Käsiterapiakoulutusta ammattilaisille | Marja-Leena Lähteenmäki ja Maarit Keskinen

TAMKjournal | Suomen käsiterapiayhdistyksen parissa toimii noin 300 fysio- ja toimintaterapeuttia. Useat heistä ovat saaneet peruskoulutusta täydentävää täydennyskoulusta ulkomailla. TAMKissa haluttiin vastata koulutustarpeeseen ja toteutettiin 15 opintopisteen laajuinen moniammatillinen käsiterapiakoulutus. Se suunnattiin sekä fysioterapeuteille että toimintaterapeuteille. Koulutuksen tavoitteet ja sisältö perustuivat ammattilaisille lähetettyyn kyselyyn. Kuvaamme artikkelissa koulutuksen toteutusta ja siitä saatua palautetta.


Kysely ammattilaisille

Kansainvälisen käsiterapiayhdistyksen mukaan käsiterapiasta on tullut toimintaterapeuteille ja fysioterapeuteille suunnattu maailmanlaajuinen mahdollisuus erikoistumiseen. Siinä yhdistyy yläraajan toiminnan ongelmien kuntoutukseen kokonaisvaltaisesti niin anatomian, fysiologian, biomekaniikan kuin patologian tietoja ja taitoa. (IFSHT Hand Therapy Practice Profile 2010, 2.)  Lääkkeettömillä ja monipuolisilla aktiivisuutta tukevilla harjoitteilla on saatu posiviitiivisia tuloksia esimerkiksi käsinivelen kulumista kärsivillä potilailla (Stoffer-Marx 2018, 7-10).

Tampereen ammattikorkeakoulu järjestää täydennyskoulutusta eri alojen ammattilaisille. Muutama vuosi sitten Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lääkäreiltä tuli pyyntö fysioterapeuteille ja toimintaterapeuteille suunnattavasta käsiterapia-aiheisesta koulutuksesta. Pyyntö oli perinteiselle fysioterapeuttikoulutukselle kiinnostava haaste ja koulutuksen toteuttamismahdollisuuksia alettiin selvittää.

Lähetimme vuonna 2016 kyselyn useille suomalaisille käsiterapian parissa työskenteleville fysio- ja toimintaterapeuteille sekä lääkäreille. Saimme vastauksen 21 toimintaterapeutilta, 30 fysioterapeutilta, yhdeltä käsikirurgilta ja kahdelta muulta lääkäriltä. Suurin osa vastaajista oli Länsi-Suomen alueelta. Heistä 27 työskenteli sairaalassa ja 15 terveyskeskuksessa. 42 vastaajaa ilmoitti, että käsiterapiakoulutukselle on tarvetta. Koulutuksen toivottiin olevan mahdollisimman käytännönläheistä ja työn ohessa tapahtuvaa. Toivottiin myös, että koulutus olisi moniammatillisesti toteutettua ja laajuudeltaan erikoistumiskoulutuksiin verrattavaa, joskin myös lyhyemmille täydennyskoulutuksille koettiin olevan tarvetta.

Kysyimme, mitä sisältöjä koulutuksessa tulisi käsitellä. Vastausten mukaan tarvittiin koulutusta eri ikäisten ihmisten käden ongelmista samoin kuin koulutussisältöjä useista sairauksista sekä tapaturmista. Saadun palautteen perusteella koulutuksen sisältö rakentui seuraavien pääteemojen mukaiseksi:

  • toiminnallinen anatomia ja biomekaniikka
  • käden toiminnan tutkiminen ja arviointi
  • terapeuttinen harjoittelu
  • lastat ja ortoosit sekä niiden tarpeen arviointi ja valmistaminen
  • sairauskohtainen syventäminen traumapotilaan, kipupotilaan ja neurologisen potilaan tarpeisiin samoin kuin jänne- ja rasitusvammoihin

Edellisten teemojen lisäksi koulutukseen päätettiin sisällyttää kehittämistehtävä, jonka aiheen kunkin osallistuja valitsisi omaan työtään tukevaksi.

