Jatkuva oppiminen palvelee työelämää
Työelämän ja oppimisen sirpaleisuus aiheuttaa yksilöllisen opinpolun ja työuran muuttumisen entistä nopeammassa syklissä, johon vaikuttavat myös esimerkiksi osaamisen vanheneminen ja työn digitalisoituminen (Arntz ym., 2016). Korkeakoulujen osalta tavoitteena onkin edistää jatkuvaa oppimista joustavoittamalla ja monipuolistamalla korkeakoulutuksen tarjontaa siten, että työn ohella opiskelu ja oppiminen mahdollistuu nykyistä paremmin myös muutoin kuin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa (Valtioneuvosto, 2023).
Olemme tilanteessa, jossa jatkuvan oppimisen käsitettä ja toimintaa tarkastellaan uudelleen ja uudistetaan vastaamaan muuttuneita tarpeita. Korkeakoulutukselle ja tutkimukselle on laadittu visio 2030, jonka tavoitteena on jatkuvan oppimisen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen sekä työuran aikainen oppiminen (Opetus- ja kulttuuriministeriö [OKM], 2017; Valtioneuvosto, 2023). Korkeakoulujen tulisi rakentaa elämän eri tilanteissa oleville ja kaikille ikäluokille jatkuvaa oppimista mahdollistavia joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja (OKM, 2024).
Jatkuvan oppimisen käsitettä ja toimintaa tarkastellaan uudelleen ja uudistetaan vastaamaan muuttuneita tarpeita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2022 Kansallisen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen uudistuksen strategian, jossa yhdeksi toimenpiteeksi on määritelty muun muassa pienten osaamiskokonaisuuksien konseptin luominen. Pienten osaamiskokonaisuuksien määritelmän mukaan opinnot ovat lyhyitä ja kohdennettuja, ja niitä voidaan suorittaa joustavasti tutkinto-opintojen ulkopuolella. Näiden tulisi mahdollistaa osaamisen kehittäminen ilman sitoutumista koko tutkintoon ja vastata näin paremmin työelämässä olevien tarpeisiin. Tavoitteena on, että opinnot muodostaisivat selkeän ja saavutettavan polun jatkuvaan oppimiseen. Ne voisivat toimia myös väylänä tutkinto-opintoihin, jos opiskelija myöhemmin päättää laajentaa osaamistaan kokonaiseksi tutkinnoksi. (OKM, 2024.) Jatkossa jatkuvan oppimisen halutaan korkeakouluissa olevan mahdollista myös yhä useammalle nuorelle, joka vielä pohtii ammatinvalintaa.
Työelämää mullistaa näinä aikoina tekoälyn nopea kehitys ja nivoutuminen osaksi työtehtäviä. Ennakointikyky on keskeinen taito, jota sekä korkeakoulut että työelämä tavoittelevat. Korkeakoulujen näkökulmasta yhteistyötä työelämän kanssa pitäisi edelleen vahvistaa, jotta koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeita. Yhteistyö tulisi räätälöidä kullekin alalle ja kuhunkin toimintaympäristöön sopivaksi. Työnantajilla tulee olla tietoa opiskelumahdollisuuksista, jotta opiskelijoiden kouluttautuminen voidaan mahdollistaa (Ulander ym., 2024). Vain aktiivisella vuorovaikutuksella ja työelämä- ja sidosryhmäyhteistyöllä on mahdollista kehittää työelämätarpeisiin vastaavaa koulutustarjontaa sekä räätälöidä joustavasti uudenlaisia koulutusmuotoja (OKM, 2022).
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta kartoitettiin vuoden 2020 alkupuolella SOTETIE-hankkeen yhteydessä. Tarkastelu kohdentui kyselyissä ja työpajoissa ammatillisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä erikoistumiskoulutuksiin. Vastauksissa perusteltiin kouluttautumista hyvin monella eri tavalla. Tarve ammatillisen osaamisen päivittämiseen voi syntyä työntekijän oltua pitkään esimerkiksi perhevapaalla, tai työntekijän ammatilliset mielenkiinnon kohteet voivat muuttua työuran aikana. Koulutuspalveluja tulisikin olla tarjolla siten, että ne mahdollistavat työuran aikaisen osaamisen kehittämisen myös uusiin työtehtäviin. (Helminen, 2021.)
TAMK tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja
Korkeakoulut rakentavat tällä hetkellä uusiksi jatkuvan oppimisen strategioita, joissa painopisteenä ovat tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet (OKM, 2024). Jatkuvan oppimisen strategian tavoite on varmistaa, että osaaminen kehittyy läpi työuran ja vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin. TAMKissa jatkuvaksi oppimiseksi on määritelty elinikäisen oppimisen mahdollistaminen tarjoamalla monipuolisia koulutusvaihtoehtoja ja joustavia oppimispolkuja eri kohderyhmille (Suominen, 2024). TAMKissa halutaan vastata yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin sekä tukea yksilöiden ja organisaatioiden osaamisen kehittymistä. Jatkuvan oppimisen toiminnan vahvistamiseksi on kaikkiin TAMKin osaamisyksikköihin nimetty jatkuvan oppimisen päälliköt. Heidän tehtävänään on tukea avoimen korkeakoulutuksen tarjonnan ja jatkuvan oppimisen käytänteiden kehittämistä.
