Mikä on Solutions.now?
Solutions.now on viiden opintopisteen laajuinen opintojakso, joka keskittyy kestävän kehityksen ratkaisujen kehittämiseen käytännön projekteissa. Se on suunnattu sellaisille YAMK-tutkintoa suorittaville maisterivaiheen opiskelijoille, joilla on jo perustiedot kiertotaloudesta, ilmastonmuutoksesta ja kestävyydestä.
Opintojaksoa on toteutettu osana Turun ammattikorkeakoulun sekä TAMKin englanninkielisiä YAMK-koulutuksia. Sisällöllisiä teemoja opintojaksolle on kehitetty suomalaisten korkeakoulujen yhteistyöalusta Climate Universityssä (Climate University, 2026; Nieminen et al., 2023), jossa on tarjolla opintomateriaalia ja avoimia sekä ohjattuja korkeakoulujen opintojaksoja.
Opintojakson suunnittelutyön pedagogisena tavoitteena on ollut tukea aktiivista oppimista, joka tukee opiskelijan kykyä soveltaa tietoa autenttisissa työelämälähtöisissä kestävyyshaasteissa. Kurssi perustuu monialaiseen tiimityöhön ja projektioppimiseen, jossa opiskelijat pääsevät ratkomaan todellisia kestävyyshaasteita projektiryhmässä. Projektit voivat liittyä esimerkiksi kiertotalouteen, ilmastoviestintään, energiaratkaisuihin tai kestävään liiketoimintaan. Tässä artikkelissa kerrotaan keväällä 2025 toteutetusta opintojaksosta ja sen lähtökohdista.
Tavoitteena kyvykkyys toimia kestävän tulevaisuuden rakentajana
Solutions.now-opintojakso haluttiin kehittää sellaiseksi, että se tukee opiskelijoiden kykyä toimia kestävän tulevaisuuden rakentajina. Oppimisen suunnittelu pohjautuu muun muassa CDIO-viitekehykseen (Conceive, Design, Implement, Operate, kirjoittajien suomennos: määrittele, suunnittele, toteuta, operoi). Se on kansainvälinen insinöörikoulutuksen kehittämisen malli, joka korostaa aktiivista oppimista, monialaista yhteistyötä, projektityöskentelyä ja reflektointia (Crawley et al., 2014; Worldwide CDIO Initiative, n.d.). Aktiivisen oppimisen ja projektioppimisen vaikuttavuutta on tarkasteltu laajasti korkeakoulututkimuksessa, ja tulosten mukaan monialainen tiimityö sekä työelämälähtöiset projektit lisäävät opiskelijoiden kykyä soveltaa osaamistaan autenttisissa tilanteissa (Upola et al., 2020).
Projektikurssi yhdistää yrityshaasteet ja projektioppimisen, ja auttaa opiskelijoita kasvamaan kestävän tulevaisuuden tekijöiksi.
Opintojaksolla keskitytään CDIO-mallia (Crawley et al., 2014; Worldwide CDIO Initiative, n.d.) mukaillen seuraavien taitojen oppimiseen:
- Luovuus ja ongelmanratkaisu: Uusien ratkaisujen kehittäminen monimutkaisiin haasteisiin.
- Systeemiajattelu: Kestävyyshaasteiden kokonaisuuksien ymmärtäminen.
- Strateginen suunnittelu: Muutoksen johtaminen ja vaikuttavuuden arviointi.
- Vuorovaikutus ja yhteistyö: Työskentely monialaisessa tiimissä ja sidosryhmien kanssa.
- Projektiosaaminen: Aikataulutus ja roolien jakaminen.
Opintojakso järjestettiin keväällä 2025 etäopetuksena. Opiskelijat työskentelivät tiimeissä, saivat ohjausta ja esittelivät lopputuloksensa yhteisessä loppuseminaarissa. Työn tuloksena oli monipuolisia ratkaisuja, jotka antoivat toimeksiantajille uusia näkökulmia ja mahdollisuuksista edistää kestävää kehitystä aiemmin tunnistetun haasteen kautta.
Opiskelijoiden kokemuksia
Solutions.now-opintojaksolle osallistui yhteensä 25 opiskelijaa. TAMKin opiskelijat olivat Risk Management and Circular Economics YAMK-tutkinnon tutkinto-opiskelijoita sekä saman ohjelman diploma-opiskeljoita. Solutions.now-opintojakso sisältyi vapaasti valittaviin opintoihin. Turku AMK:n opiskelijat olivat Kestävä Kiertotalous -YAMK-tutkinnon tutkinto-opiskelijoita ja tämä opintojakso oli heille pakollinen. 25 opiskelijasta yhteensä kuusi opiskelijaa oli kansanvälisiä, mikä toi kurssille globaalia näkökulmaa. Opiskelijoiden koulutustaustat vaihtelivat insinöörikoulutuksesta liiketalouden koulutuksiin, mikä lisäsi projektiryhmien monialaisuutta. Opiskelijat antoivat muun muassa seuraavia palautteita opintojaksosta:
“Opintojakso oli mielestäni erittäin hyvin rakennettu ja jäsennelty. Se ylitti odotukseni. Aluksi epäröin osallistua, koska haasteet tulevat yrityksiltä, mutta onneksi lähdin mukaan.”
