siinä tapauksessa, että opintokokonaisuuteen sijoitettujen opintojaksojen luonnollinen sisällöllinen yhteys ei ole selkeä. Tällainen on tyypillistä insinööriopintojen alkuvaiheessa, jolloin opiskellaan ammatillisia perusopintoja ja alan matemaattis-luonnontieteellisiä perusteita. Opintojen myöhemmässä vaiheessa kokonaisuus on helpompi koota kokonaan yhden ammatillisen teeman ympärille. TT-yksikössä suunniteltiin selkeä toimintamalli tiiminä opettamiseen.
Toimintamallissa opintokokonaisuuksia opettavat opettajatiimit, joiden jäsenillä on yhteinen päämäärä.
Toimintamallissa opintokokonaisuuksia opettavat opettajatiimit, joiden jäsenillä on yhteinen päämäärä.
Tiimissä suunnitellaan opintokokonaisuudessa tapahtuva yhteinen toiminta, seurataan sovittujen toimenpiteiden jalkautumista ja reflektoidaan omaa toimintaa. Tiimit ovat rakentuneet opetussuunnitelman tarpeista käsin, joustavasti. Malli tuottaa opettajien kohtaamisia ja erilaisia keskusteluja suunnittelusta arviointiin.
Uuden toimintamallin kuvaus
Opintokokonaisuuksissa opintojaksot voidaan kytkeä toisiinsa eritasoisesti. Jotta opettajatiimin olisi helpompi lähteä suunnittelemaan yhteistä opintokokonaisuutta, luotiin kolme opintojaksojen kytkennän perusmallia. Mallissa A (kuva 1) opintojaksoilla on yhteinen teema tai ydinkäsite eli esimerkiksi sama kappale, jota käsitellään eri opintojaksoissa.
Mallia A on käytetty Konetekniikan perusosaaminen -opintokokonaisuudessa, jossa yhteisenä teemana on ollut palkki osana hihnakuljetinta. Statiikan opintojaksolla palkkia on mitoitettu ottaen huomioon sen heikkeneminen korroosion edetessä. Tietokoneavusteisessa piirtämisessä ja mallintamisessa palkki on piirretty. Ympäristö ja kemia -opintojaksolla palkkiin liittyen on käsitelty korroosiota. Valmennus ja työturvallisuus -opintojaksolla on käyty läpi mm. korroosion vaikutusta palkin kestävyyteen ja siten rakenteen turvallisuuteen.
Mallissa B (kuva 2) opintojaksoilla on yhteinen osaamisen näyttö. Tällainen näyttö voi olla esimerkiksi raportti tai seminaariesitys. Tämä edellyttää, että opintojaksojen teemat ja osaaminen sivuavat toisiaan. Esimerkiksi opintojaksoilla Paper Manufacturing Technology ja Global Paper Industry and Customer Relationship Marketing yhteisenä näyttönä opiskelijat tekivät pienissä ryhmissä raportin ja graafisen esityksen kukin ryhmä oman paperilajinsa raaka-aineista valmistuksen kautta lopputuotteen markkinoihin ja markkinointiin.
Malli C kuvaa tilannetta, jossa opintojaksot on integroitu täysin toisiinsa. Tästä esimerkkinä on tekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintojakso Mittaamisen perusteet ja tekniikan viestintä ja raportointi, jossa yhdistetään matematiikan, fysiikan ja äidinkielen osaamista. Käytännössä opiskelijat tekevät mittauksia, laativat niistä mittauspöytäkirjat, laskeva tuloksia ja laativat niistä TAMKin kirjallisen raportointiohjeen mukaiset raportit.
Opettajatiimin toiminta uudessa mallissa opintokokonaisuuden aikana
Samassa opintokokonaisuudessa opettavien opettajien tiimille on laadittu työlista taulukkomuodossa. Tämän työlistan tarkoituksena on selkeyttää eri opettajien roolia tiimissä sekä pitää opettajat tietoisina siitä, missä vaiheessa opintokokonaisuudessa ollaan menossa. Työlista koostuu kolmesta osasta, valmisteluvaihe, toteutusvaihe ja tiimin toiminnan arviointivaihe.
Valmisteluvaiheessa päätetään tiimille vastuuopettaja. Taulukkoon kirjataan vastuuopettajan lisäksi tiimin muut opettajajäsenet. Vastuuopettaja kutsuu tiimin koolle. Tapaamisessa opintokokonaisuuden ja siihen kuuluvien opintojaksojen tavoitteet käsitellään opettajatiimin kesken siten, että opettajien tietämys opintojaksoista lisääntyy. Tämän perusteella päätetään yhteistyön syvyys ja opintokokonaisuuden yhteinen elementti tai kokoava näyttö. Valmisteluvaiheeseen kuuluu myös synkronointi- eli tahdistuspisteiden määrittäminen. Synkronointipisteellä tarkoitetaan sovittuja ajankohtia, joissa opettajatiimi kokoontuu varmistamaan, että opintojaksojen integraatio toteutuu suunnitellusti.
