Sote-uudistusta kohti mentäessä kunnat ulkoistavat yhä enemmän palvelujaan ja vahvistavat asemaansa palveluiden tilaajana, entisen tuottajaroolin sijaan. Ulkoistuksella tavoitellaan kustannustehokkuutta, laatua ja kehittämistä. Ulkoistaminen mahdollistaa henkilöstön oman erikoisosaamisen kehittämisen. Tällöin henkilöstön määrä voidaan minimoida ja henkilöstöhallintoa keventää. Suunnannäyttäjinä toimivat ylempää tulevat poliittiset päätökset ja strategiat.
Jos tunnistaa palvelun tarpeen ja sidosryhmät, tietää myös kilpailun säännöt. Jotta maakunnat pystyvät tulevaisuudessa tarjoamaan asukkailleen kaiken tarpeellisen palvelun mahdollisimman kustannustehokkaasti, innovatiivisesti sekä laadusta tinkimättä, on myös yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat otettava huomioon. Onnistunut ulkoistaminen edellyttää sekä palvelun tilaajalta että tuottajalta markkinoiden ja asiakkuuksien tunnistamista sekä tarkan kilpailutuksen tai tarjouksen tekemistä. Kilpailutuksessa palvelun tilaaja määrittää, millaista palvelua tai tuotetta halutaan, mihin palvelu liittyy ja mitkä ovat laatutekijät sekä hinta- ja laatusuhteet. Maakunnalla on keskeinen rooli palveluiden tilaajana, mutta samalla sillä on aktiivinen rooli vuoropuhelussa ja sopimuksien teossa palveluiden tuottajien kanssa. Tuottajat tulevat tulevaisuudessakin olemaan se taho, joka on suoraan yhteydessä asiakkaisiin, vaikka yhteiskunta maksaakin palveluista.
Artikkelin tarkoituksena on ensin kuvata lyhyesti hankintalain kilpailutukseen mukanaan tuomia muutoksia ja sen jälkeen uudistunutta kilpailutusprosessia tilaajan, Tampereen kaupungin ja tuottajan, Kontukodin näkökulmista.
Hankintalaki ohjaa julkisen puolen kilpailutusta
Hankintalainsäädännön myötä tapa, jolla palveluita hankitaan, on jäntevöitynyt. Lisäksi järjestäjän rooli palvelun hankkijana on vahvistunut. Hankintalakia tulkittiin aiemmin tiukasti, mikä johti siihen, että tarjous oli tehtävä juuri tarjouspyynnön mukaisesti. Jos näin ei ollut, tarjous hylättiin. Tilanne saattoi johtaa siihen, että kilpailutus kesti useita vuosia, jolloin kilpailutettiin jo valmiiksi vanha tuote ja jota käytettiin vain muutaman vuoden ajan. Yritysmaailmassa tuottajat, joilla on paljon innovaatioita, ovat vahvoilla kilpailussa. Nyt julkishallintokin on löytänyt innovatiivisen kilpailun ja kumppanuudet, jolloin markkinatuntemus on lisääntynyt.
Julkinen palvelulupaus on maakunnan asukkailleen osoittama tahdonilmaisu siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käytännössä toteutetaan. Palvelulupaus on tärkeä määrittää mahdollisimman konkreettisesti, jotta sitä voidaan mitata. Bonus- ja sanktiomalleja ei voida unohtaa, koska on hyödyllistä tietää, mistä tuottaja voidaan palkita ja mistä tulee sanktioita. Laatutekijät, erityisesti hinta- ja laatusuhde, ovat keskeisiä erityisesti kuntasektorilla, jossa halutaan tarjota kustannustehokkaita tuotteita ja palveluita. Hinta- ja laatusuhde nousee tärkeäksi kilpailutuksen tekijäksi, mutta se ei ole yksiselitteinen, vaan vahvasti tapauskohtainen tekijä. Asiassa on eduksi markkinatuntemus, joka asettaa hintahaarukan tarjottavalle palvelulle tai tuotteelle ja auttaa näin omalta osaltaan määrittämään kustannustason oikein.
”Hyvät pärjää aina mutta oleellista on tietää, missä on mukana ja millä säännöillä pelataan.”
Tarjouspyyntöjen tekeminen vaatii tarkkaa suunnittelua, mikä tekee kilpailutusprosessista usein raskaan ja aikaa vievän. Palvelun tilaajan ja tuottajan kannattaa kuitenkin panostaa kilpailutukseen, sillä se antaa hyvän pohjan sitoutuneelle yhteistyölle. Kun päästään sopimuskauteen, tulee kumppanuutta koko ajan vaalia ja valvoa luottamuksellisen suhteen saavuttamiseksi. Luottamuksellinen kumppanuussuhde on johtamisen ja sopimusseurannan perusta.