Suunnitelmasta toimintaan

Koulutus herätti runsaasti kiinnostusta ja se aloitettiin TAMKissa lokakuussa 2017. Opiskelijoina oli kahdeksan toimintaterapeuttia ja kahdeksan fysioterapeuttia. Suunnitteluryhmään ja myös koulutuksen luennoitsijaksi saatiin Suomen käsiterapiayhdistyksestä sekä fysio- että toimintaterapeutti. Käsiterapiayhdistyksessä oli 306 jäsentä vuonna 2014 (Membership Survey Report 2015, 7). Suunnitteluryhmässä oli lisäksi käsikirurgi, OMT-fysioterapeutti, fysioterapeuttikoulutuksen koulutuspäällikkö ja koulutussuunnittelija. Heistä käsikirurgi toimi koulutuksen luennoitsijana ja OMT-fysioterapeutti vastuuopettajana.

Suunnitteluryhmä kokoontui kaikkien koulutuskertojen välissä. Näin haluttiin huomioida opiskelijoiden tausta ja osaamisen taso sekä heidän tarpeensa seuraavien tapaamiskertojen sisällön osalta. Opiskelijoille annettiin kotitehtäviä kehittämistehtävän lisäksi. Koulutus oli mitoitettu 15 opintopisteeseen ja kymmeneen kontaktipäivään. Itsenäistä opiskelua oli siis paljon sekä teoriassa että omaan työhön yhdistettynä käytäntönä.

Palautetta koulutuksen kehittämiseksi

Koulutuksen päätteeksi pyysimme osallistujilta palautetta. Halusimme tietää heidän näkemyksiään koulutuksen hyödyistä. Kokosimme sisältöön liittyvää palautetta erikseen käden kliinisen tutkimisen ja terapeuttisen harjoittelun osalta. Kysyimme näkemystä käden eri ongelmien kuntoutukseen liittyvistä asioista. Meitä kiinnosti myös tarjoamamme oppimisympäristö sekä järjestelyjen toimivuus. Olimme sisällyttäneet koulutukseen myös psykofyysistä näkökulmaa niin fysio- kuin toimintaterapian työkäytänteisiin liittyen. Pyysimme palautetta myös tuosta osuudesta. Lisäksi pyysimme kehittämisehdotuksia vastaavan koulutuksen uudelleenjärjestämistä ajatellen.

Koulutusta pidettiin hyvänä kokonaisuutena, joka antoi paljon uutta. Käsiteltyjä asioita oli runsaasti. Erityisesti osallistujien kesken toteutunutta sisällön pohtimista ja ajatusten vaihtoa pidettiin antoisana. Kuitenkin asioiden omaksumiseen ja soveltamiseen koettiin tarvittavan aikaa. Palautteen kerääminen tapahtui viimeisellä tapaamiskerralla ja eräs terapeutti kirjoittikin: ”Nyt alkaa vasta tieto sisäistymään. Kaikesta koulutuksen sisällöstä on hyötyä tavalla tai toisella omassa työssä.” Toinen kirjoitti palautteeseen seuraavasti: ”Paljon asioita loksahti paikoilleen tai ainakin kirkastui. Paljon toki jää edelleen kysymysmerkiksi kuntoutuksesta, kun sitä reseptikirjaa ei voi kirjoittaa. Mutta valmiuksia ajatella itse sai kyllä hyvinkin.” Kysyttäessä numeerista arvoa koulutuksen hyödystä asteikolla 1-5 oli vastausten keskiarvo 4.

Palautetta sisällöstä

Koulutuksen sisältöä koskevaa palautetta saatiin runsaasti. Harjoitusfysiologian ja terapeuttisen harjoittelun osuutta pidettiin haastavana. Yksityiskohtaiset asiat nähtiin hankaliksi yhdistää käytäntöön. Silti mainittiin tärkeäksi se, että harjoitteita taustoitettiin teoreettisella tiedolla. Teorian ja käytännön mainittiin kohdanneen hyvin. Useat terapeutit kaipasivat kuitenkin enemmän käytännön harjoituksia.