“Keskeisin oppiminen liittyi jäsennellyn projektisuunnitelman tekoon, tiimityöhön ja työn organisoitiin selkeästi jaetuilla tehtävillä, tehokkaaseen ajanhallintaan sekä lopputuloksen kiinnostavaan esittelyyn.”
Opiskelijapalautteissa korostuivat työelämälähtöisen haasteen tuoma innostus ja motivaatio. Monelle opiskelijalle projekti avasi näkökulmia uuteen aihealueeseen ja auttoi heitä näkemään kestävyyshaasteet konkreettisempina ja työelämälähtöisinä. Myös toteutustapojen monipuolisuus, kuten työskentely ryhmänä, projektinhallinnan ja ajanhallinnan harjoittelu sekä esiintymis- ja viestintätaitojen kehittyminen, koettiin merkittävinä oppimiskokemuksina.
Opiskelijat eivät pelkästään tehneet projektia CDIO‑mallin mukaisesti, vaan omaksuivat mallin logiikan osaksi omaa oppimistaan.
Palautteet heijastavat opintojakson pedagogisia tavoitteita eli opiskelijoiden tukemista aktiivisen, itseohjautuvan ja työelämäorientoituneen oppimisen prosessissa. Samalla ne osoittavat, kuinka CDIO‑periaatteet eivät toimineet ainoastaan projektin rakenteena, vaan siirtyivät opiskelijoiden ajatteluun ja reflektointiin. Tämä näkyi opintojaksopalautteissa sekä itsearvioinneissa. Toisin sanoen opiskelijat eivät pelkästään tehneet projektia CDIO‑mallin mukaisesti, vaan omaksuivat sen logiikan osaksi omaa oppimistaan.
Itsearviointi aktiivisessa oppimisessa
Arviointi voi toimia sekä oppimista edistävänä että oppimista synnyttävänä prosessina (EBSCO Research Starters, n.d.). Opintojakson itsearviointi ei tähdännyt ensisijaisesti arvosanojen antamiseen, vaan sen tehtävä oli tukea itseohjautuvuutta, reflektiota ja oman osaamisprofiilin ymmärtämistä.
Opintojakson alussa ja lopussa opiskelijat vastasivat kyselyyn, jossa he arvioivat omaa osaamistaan viidellä osa‑alueella: luovuus, aloitekyky, systeemiajattelu, strateginen osaaminen ja vuorovaikutustaidot. Sen pedagoginen tarkoitus oli ankkuroitu assessment for learning ‑ajatteluun eli oppimista ohjaavaan arviointiin (EBSCO Research Starters, n.d.). Arviointi auttoi opiskelijoita tunnistamaan omat lähtökohtansa, osaamisvajeensa ja vahvuutensa ennen projektityöskentelyä. Sen tavoitteena ei myöskään ollut ryhmän tasokuvauksen tuottaminen opettajalle, vaan opiskelijan oman oppimismatkan käynnistäminen ja suuntaaminen.
Jakson lopussa samaa kyselyä hyödynnettiin arviointi oppimisena ‑periaatteen mukaisesti (assessment as learning, ks. EBSCO Research Starters, n.d.). Jokainen opiskelija näki omien vastaustensa tulokset. He peilasivat vastauksiaan alkuvaiheen arvioon, tunnistivat omaa kehittymistään ja samalla ohjatusti hahmottivat, millä osa‑alueilla voisivat kehittyä edelleen.
Koska itsearvioinnit kiinnostivat myös opettajia, kaikista itsearvioinneista tehtiin kokooma-analyysi. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa analyysia, jossa tarkasteltiin keskiarvojen muutoksia ja tunnistettiin osa-alueita, joilla oppiminen oli voimakkainta. Kuvassa 1 on näkyvillä opintojaksoa ennen sekä sen jälkeen kerättyjen vastausten keskiarvo.
Kuva 1 Itsearvioinnin tulokset osaamisesta, oranssi kuvaa ennen opintojaksoa tehtyä itsearviointia ja sininen opintojakson jälkeen tehtyä itsearviointia
Tuloksista ilmenee, että opiskelijoiden ymmärrys kasvoi kaikilla viidellä määritellyllä osaamisalueella. Suurin oppiminen tapahtui strategisessa ajattelussa (+1,7), luovuudessa (+1,4) sekä systeemiajattelussa (+1,3). Vaikka absoluuttiset itsearviointipisteet olivat matalampia, vuorovaikutustaidot (3,1) olivat vahvin osa-alue, jota seurasivat aloitekyky (3,0) ja strateginen ajattelu (3,0). Tämä viittaa siihen, että projektioppimisessa opiskelijat ymmärsivät yhteistyön ja kestävyyteen suuntautuneen päätöksentietoisuuden perustan, jota voidaan edelleen hyödyntää luovuuden ja systeemiajattelun osaamisen vahvistamiseksi.