Toteutusvaiheessa taulukon avulla seurataan opintokokonaisuuden toteuttamista sovitusti. Taulukkoon merkitään opintokokonaisuuden yhteisestä elementistä miten se esitellään opiskelijoille, miten siihen liittyvä opetus toteutetaan ja miten se arvioidaan. Opintojaksoilla voidaan tehdä myös välikysely, jolla varmistetaan opiskelijoiden osaaminen tavoitteisiin nähden.
Lopussa tiimi arvioi toimintansa itse. Itsearvioinnin tueksi TT-yksikössä on tehty erillinen arviointilomake. Tiimin toiminnan arvioinnista kirjataan taulukkoon miten tiimi on toiminut ja milloin arviointilomake on täytetty. Siihen voidaan kirjoittaa myös avointa palautetta tiimin toiminnasta.
Edellä kuvatun taulukon (kuva 1) tehtävänä on helpottaa ja strukturoida opettajien yhteistoimintaa opintokokonaisuuden sekä opintojaksojen toteuttamisessa. Näin varmistetaan, että jokainen opettaja käyttää opetuksessa yhdessä päätettyä yhteistä elementtiä ja etenee opetuksessa sovitussa aikataulussa. Taulukon tarkoituksena ei ole lisätä työmäärää. Oikein käytettynä se helpottaa tiimissä toimivien opettajien työtä.
Tiimiopettajuuden arkiuttaminen ja sen haasteet muutoksessa
Niin kuin muullekin kehittämistoiminnalle, myös tiimiopettajuuteen siirtymiselle suurin haaste ovat asenteet. Tämä on otettava huomioon muutoksen johtamisessa. Tiimiopettajuus edistää yhteisöllisen ja oppivan kulttuurin syntymistä. Suunniteltujen opintokokonaisuuksien kautta opiskelijalla on mahdollisuus nähdä opintojen tarjoamat osaamiset jatkumona ja suurempina kokonaisuuksina. Samalla tiimiopettajuus edistää opetuksen ja TKI-toiminnan yhdistämistä, sillä tiimiopettajuus mahdollistaa monipuolisen asiantuntijaosaamisen kohtaamisen, mikä on tärkeää myös työelämäkumppaneiden kannalta.
Opettajien työlle tiimimäinen työskentelytapa voi parhaimmillaan luoda uudenlaista merkityksellisyyttä, joka tukee työhön ja sen kehittämiseen sitoutumista ja työn tuomaa iloa. Tiimimäisessä työssä työn kollegiaalisuus ja toisilta oppiminen lisääntyvät. Samalla jokaisella on hyvä olla riittävästi omaa tilaa toteuttaa tehtäväänsä ammattitaidollaan, kuitenkin muutosta tukien. Lisäksi on tärkeää, että jokainen oppii tunnistamaan oman tapansa toteuttaa tiimiopettajuutta siten, että ammatillinen kehittyminen on edelleen mielekästä ja hyvinvointia tuottavaa.
Tiimiopettajuuden toteuttamisessa alkuvaiheen haasteiksi on osoittautunut se, että samaan opintokokonasuuteen sijoitettujen opintojaksojen luonnollinen yhteys on ohut. Tähän pyritään vastaamaan siten, että toimintamallien joukosta löytyy malli A joka sallii hyvinkin väljän yhteyden. Opettajille tiimiopettajuus on uusi tapa tehdä työtä. Työhön tulee uusia osa-alueita yhdessä suunnittelun ja toteuttamisen myötä. Jotta suunnittelun määrä pysyy järkevissä rajoissa, olisi tärkeää, ettei sama opettaja kuulu samanaikaisesti liian moneen opettajatiimiin. Tätä voidaan välttää huolellisella työaikasuunnittelulla ja sillä, että opintokokonaisuudet ovat aidosti periodin mittaisia. Tiimiopettajuuden onnistumisen mittaamista ja onnistumisen arviointia pidetään vaikeana. Kattavien mittarien kehittämisen tarve onkin koettu yhdeksi tärkeäksi lähitulevaisuuden kehityskohteeksi.
Kuluvan lukuvuoden aikana TT-yksikön opetusta toteutetaan tiimityön toimintamallia soveltaen ja samalla kerätään kokemuksia sen toimivuudesta. Yhteistä toimintamallia kehitetään edelleen saadun kokemuksen ja palautteen pohjalta.
Kirjoittajat
Juho Tiili
Lehtori, fysiikka, Tekniikan ala
Teollisuusteknologia, TAMK
Markus Aho
Yliopettaja, konetekniikka, Tekniikan ala
Teollisuusteknologia, TAMK
Jarkko Peltonen
Lehtori, ajoneuvotekniikka, Tekniikan ala
Teollisuusteknologia, TAMK
Päivi Viitaharju
Lehtori, paperitekniikka, Tekniikan ala
Teollisuusteknologia, TAMK
Kommentit