Degeneratiivisista ja rasitusperäisistä käden ongelmista kerrottiin saadun selkeä ja perusteellinen tietopaketti. Käytännön tapausesimerkkejä pidettiin hyvinä, mutta tähänkin osuuteen kaivattiin lisää harjoittelua ja harjoitusvinkkejä. Sormien ja ranteen murtumiin liittyvät asiat oli vastaajien mukaan käsitelty huolella, joskin reuman konservatiiviselle hoidolle ja ortooseille toivottiin jatkossa enemmän aikaa.

Ensimmäisestä käsiterapiakoulutuksesta saatu positiivinen palaute rohkaisee kehittämään koulutusta valtakunnallisena fysio- ja toimintaterapeuttien täydennyskoulutuksena. Eräs terapeutti kirjoitti jänne- ja nivelsidevammoihin liittyen seuraavasti: ”Teoria oli esitetty hyvin, niin että se avautui myös vähemmän käsivammojen, käsikirurgian kanssa tekemisessä olleelle! Esim. lyhenteet, termit selitettiin, taustaoletuksena ei ollut se, että ne ovat kaikilla entuudestaan tuttuja!” Tämä osuus sai hyvin paljon kiitosta mielenkiintoisuudesta, selkeydestä ja asiantuntevista vierailevista luennoitsijoista.

Ensimmäisestä käsiterapiakoulutuksesta saatu positiivinen palaute rohkaisee kehittämään koulutusta valtakunnallisena fysio- ja toimintaterapeuttien täydennyskoulutuksena.

Käden hermovammoihin samoin kuin kipukäteen liittyvästä osuudesta annetut palautteet olivat kokonaisuudessaan kiittäviä. Luentoja pidettiin erinomaisina, joskin niitä toivottiin lyhennettäväksi, jotta harjoitteille jäisi enemmän aikaa. Tapausesimerkeistä ja terapiaosuuksista pidettiin: ”Tärkeä aihe! Olisin toivonut enemmän tietoa kipukuntoutuksen menetelmistä, hyvä toteutuskerta, koska en itse työskentele sen kanssa.”

Neurologisen potilaan käden ja yläraajan kuntoutusosuutta pidettiin ”perusteellisena pakettina” ja luennoitsija sai kiitosta asiantuntijuudestaan. Eräs osallistuja mainitsi saaneensa oivalluksen: ”Käden kuntoutus alkaa alaraajasta.” Aiheen käsittelylle oli varattu yksi lähipäivä, mutta palautteen perusteella tähän teemaan olisi voitu käyttää yksi päivä enemmän. Eräs vastaaja kirjoittikin: ”… neurologisen käden kuntoutuksen vaiheet akuuttivaiheesta alkaen olisin halunnut käytävän läpi selkeästi, samoin enemmän esim. käytännön harjoitteita.”

Psykofyysisen näkökulman sisällyttäminen koulutuskokonaisuuteen ja erityisesti toteutetut harjoitukset saivat runsaasti kiitosta. Aihetta pidettiin erittäin ”tarpeellisena tämän päivän ihmiselle”. Useassa palautteessa esitettiin, että aihetta olisi voinut käsitellä pidemmän aikaa. Aihe ”antoi paljon ajattelemisen aihetta”. Eräs vastaaja ehdottikin: ”Saisiko tästä osuudesta yhdistettynä kipukäteen hyvän kokonaisuuden?

