Pilottitoteutukset
Teollisuusteknologian yksikössä (jatkossa TT-yksikkö) toteutettiin projektiopintojen pilottikokeilut vuosina 2012–2015. Pilottitoteutusten avulla valmistauduttiin koko yksikön koulutuksia koskevaan projektiopintojen toteutukseen (Viskari ym. 2015). Opinnot olivat näissä piloteissa vapaavalintaisia, ja osallistujien määrä toteutuksilla vaihteli eri vuosina 5 ja 39 välillä. Pilottitoteutusten aikana luotiin opintojaksolle verkkoalusta, arviointiperusteet, arvioinnin tukena käytettävät dokumenttipohjat ja lomakkeet sekä toimintakäytänteitä projektien valmentajien tueksi.
Valmistautuminen opintojakson toteutukseen
Projektiaiheiden hankkiminen yrityksiltä oli kaikkien opettajien tehtävä. Aiheiden hankkimisen tueksi tuotettiin esite ja verkkolomake, jonka kautta yritys tai aiheen hankkinut opettaja saattoi helposti tallentaa olennaiset projektiaiheeseen liittyvät tiedot projektitietokantaan.
Samanaikaisesti valmisteltiin opintojakson toteutusta. Projektiopinnot-opintojaksolle luotiin yksi yhteinen opintojaksototeutus, jolle liitettiin kaikki opintojaksolle nimetyt opettajat. Kaikille TT-yksikön kolmannen vuoden opiskelijoille varattiin lukujärjestyksiin yksi aamupäivä viikossa yhteistä aikaa projektiopinnoille. Näiden järjestelyjen tarkoituksena oli varmistaa se, että yhteistä työskentelyaikaa varmasti löytyisi projektin tekemiseen.
Elokuussa 2015 kaikki opintojakson opettajat koottiin yhteen keskustelemaan projektityöskentelystä ja valmentajuudesta. Valmentajat esittelivät opintojakson toteutussuunnitelman ja arviointikriteerit sekä projektiaihetilanteen.
Opintojaksolle ilmoittautui 210 opiskelijaa. Heillä oli mahdollisuus valita projektinsa jo ennen opintojakson avausta. Tätä varten tehtiin verkkolomake, jolla viisi henkilöä pääsi ilmoittautumaan kullekin projektille. Noin 70 % opiskelijoista oli valinnut projektinsa ennen opintojakson alkua. Opintojakson avauksessa kerrottiin työskentelytavoista ja tavoitteista sekä järjestettiin projektiryhmien ja niiden valmentajien ensimmäinen tapaaminen. Tämän jälkeen opiskelijat kokoontuivat ryhmiin ja aloittivat työskentelyn valmentajiensa kanssa. Ne opiskelijat, joilla ei ollut vielä ryhmää, selvittivät tilannettaan opintojakson koordinaattorin kanssa. Muutaman viikon sisällä aloituksesta kaikilla opiskelijoilla oli ryhmä, valmentaja ja projektiaihe.
Projektiryhmien tulokset esiteltiin joulukuussa projektiseminaarissa, jonka muodoksi valikoitui messutapahtuma. Ryhmät valmistivat lyhyen esityksen ja olivat tietokoneineen valmiita esittelemään projektiaan. Osa ryhmän jäsenistä saattoi kulkea messutilassa yhden tai kahden ryhmän jäsenen esitellessä projektia. Osa ryhmistä oli diaesityksen sijaan tehnyt posterin tai täydensi esitystä projektiin liittyvällä havaintomateriaalilla. Projektiseminaarin jälkeen kukin projektivalmentaja arvioi projektinsa niiden valmistumisen mukaan. Arvioinnissa käytettiin yhteisiä arviointikriteereitä (Viskari ym. 2015).
Valmentajuus projektiopinnoissa
Valmentajuus oli olennainen osa projektiopintojen pedagogista otetta. Valmentavaa otetta on käytetty hankkeen aikana kolmella eri tasolla. Ensinnäkin opintojaksoa suunnitellut ja toteuttanut ryhmä toimi valmennuksellisena tiiminä, jossa kaikki jäsenet toivat mukaan oman osaamisensa ja kannustivat muita työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toinen taso oli projektivalmentajien valmennus ja kolmas projektivalmentajien toimiminen projektiryhmien kanssa.