TAMKissa halutaan toimia jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti ja mahdollistaa joustava opiskelu eri elämäntilanteissa oleville oppijoille. Avoimen korkeakoulun erillistarjonnan lisäksi myös tutkinto-opintoja on avattu laajemmalle kohderyhmälle. Tämä tarkoittaa, että opintoja voivat jatkossa suorittaa myös ne, jotka eivät ole TAMKin tutkinto-opiskelijoita. Tarjonnan avaaminen laajemmalle yleisölle lisää koulutuksen saavutettavuutta, auttaa vastaamaan työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ja tarjoaa mahdollisuuden kokeilla eri alojen opintoja saaden tukea urasuunnan löytämiseen tilanteissa, joissa ammatillinen tavoite ei ole vielä selkiytynyt. Tarjonta on myös voitava koota asiantuntijana kehittymisen poluksi.
SOTE-osaamisyksikössä uudistetaan koulutuspolkuja ja toimintamalleja
TAMKin Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) osaamisyksikössä tehtävän kehittämistyön tavoitteena on integroida jatkuvan oppimisen periaatteet osaksi tutkintokoulutuksen rakenteita ja käytäntöjä. Tämä edellyttää koulutuspolkujen uudistamista oppijalle ja toimintamallien uudistamista opettajille. Tämä kehitystyö on vastaus muun muassa työikäisten osaamisen täydentämisen tarpeisiin, jotka korostuvat erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.
Jatkuvaan oppimiseen liittyvä kehitystyö käsittää osaamisyksikössä useita vaiheita alkaen koulutustarjonnan tarkastelusta ja laadun varmistamisesta tarve-ennakoinnin prosessien kehittämiseen. Samalla pohditaan, miten osaamistavoitteet voidaan muotoilla niin, että ne palvelevat sekä tutkinto-opiskelijoita että työelämässä olevia oppijoita.
Keskeinen muutos avoimen korkeakoulun tarjonnassa on se, että jatkuva oppiminen linkittyy tutkintojen opetussuunnitelmiin. Tutkintoihin sisältyviä opintoja tarjotaan niistä kiinnostuneille: niin henkilöille, jotka haluavat suunnata kohti alan opintoja, kuin korkeakoulusta valmistuneille ammattilaisille, jotka haluavat päivittää tai syventää osaamistaan muuttuvien työelämävaatimusten mukaisesti. Tarjolla olevien opintojen on voitava kumuloitua asiantuntijana kehittymisen poluksi. Muutoksen käynnistäminen on vaatinut tiivistä yhteistyötä opettajien, tiimien, päälliköiden ja työelämän edustajien välillä. Jatkuva oppiminen kattaa nykyään koko ammattikorkeakouluopetuksen (kuva 1).
Kuva 1 Jatkuva oppiminen TAMKin Sosiaali- ja terveysalan osaamisyksikössä
Kuvassa 1 esitetty TAMKin Sosiaali- ja terveysalan yksikön jatkuvan oppimisen polku työelämään alkaa avoimen korkeakoulun väyläopinnoista ja tutustumiskursseista jatkuen tutkinto-opiskeluun ja avoimen korkeakoulun tarjontaan. Tarjonnan perustan luovat AMK- ja YAMK-tutkinnot, joiden kehitys nojaa opetussuunnitelmatyöhön ja hanketyöskentelyyn. Sote-alalla nähdään, että YAMK-opinnot mahdollistavat opiskelijan kautta työelämän ja koulutuksen kehittämisen samanaikaisesti (Forsell ym., 2020). AMK-tutkintojen lisäksi YAMK-opinnot ja erikoistumiskoulutukset ovat nykyään melko vakiintuneita työelämässä toimivien ammattilaisten osaamisen täydentämisen muotoja. Korkeakoulu tarjoaa edellisten lisäksi myös työelämälle räätälöityä koulutusta, joka vastaa organisaatioiden ja yksilöiden tarpeisiin. Kaikki koulutusmuodot on kytketty toiminnallisesti ja sisällöllisesti toisiinsa ja työelämän tarpeisiin.
Keskiössä osaamisen kehittäminen ammattia kohti ja läpi työuran
Jatkuvan oppimisen kontekstin uudelleen avaaminen ja ideologian integroiminen osaamisyksiköihin vaatii pitkäjänteistä kehittämistyötä. Tulevaisuudessa TAMKin SOTE-osaamisyksikön tavoitteena on laajentaa osaamiskokonaisuuksien tarjontaa, kehittää digipedagogiikkaa entisestään, lisätä verkko-opintoja ja jatkaa yhteistyön vahvistamista työelämän kanssa.