Palautetta toteutuksesta

Koulutusta pidettiin kokonaisuudessaan mielenkiintoisena ja laadukkaana. Käytännön järjestelyt olivat toteuttajien näkökulmasta ajoittain haastavia, koska tämän sisältöisen moniammatillisen koulutuksen toteuttaminen oli kaikille suunnitteluryhmän jäsenille uutta. Oman haasteensa toi myös ennakkotehtävien saaminen vastaamaan toteutusta. Osallistujien toivoman yksityiskohtaisemman sisältörungon esittäminen etukäteen olisi muutamien vastaajien mielestä voinut helpottaa omien toiveiden esittämistä. Myös käsiteltävän materiaalin saaminen etukäteen olisi palautteen mukaan antanut mahdollisuuden tutustua tuleviin sisältöihin jo ennen tapaamiskertoja. Näin olisikin varmaan säästynyt aikaa harjoittelemiselle, koska erityisesti palpoinnille, manuaalisille menetelmille ja lihasvoima- ja liikkuvuusharjoituksille toivottiin enemmän aikaa. Jatkossa myös ”oikean potilaan” mukanaoloa pidettiin toivottavana.

Kehittämistehtävä vei joidenkin vastaajien mukaan liikaa yhteistä aikaa. Tehtävä koettiin tärkeäksi, mutta ohjausta olisi palautteen perusteella voitu toteuttaa enemmän verkossa. Itsenäisiä etukäteistehtäviä olisi erään vastaajan mukaan voinut olla enemmän. Näin oma perehtyminen olisi tukenut luentoja. Myös anatomian kertaamiselle toivottiin enemmän aikaa.

Lopuksi

Loppuun on hyvä liittää erään vastaajan kiitokset: ”Kaikille alueille on saanut lisätietoa ja tukea omaan ammatilliseen kasvuun. Oman asiantuntijuuden matka on vielä pitkä, mutta koulutuksen avulla on päässyt palan matkaa eteenpäin. Koulutus on auttanut myös tunnistamaan omia heikkouksia, eli mihin jatkossa tarvitaan vielä lisää tietoa ja koulutusta. Suuret kiitokset loistavasta opetuksesta ja paneutumisesta. Arvostan suuresti tekemäänne työtä.”

Ensikokemukset rohkaisevat jatkamaan käsiterapiakoulutuksen kehittämistä. Aikomuksenamme onkin käynnistää toinen toteutus vuoden 2018-2019 vaihteessa.


Lähteet

IFSHT Hand Therapy Practice Profile. 2010. International Federation of Societies for Hand Therapy. Luettu 26.11.2018. https://www.ifsht.org/sites/default/files/IFSHT_Hand_Therapy_Profile_FINALJUNe%202010.pdf

Membership Survey Report.  2015. International Federation of Societies for Hand Therapy. Luettu 26.11.2018. https://www.ifsht.org/sites/default/files/Report%20IFSHT%202014%20Member%20Survey%20%20hand%20therapy%20%20around%20the%20world%20DEF.pdf

Stoffer-Marx, M. A., Klinger, M., Luschin, S., Meriaux-Kratochvila, S., Zettel-Tomenendal, M., Nell-Duxneuner, V., Zwerina, J., Kjeker, I., Hackl, M., Öhlinger, S., Woolf, A., Redlich, K., Smolen, J.S. & Stamm, T.A. 2018. Functional consultation and exercises improve grip strength in osteoarthritis of the hand – a randomised controlled trial. Arthritis Research & Therapy. 20. Luettu 30.11.2018. file:///C:/Users/Mamman/Downloads/Functional_consultation_and_exercises_improve_grip.pdf


Kirjoittajat

Marja-Leena Lähteenmäki, fysioterapeutti, kasvatustieteen tohtori, fysioterapeuttikoulutuksen koulutuspäällikkö
Terveys- ja sosiaalipalvelut, TAMK

Maarit Keskinen, fysioterapeutti ja OMT-fysioterapeutti, asiantuntijafysioterapeuttikoulutuksen ja käsiterapiakoulutuksen vastuuopettaja
Terveys- ja sosiaalipalvelut, TAMK

Kuvituskuva:Essi Kannelkoski/TAMK

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *