Ammattikorkeakoulujen YAMK-opinnoissa ei ole ollut tarjolla bioanalyytikoille oman alan sisältöopintoja. Yliopistoissakaan bioanalyytikoilla ei ole enää mahdollista opiskella omaa alaa. Kansainvälisesti bioanalyytikoilla on monissa mahdollisuus opiskella oman alan maisteriopintoja. Euroopan alueella on mahdollista hakeutua MARBLE-opintoihin, jotka toteutetaan Portugalissa, Ruotsissa, Itävallassa ja Irlannissa (http://www.epbs.net/). Bioanalyytikot ovat suorittaneet YAMK-opintoja erityisesti Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen sekä Kliinisen asiantuntijan -tutkinto-ohjelmissa. Bioanalyytikkokoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut halusivat vastata tähän tarpeeseen ja alkoivat suunnitella valtakunnallisena verkostoyhteistyönä 20 opintopisteen laajuisia bioanalytiikan YAMK-opintoja.
Yhteistyöhön osallistuivat Turun ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta kaikki bioanalyytikkokoulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut: Metropolia ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Syksyllä 2016 aloitti 16 opiskelijaa bioanalytiikan 20 opintopisteen laajuiset verkko-opinnot, jotka ovat osa kunkin ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinto-ohjelmia (Kliininen asiantuntija, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, Health Business Management). TAMKista opintoihin osallistuu neljä Kliininen asiantuntija –tutkinto-ohjelman opiskelijaa. Metropolia ammattikorkeakoulu koordinoi opintoja ja jokaiselle opintojaksolle sovittiin vastuuopettajat. Opettajat ovat sopineet eri opintojaksojen koordinointivastuista ja niihin kiinnitetyistä opettajista yhteisesti laaditun sopimuksen mukaisesti. Jokaisessa opintojaksossa on opettajia useista ammattikorkeakouluista. Opintojaksojen opettajat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä opintojen suunnittelun alusta asti ja he vastaavat myös opintojen toteuttamisesta yhdessä. Metropolian Moodle-alustaa on käytetty opintojen verkkoympäristönä, johon eri ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat voineet liittyä.
Opintojen tavoitteet
Bioanalytiikan opintojen tavoitteena on lisätä oman alansa asiantuntijuutta ja kansainvälistä laatutyön osaamista. Opintojen punaisena lankana on näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen opiskelussa ja työelämän kehittämisessä opiskeluun kuuluvien tehtävien kautta. Bioanalytiikan opinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta: Continuous Quality Improvement in the Clinical Laboratory 5 op, New methods in the clinical laboratory 5 op ja Expertise in Clinical Laboratory Work 10 op.
Continuous Quality Improvement in the Clinical Laboratory –opintojakson tavoite on, että opiskelija arvioi ja kehittää kliinistä laboratoriotoimintaa hyödyntämällä kansallisia ja kansainvälisiä laatusuosituksia, standardeja sekä näyttöön perustuvaa tietoa.
New methods in the clinical laboratory –opintojakson tavoitteena on, että opiskelija perehtyy uusiin analyysimenetelmiin, ennakoi uusien menetelmien kehitystä omalla asiantuntijuusalueellaan ja soveltaa tietoa moniammatillisissa tiimeissä. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida kliinisen laboratoriotyön menetelmien käyttöönottoa ja kehittämistä. Esimerkiksi tämän vuoden toteutuksessa kaikki opiskelijat tutustuivat massaspektrometrian uusiin sovelluksiin kliinisissä laboratorioissa ja perehtyivät valitsemaansa uuteen menetelmään.
Expertise in Clinical Laboratory Work -opintojakso koostuu kahdesta osasta: 1) Preanalytics and customer processes and their development in the chosen area of expertise, 5 op ja 2) Elective area of clinical expertise according to the student’s individual study plan, 5 op. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija kehittää preanalytiikkaa ja asiakasprosesseja valitsemallaan kliinisen laboratoriotyön asiantuntijuusalueella. Hän toimii asiantuntijana valitsemallaan kliinisen laboratoriotyön asiantuntijuusalueella ja kehittää työyhteisön osaamista moniammatillisesti. Opiskelija ennakoi tulevaisuuden haasteita valitsemallaan kliinisen laboratoriotyön asiantuntijuusalueella ja soveltaa hankkimaansa tietoa laboratoriotoiminnan kehittämisessä moniammatillisissa tiimeissä.
Opintojen toteutus
Opintojaksot ovat englanninkielisiä, mutta opiskelijat voivat tehdä tehtäviä myös suomen- tai ruotsinkielellä. Bioanalytiikan opinnot toteutuvat marraskuun 2016 ja lokakuun 2017 välisenä aikana. Verkko-opinnoissa pidetään tärkeänä pedagogista monipuolisuutta, tietolähteiden käyttöä, opiskelijoiden sosiaalista vuorovaikutusta ja itseohjautuvuutta sekä kustannustehokkuutta ja opintojen helppoa muokattavuutta (Osguthorpe & Graham 2003). Opintojaksoissa hyödynnetään monipuolisia opetus- ja ohjausmenetelmiä. Opinnot sisältävät mm. esitestejä, verkkoluentoja, kirjallisia tehtäviä, tuutorointia ja vertaisarviointia. Opintoihin kuului myös kehittämistehtävä, jonka aiheet olivat osallistujien omilta työpaikoilta. Kehittämistehtävien tarkoituksena oli edistää laboratorioiden jatkuvaa laadun parantamista. Osa tehtävistä tuotti konkreettisia käyttöön otettavia työvälineitä, kuten työ- ja toimintaohjeita tai täydennyskoulutusmateriaalia.
Opinnoista huomattava osa on itsenäistä opiskelua. Opinnot toteutetaan Moodle-verkko-oppimisympäristössä.
Koulutuksen alkuvaiheen palaute
Palauteyhteenveto on koottu opintojaksoon kuuluvasta Reflection to quality issues -palauteosiosta. Continuous Quality Improvement in the Clinical Laboratory -opintojaksoa pidettiin tarpeellisena, monipuolisena ja ehjänä kokonaisuutena laadusta, mutta työläänä. Esitesti orientoi opiskelijat laatuasioihin ja tutustutti englanninkielisiin laatutermeihin. Opintojaksoon kuuluvaa kehittämistehtävää pidettiin mielenkiintoisena ja tarpeellisena. Se toi uutta näkökulmaa omaan työhön ja auttoi löytämään asioita, joita omassa työympäristössä voi kehittää. Opiskelijat oppivat toisten kokemuksista ja niistä he saivat välineitä oman työn kehittämiseen. Kansainväliset laatustandardit avautuivat paremmin kuin perusopintojen aikana.
Opintojen punaisena lankana on näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen opiskelussa ja työelämän kehittämisessä.
Opiskelijat pitivät tärkeänä, että opinnot eivät olleet paikkaan ja aikaan sidottuja. Asiantuntijaluentoja pidettiin hyvinä. Toimivana pidettiin myös sitä, että opintojakso sisälsi useita erilaisia tehtäviä, ei ainoastaan yhtä laajaa tehtävää. Opiskelijoiden mielestä oli tärkeää, että muiden opiskelijoiden tehtävät olivat kaikkien nähtävillä ja siten ne avarsivat heidän omia ajatuksia. Ryhmätyön tekemistä pidettiin mukavana ja lähdemateriaalia hyvänä.
Englanninkieltä pidettiin haasteellisena, mutta toimivana opetuskielenä. Opintojakson aikana osa opiskelijoista koki kehittyneensä englanninkielisen materiaalin lukemisessa. Opiskelijat oppivat myös uuden opiskelutyökalun Flingan, jonka avulla he pystyivät tuomaan omia näkemyksiään esille ja rakentamaan yhteistä tuotosta. Muutama opiskelija piti Moodlea kankeana oppimisympäristönä. Joillakin opiskelijoilla oli ongelmia internetyhteyksissä. Luennot tallennettiin, joten opiskelijat pystyivät palaamaan niihin myöhemmin.
Verkostoyhteistyö verkossa
Verkko-opinnot ovat suomalaisen korkeakoulutuksen arkipäivää, myös kansainvälisesti verkko-opinnot ovat yleisesti käytössä terveysalalla (Bediang ym. 2013; Ghasemi ym. 2016; Perumal ym. 2017, Webb ym. 2017) ja muilla aloilla (Norberg ym. 2011). Perinteistä kasvokkain tapahtuvaa työskentelyä pidetään kuitenkin edelleen korkeakouluoppimisessa tärkeänä (Prober & Heath 2012). Erilaiset verkko- ja lähiopetuksen yhdistelmät, kuten blended learning tai flipped classroom, ovat parempia kuin kokonaan verkossa tapahtuva oppiminen (Thai ym. 2017) tai luento-opetus (Albert & Beatty 2014.) Opinnoissaan hyvin menestyville opiskelijoille verkko-opetus kuitenkin sopii paremmin kuin huonommin menestyville opiskelijoille (Owston ym. 2013).