Projektivalmentajien valmennus oli toteutuksen onnistumisen kannalta keskeistä. Koulutusten yhteiset toteutukset eivät ole tavallisia tekniikan alalla. Vaikka osalla opettajista on runsaasti osaamista ja kokemusta projektityöskentelystä, on opettajien välillä selkeitä alakohtaisia näkemyseroja esim. projektihallinnasta ja siitä, miten projekteja työelämän kanssa tulisi toteuttaa.TT-yksikön yhteinen toteutus osoittautui hyväksi tavaksi lisätä opiskelijoiden opintoihin valmennuksellisuutta ja työelämäyhteyksiä. Kevään 2015 aikana TT-yksikön opettajia valmisteltiin tulevaan opintojaksoon kahdessa yksikö n yhteisessä seminaareissa. Niissä käsiteltiin opettajien näkemyksiä projektityön luonteesta, hahmoteltiin valmennuksellisen tuen järjestämistä opettajille ja keskusteltiin siitä, millaisia projektiaiheiden tulisi olla, jotta ne olisivat sopivia opintojaksolle. Keskustelujen tavoitteena oli saada opettajat löytämään yhteinen käsitys projektityöskentelystä, hyväksymään se, että käsityksissä on eroja sekä saada projektivalmentajat samalla sitoutumaan opintojakson filosofiaan, jonka ytimenä on arvioida projektia prosessina, ei lopputuotteena.
TT-yksikön yhteinen toteutus osoittautui hyväksi tavaksi lisätä opiskelijoiden opintoihin valmennuksellisuutta ja työelämäyhteyksiä.
Yksi jatkovalmennukseen osallistuneista opettajista nimettiin opintojakson koordinaattoriksi, ja kaikki jatkovalmennukseen osallistuneet opettajat toimivat projektivalmentajien tukena valmennustyössä. Projektivalmentajat oli jaettu kolmeen ryhmään ja kullakin ryhmällä oli tukenaan kahden jatkovalmentajan muodostama pari. Projektivalmentajille annettiin vapaus toteuttaa valmentamista parhaaksi katsomallaan tavalla. Näin osoitettiin luottamusta heidän osaamiseensa. Valmentamista tuettiin olemalla käytettävissä ja tapaamalla. Tärkeimmäksi valmentajavalmennuksen työmuodoksi muodostui projektivalmentajaryhmille järjestetyt valmentajakahvit kahdesti syyslukukauden aikana. Näissä tilaisuuksissa keskusteltiin monipuolisesti valmentamiseen liittyvistä haasteista ja onnistumisen kokemuksista. Opintojakson koordinaattori vastasi tarpeen mukaan erilaisiin projektien toimintaan liittyviin kysymyksiin.
Arviointikriteerit valmentamisen tukena
Jokainen valmentaja arvioi oman projektiryhmänsä projektin. Opintojaksolla oli käytössä numeerinen arviointi, joten arvioinnin yhtenäisyyden takaamiseksi oli tärkeää laatia riittävän yksityiskohtaiset arviointikriteerit, joilla ohjataan projektiryhmän ja valmennuksen huomio projektiryhmän toimintaan ja työskentelyprosessiin lopputuloksen sijaan. Arviointikriteerit kehitettiin pilotoinnin aikana. Kehittelyn pohjana käytettiin metsätalouden koulutusohjelmassa laadittuja ongelmaperustaisen oppimisen tutoriaalitoiminnan arviointikriteereitä, joiden tarkoituksena on myös ohjata huomio ryhmän toimintaan.
Opintojakson avauksessa arviointikriteerien avulla kerrottiin opintojakson filosofiasta ja tavoitteista. Valmentajakahveilla arviointikriteerit toimivat valmentajavalmennuksen välineenä. Niiden avulla projektivalmentajat saattoivat reflektoida omaa käsitystään projektiryhmän toiminnasta opintojakson tavoitteisiin. Samoin niitä voitiin käyttää vertailukohtana, kun valmentajaryhmässä keskusteltiin siitä, miten opiskelijoita voidaan tukea opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opintojakson lopussa opiskelijat ja projektivalmentaja arvioivat oppimista yhdessä arviointikriteerien avulla. Arviointikriteerit määrittelivät kuitenkin selkeästi esimerkiksi sen, että onnistuneessa projektissa opiskelijat hoitavat omatoimisesti yhteydenpidon asiakkaaseen. Tämä ohjasi niin opiskelijoita kuin valmentajia.
Miten meni omasta mielestä?
Tavoitteena oli luoda opintojakso, jolla opiskelijat työskentelevät monialaisissa ryhmissä todellisissa työelämäprojekteissa. Tämä toteutui osittain. Työelämäyhteys toteutui hyvin, sillä kaikki projektit olivat todellisia työelämäprojekteja, joskin osa toteutettiin TAMKille. Sen sijaan monialaisuus toteutui heikommin. Useimmin projekteissa oli opiskelijoita kahdesta toisilleen läheisestä koulutuksesta, esimerkiksi ajoneuvotekniikasta ja konetekniikasta tai biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksesta ja laboratoriotekniikasta. Opiskelijoiden ryhmän muodostusta ohjattiin hyvin vähän, ja usein he halusivat työskennellä tuttujen opiskelijoiden kanssa. Toisaalta osa projektiaiheista oli kovin kapea-alaisia, jolloin ne houkuttelivat tiedoiltaan ja taidoiltaan aiheeseen jo aiemmin perehtyneitä opiskelijoita. Laaja-alaisempiin tai teemaltaan yleisempiin projekteihin muodostui monialaisempia projektiryhmiä. Esimerkiksi maatilamatkailutilan markkinointiprojektissa oli opiskelijoita neljästä eri koulutuksesta.