Opiskelijat oppivat, miten keskittyä kestävyyteen liittyvään visioon, innovaatioihin, projektien ja muutosten hallintaan sekä sidosryhmien sitouttamiseen ja siihen, miten näissä hyödynnetään trendianalyysiä ja ennakointia. He tunnistivat juurisyitä ja erilaisia systeemisiä yhteyksiä, joiden avulla he kehittivät tulevaisuusskenaarioita. Opiskelijat kehittivät myös taitojaan kestävyyssiirtymän muutoksen johtamisessa.
Opiskelijoiden kokema osaamisen kasvu on linjassa aiempien havaintojen kanssa, eli projektioppiminen vahvistaa erityisesti strategista ajattelua, luovuutta ja kykyä hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia. Tämä tukee tutkimustuloksia (Upola et al., 2020; Juuti et al., 2022), joiden mukaan autenttisissa, työelämäperustaisissa projekteissa syntyy oppimista, jota perinteinen luokkamuotoinen opetus ei yhtä tehokkaasti tuota. Solutions.now tarjoaa empiiristä näyttöä siitä, että CDIO‑mallia korostavat pedagogiset ratkaisut voivat tukea opiskelijoiden kehittymistä kestävän kehityksen osaajiksi.
Mitä saavutettiin?
Kokemuksemme perusteella Solutions.now ei ole vain opintojakso – se on mahdollisuus vaikuttaa ja oppia toimimaan muutosagenttina. Se tarjoaa opiskelijoille tilaisuuden kehittää taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Samalla se luo siltoja työelämään ja antaa kokemusta aitoon tarpeeseen kohdistuvasta projekteista. Osallistuvat yritykset saavat opiskelijatyönä tehdyn laajan raportin tunnistamaansa haasteen ratkaisemiseen, mikä parhaillaan tuo uutta näkökulmaa. Eräs tämän toteutukselle haasteen antanut yritys kuvaa:
“Ryhmä oli löytänyt uusia ajatuksia ja jalostanut jo meillä käytössä olevia asioita. Ryhmän esitys oli selkeä ja myös yllätyksellinen, joka tuli ilmi uusissa ideoissa. Raportti oli hyvä ja perusteellinen. Lisäksi ryhmän ehdotukset ovat todella erinomaisesti hyödynnettäviä. Olemme jo aloittaneet hahmottelemaan prosessia, miten saamme nämä hyötykäyttöön.”
Keväällä 2026 alkaa Solutions.now-opintojakson seuraava yhteistoteutus. Tällä toteutuksella TAMKin sekä Turku AMK:n lisäksi mukana ovat Turun yliopisto sekä kaksi yliopistoa Namibiasta, The University of Namibia (UNAM) ja Namibia University of Science and Technology (NUST). Jokaisesta korkeakoulusta mukana on yksi tai kaksi opettajaa sekä opiskelijaryhmä. Samalla jatkamme opintojakson kehittämistä edelleen.
Lähteet
Climate University. (2026). Climate University. https://www.climateuniversity.fi/
Crawley, E. F., Malmqvist, J., Östlund, S., Brodeur, D. & Edström, K. (2014). Rethinking Engineering Education – The CDIO Approach, 2nd ed., Springer-Verlag.
EBSCO Research Starters. (n.d.). Assessment for learning. https://www.ebsco.com/research-starters/education/assessment-learning
Juuti, K., Lavonen, J., & Salmela-Aro, K. (2022). Projektioppiminen vastauksena globaaleihin haasteisiin. Teoksessa K. Juuti, J. Lavonen, & K. Salmela-Aro (toim.), Projektioppiminen luonnontieteissä (s. 260–267). Gaudeamus.
Nieminen, M., Saari, S., Syrjämäki, E. & Abruquah, E. (2023). Climate University -Verkosto ja kestävän kehityksen korkeakouluyhteisö. TAMK-konferenssi – TAMK Conference 2023. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Erillisjulkaisuja, 199–204.
Upola, S., Kangas, M. & Ruokamo, H. (2020). Kohti työelämätaitoja – Ammatillinen opiskelija oppijana työelämän projekteissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(3), 13–30.
Worldwide CDIO Initiative. (n.d.). About CDIO. https://www.cdio.org/about
Kirjoittajat
Johanna Liipola
Eritysasiantuntija
Kiertotalouden liiketoimintamallit-tutkimusryhmä
Turku AMK
johanna.liipola@turkuamk.fi
ORCID: 0009-0007-3420-5986
Toni Luomaranta
Yliopettaja
Rakennettu ympäristö ja biotalous
TAMK
toni.luomaranta@tuni.fi
ORCID: 0000-0003-4968-3730
Silja Kostia
Yliopettaja
Rakennettu ympäristö ja biotalous
TAMK
silja.kostia@tuni.fi
ORCID: 0000-0002-8980-4640
Piia Nurmi
Kiertotalouden liiketoimintamallit-tutkimusryhmä
Turku AMK
piia.nurmi@turkuamk.fi
ORCID: 0000-0002-9631-448X
Kuvituskuva: Pixabay