Bioanalytiikan YAMK-opinnot tehdään pääosin verkossa ajasta ja paikasta riippumatta. Opintojaksoissa on myös reaaliaikaista luento-opetusta ja tuutorointia, joita opiskelijat pitävät tärkeänä. Opintoihin kuuluvat luennot on tallennettu niin, että sellaiset opiskelijat, jotka eivät ole voineet niihin osallistua, ovat kuunnelleet niitä jälkikäteen. Opiskelijat arvostavat reaaliaikaisia tutortilanteita, koska silloin opitaan myös toisilta opiskelijoilta. Vertaisoppiminen kansallisessa verkostossa toteutetussa opiskelussa on ehdottomasti sen yksi parhaita puolia. Kansallisessa bioanalytiikan opettajien verkostossa pidetään tärkeänä sitä, että bioanalyytikoille järjestetään myös tulevaisuudessa bioanalytiikan YAMK-opintoja. Sopiva opintojen aloitusaikataulu on joka toinen vuosi. Loppuvuonna 2017 tehdään opintojen tarkempi arviointi ja sen perusteella opintoja kehitetään sisällöllisesti ja menetelmällisesti. Mahdollisuuksien mukaan opiskelijat ovat voineet muissa YAMK-opintojen opintojaksoissa tehdä tehtäviä, jotka ovat auttaneet rakentamaan bioanalytiikan alan osaamista.
Digitalisaation osalta bioanalytiikan kansallinen yhteistyö laajenee edelleen. Bioanalytiikan kansallinen verkosto, jossa ovat nyt mukana kaikki bioanalyytikkokoulutusta toteuttavat ammattikorkeakoulut, sai opetus- ja kulttuuriministeriön strategiarahaan Biodigi-oppiportaalin suunnittelua varten vuosille 2017-2019. Tässä hankkeessa luodaan useita bioanalytiikan 5 opintopisteen opintojaksoja englannin kielellä.
Lähteet
Albert M & Beatty BJ. 2014. Flipping the classroom applications to curriculum redesign for an introduction to management Course: Impact on grades. Journal of Education for Business 89(8), 419-424.
Bediang G, Stoll B, Geissbuhler A, Klohn, A, Stuckelberger A, Nko’o S & Chastonay P. 2013. Computer literacy and E-learning perception in Cameroon: the case of Yaounde Faculty of Medicine and Biomedical Sciences. Luettu 11.4.2017. BMC Medical Education Apr 19,13:57.
Ghasemi N, Falsafi P, AslAminapadi N, Negahdari R, Bahramian A & Khodadoust K. 2016. E-Learning in Medical Sciences Education: A Comprehensive Literature Review. Indian Journal of Research 1(5), 107-109.
Norberg A, Dziuban CD & Moskal PD. 2011. A time-based blended learning model. On the Horizon, 19(3), 207–216.
Osguthorpe RT & Graham CR. 2003. Blended learning environment. Definitions and Directions. The Quarterly Review of the distance education 4(3), 227-233.
Owston R, York D & Murtha S. 2013. Student perceptions and achievement in a university blended learning strategic initiative. The Internet and Higher Education 18, 38-46.
Perumal V, Butson R, Blyth P & Daniel B. 2017. Clinical anatomy e-cases: a five-year follow-up of learning analytics. The New Zealand Medical Journal Jan 27;130(1449), 22-29.
Probe CG & Heath C. 2012. Lecture halls without lectures – a proposal for medical education. New England Journal of Medicine 366(18), 1657-1659.
Thai NTT, De Wever B & Valcke M. 2017. The impact of a flipped classroom design on learning performance in higher education: Looking for the best “blend” of lectures and guiding questions with feedback. Computer and Education 107, 113-126.
Webb L, Clough J, O’Reilly D, Wilmott D & Witham G. 2017. The utility and impact of information communication technology (ICT) for pre-registration nurse education: A narrative synthesis systematic review. Luettu 11.4.2017. Nurse Education Today
Kirjoittaja
Liikanen Eeva, yliopettaja, bioanalytiikka, Terveys- ja sosiaalipalvelut, TAMK
Asiantuntijuusalueet: histologia ja sytologia, tutkimus, vierianalytiikka
Kommentit