Jo opintojaksoa suunniteltaessa tiedettiin, että sille osallistuu myös englanninkielisen koulutuksen opiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita. Opintojakson verkkosivu ja materiaalit toteutettiin suomeksi ja englanniksi ja osa projektikuvauksistakin tehtiin englanniksi. Myös projektivalmentajilla oli valmius ohjata projekteja englannin kielellä. Kaikki suomalaiset opiskelijat eivät kuitenkaan halunneet työskennellä kansainvälisessä ryhmässä tai englanniksi. Havaittiin, että suomalaiset opiskelijat peruivat osallistumisensa sellaiselle projektille, johon oli ilmoittautunut vaihto-opiskelija. Tämä yllätti toteutuksen suunnittelijat ja aiheutti jonkin verran lisätyötä valmentajille, kun projektiryhmiä organisoitiin uudelleen käsityönä. Seuraavalla toteutuksella on tarkoitus toteuttaa projekteille ilmoittautuminen sokkona: opiskelijat näkevät vain, onko projektiryhmässä tilaa, eivät keitä sinne on ilmoittautunut tai kuka sitä ohjaa.
Projektiopinnot-opintojakson toteuttamisessa muutettiin monia TT-yksikön käytäntöjä: toteutettiin koko yksikön yhteinen opintojakso ja tehtiin aitoja työelämäprojekteja opiskelijaryhmissä. Tästä syntyi myös monia ennakoimattomia tuloksia ja vaikutuksia. Esimerkiksi se, että projekteihin tarvittiin kemian laboratorioita, tarkoitti lukuisia yhteydenottoja laboratoriohenkilökuntaan ja johti yhteydenotto- ja tilavarauskäytäntöjen kehittämiseen.
Katse tulevaan
Projektiopinnot-opintojakson TT-yksikön yhteinen toteutus osoittautui hyväksi tavaksi lisätä opiskelijoiden opintoihin valmennuksellisuutta ja työelämäyhteyksiä. Ensimmäinen täysimittainen toteutus toi esille myös kehittämistarpeita, jotka otetaan huomioon toisessa toteutuksessa.
Jatkossa pyritään saamaan projektiaiheita, joiden toteuttaminen vaatii monen alan osaamista. Tämän saavuttamiseksi uusimme yritysesitteen ja painotamme siinä tavoitetta luoda monialaisia ryhmiä. Opiskelijoiden kaverihakuisuutta ja hakeutumista tiettyjen valmentajien ryhmiin estetään tekemällä projekteille ilmoittautumisesta anonyymi lomake, jolla ei myöskään näy projektivalmentajien nimiä. Tällöin ei myöskään näy, onko projektissa vaihto-opiskelijoita. Pidämme vaihto-opiskelijoiden osallistumista opintojaksolle suurena mahdollisuutena ja rikkautena, sillä monet opiskelijamme valmistuvat tehtäviin, joissa töitä tehdään monikansallisissa ryhmissä.
Valmentajilla ei ole seuraavissa toteutuksissa käytettävissään yhtä paljon mentorointitukea kuin ensimmäisellä kerralla. Tätä puutetta voidaan helpottaa perustamalla valmentajapareja, joilla on valmennettavanaan vähintään kaksi projektiryhmää. Lisäksi opintojakson koordinaattori voi järjestää lukukauden aikana kaksi tai kolme valmentajien yhteistä tapaamista. Valmentajakahvien tyyppisiä vertaistuen paikkoja on syytä olla jatkossakin.
Kokonaisuutena ensimmäinen toteutus onnistui vähintään hyvin. Toteutuksesta on kerätty kyselytutkimuksella opiskelijoiden ja valmentajien odotuksia ja kokemuksia. Kyselyn tuloksia julkaistaan mm. Euroopan insinöörikouluttajien yhdistyksen SEFI 2016 -konferenssissa ”Engineering Education on Top of the World. Industry University Cooperation” (SEFI 2016). Lisäksi teemasta julkaistaan erillinen tutkimusraportti.
Lähteet
Viskari, E.-L., Asikainen, E., Katajisto, J., Pohjola, P., Tuominen, E.-L. 2015. Teollisuusteknologia-yksikön projektiopintojen järjestäminen 2012−2015. Tampereen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://publications.theseus.fi/handle/10024/102608 ISBN:978-952-5903-78-2(PDF)
SEFI conference 2016 ”Engineering Education on Top of the World: Industry University Cooperation”, Tampere 12–15 September 2016. http://www.tut.fi/en/sefi-annual-conference-2016/index.htm
Kirjoittajat
Eveliina Asikainen, lehtori, TAMK Metsätalouden koulutus
Eeva-Liisa Viskari, yliopettaja, TAMK D. P. in Environmental Engineering
Kommentit