Jatkuvan oppimisen linkittyminen osaksi urapolkua ja elämäntapaa edellyttää kaikilta osapuolilta uudella tavalla ajattelemista.
Puhuttaessa jatkuvasta oppimisesta korkeakouluissa keskeiseen asemaan nousevat joustavat mahdollisuudet ja digitalisaation rooli. Useat opiskelusta kiinnostuneet ovat työssäkäyviä aikuisia, joten alueellisen saavutettavuuden ja tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on tärkeää. Pidämme tärkeänä, että kaikille on tarjoilla yhtäläinen mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan riippumatta asuinpaikan tai työpaikan sijainnista.
Jatkuvan oppimisen linkittyminen osaksi urapolkua ja elämäntapaa edellyttää kaikilta osapuolilta uudella tavalla ajattelemista ja julkista keskustelua. Viestinnän tuottamien mielikuvien pitäisi olla käytännönläheisiä ja vahvistaa osaamisen ja työssä oppimisen merkitystä. Viestinnässä olennaista on osoittaa, mitä hyötyä ja lisäarvoa, esimerkiksi millaisia uramahdollisuuksia, oppiminen tuo. Tietoisuus jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista syntyy pidemmällä aikavälillä (Ryky, 2023). Höydyt oppijalle syntyvät positiivisista kokemuksesta ja palkitsevasta työurasta.
Olemme lunastaneet laatulupauksen tutkinto-opinnoissa, ja nyt on jatkuvan oppimisen vuoro. Rakennamme vetovoimaa selkeällä arvolupauksella saavutettavuudesta, laadusta ja kohderyhmän tarpeisiin vastaamisesta, jotka yhdessä luovat positiivisen mielikuvan ja vähentävät osallistumisen esteitä. Ammatinvalintaa pohtiva voi aloittaa meillä tutustumisopinnoista, joilla voi testata omaa soveltumistaan alalle. Työssäkäyvälle monipuolista tarjontaa on tavoitteena lisätä kysynnän mukaan.
Lähteet
Arntz, M., Gregory, T. & Zierahn, U. (2016). The Risk of Automation for Jobs in OECD Countries: A Comparative Analysis. OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 189. OECD Publishing. https://www.oecd.org/en/publications/the-risk-of-automation-for-jobs-in-oecd-countries_5jlz9h56dvq7-en.html
Forsell, M., Paaso, L., Pilli-Sihvola, M. & Tuomi, S. (2020). Työn opinnollistaminen jatkuvan oppimisen välineenä? Teoksessa M. Pilli-Sihvola (toim.), Laatua oppimiseen digiympäristössä (s. 40–56). XAMK kehittää 108. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-240-5.
Helminen, J. (2021). Jatkuvan oppimisen koulutukset ja osaamisen kehittämistarpeet sosiaalialalla. Diak Työelämä 23. https://scholar.google.fi/scholar_url?url=https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/504711/DIAK_Tyoelama23_web.pdf&hl=fi&sa=X&ei=BbYmaZH7EdOyieoPyofJ-QE&scisig=ABGrvjKQI0-ffWFKZMBRey9dHXw5&oi=scholarr
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2017). Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Taustamuistio korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 visiotyölle. https://okm.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-taustamuistio.pdf/b370e5ec-66d3-44cb-acb9-7ac4318c49c7/visio2030-taustamuistio.pdf?t=1508827794000
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2022). Maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaaksi. Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia. https://okm.fi/documents/1410845/4392480/Kansallinen+korkeakoulujen+jatkuvan+oppimisen+strategia_1.0.pdf/22fd6ebf-1a3a-cdf3-b14d-4aa32bf2aaf0/Kansallinen+korkeakoulujen+jatkuvan+oppimisen+strategia_1.0.pdf?t=1670581872127
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2024). Pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisen hankehaut käynnissä. Haettu 10.10.2025. https://okm.fi/-/pienten-osaamiskokonaisuuksien-kehittamisen-hankehaut-kaynnissa
Ryky, P. (2023). TYÖ2030: Jatkuva oppiminen teoriasta käytäntöön. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-074-4
Suominen, E. (23.1.2024). TAMKin jatkuvan oppimisen määritelmä on valmis. Tampereen ammattikorkeakoulu. https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/tamkin-jatkuvan-oppimisen-maaritelma-valmis
Ulander, M., Halmela, P., Kultanen, H., Ahomäki, M., Sievers, H., Siltanen, K. & Koramo, M. (2024). Selvitys työn ohessa suoritettavista koulutuksista. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. https://www.jotpa.fi/fi/julkaisut/raportit/selvitys-tyon-ohessa-suoritettavista-koulutuksista-innolink
Valtioneuvosto. (2023). Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa: Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti. Valtionneuvoston julkaisuja 2023:11. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674
Kirjoittaja
Kersti Jääskeläinen
Erikoissuunnittelija, jatkuvan oppimisen päällikkö
Sosiaali- ja terveysala
TAMK
Kuvituskuva: Pixabay