Lääkäripalveluiden kilpailuttaminen asumispalveluissa ja kotihoidossa
Tampereen kaupungin edustajan Ella Suojalehdon mukaan kilpailutusprosessin lähtökohtana oli viedä lääkäripalvelut ikäihmisten palveluita käyttävien asiakkaiden luo siten, ettei sairaalahoitoa tarvittaisi turhaan. Tampereen kaupunki jaettiin kolmeen osaan, ja jokaiselle alueelle tuli yksi lääkäripalvelutoimija, joka tuotti ko. palveluja. Yhdelle näistä alueista tuli Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja kahdelle muulle alueelle kilpailutettiin kaksi eri toimijaa. Päästiin tilanteeseen, jossa oli yksi sairaanhoitopiiri ja kaksi yksityistä yritystä tuottamassa samoja palveluja. Tarkoituksena oli hakea vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta, jolloin vanhusten elämänlaatu nousisi. Sopimukseen kuului, että jokaiselle vanhukselle tehtiin palvelusuunnitelma ja jokainen heistä tavattiin vähintään kerran vuodessa. Ylimääräisiä sairaalakäyntejä pyrittiin vähentämään. Tämä vaati toteutuakseen vahvaa luottamusta ja kumppanuutta. Samalla pyrittiin jatkuvasti kehittämään eri toimijoiden kanssa tätä yhteistä toimintaa.
Itse kilpailutusprosessi alkoi keväällä 2018, jolloin asumispalveluiden ja kotihoidon lääkäripalveluiden tehostamisen tavoitteiksi asetettiin kumppanuus ja yhteinen kehittäminen. Aluksi tehtiin ilmoittautumispyyntö, jonka perusteella valittiin jatkoon kuusi yritystä. Neuvotteluiden tuloksena yritysten tuli tehdä vastine saamaansa tarjouspyyntöön. Oleellisia arviointikriteereitä olivat hinta ja kehittämisvisiot, jotka piti esittää Powerpoint-esityksenä. Kolmas kriteeri oli kumppanuusvalmius, joka kartoitettiin haastatteluilla. Tästä prosessi eteni tarjouspyyntöjen vertailuun ja päätöksentekoon. Kun palvelu alkoi, tilaaja myös seurasi tavoitteiden toteutumista.
Tarjouskilpailu perustui pisteytykseen hinta- ja laatusuhteen osalta. Hinnan osuus pisteissä oli 40 pistettä ja laadun 60 pistettä, maksimissaan pisteitä saattoi saada 100. Laadun pistemäärä jakautui kumppanuuteen, 30 pistettä ja kehittämiseen, 30 pistettä. Hinta oli tarkennettu määrittelemällä se palvelun ostajan taholta. Tärkeäksi kriteeriksi tuli vastuulääkärin sitoutuminen kumppanina sopimukseen. Tarjouskilpailu osoittautui erittäin työteliääksi ja raskaaksi menettelyksi molempien osapuolien osalta, mutta samalla se antoi paljon. Tällä menettelyllä saavutettiin toivottu tasapaino hinnan ja laadun suhteen. ”Hyvät pärjää aina, mutta oleellista on tietää, missä on mukana ja millä säännöillä pelataan” kiteytti Ella Suojalehto kilpailutusprosessin.
Tehostetun palveluasumisen kilpailuttaminen Koukkuniemen alueella
Kontukodin toimitusjohtaja Teo Tuovinen kuvasi kilpailutukseen osallistumista tuottajan näkökulmasta. Kontukoti osallistui kilpailutukseen, jonka tavoitteena oli löytää palveluntarjoajiksi kaksi toimijaa, jotka olisivat kehittämässä ja luomassa brändiä palveluasumiseen. Tässä kilpailutuksessa valintaperusteena oli kokonaistaloudellisuus eli hinta- ja laatusuhteiltaan edullisin tarjous. Pisteytyksenä hinnan osuus oli 50 pistettä ja laadun 50 pistettä. Laatu puolestaan jaettiin kahteen osakriteeriin, kumppanuuteen ja kehittämiseen. Kehittämisideoita pyydettiin videotallenteen muodossa. Tampereen kaupungilla oli selkeät kriteerit siihen, mitä se halusi tarjouksen sisältävän. Varsinkin videon arviointikriteerit määriteltiin selkeästi, jotta niiden arviointi onnistuisi tasapuolisesti.
Kontukoti on toiminut vuodesta 2014 Koukkuniemen alueella ja Toukolan rakennusta on pitänyt ’tukikohtanaan’ 45 työntekijää. Yritys on noteerattu yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Kontukodin toimitusjohtaja Teo Tuovinen totesi, että kilpailutusprojekti oli kuukauden mittainen, joten tarjouksella oli kiire ja se työllisti yrityksen kokonaisvaltaisesti.
Tuotosta varten tehdyt avokysymykset ja muut annetut kriteerit ohjasivat prosessia. Henkilöstö otettiin aktiivisesti mukaan ideoimaan ja samalla heidät sitoutettiin myös toteutukseen. Tarjouksen työstäminen vaati arviointikriteerien pisteytystä, tehtävän pilkkomista ja erittäin paljon työtä. Lopulta video valmistui ja kaikki oleellinen sisältö saatiin lopulta mahtumaan vaadittuun kahteen minuuttiin. Teo Tuovinen totesikin, että video oli onnistunut, koska he ovat nyt yksi alueen palveluntarjoajista.
Kilpailuttaminen on yhä yleistyvä tapa toimia sote-palveluissa ja parhaimmillaan kilpailutusprosessi on jo ensi askel luotettavaan kumppanuuteen, jossa toiminnan tavoitteet ja pelisäännöt ovat kaikilla tiedossa.
SoteNavi-hanke
Valtakunnallinen seminaari Kuka pärjää kilpailussa oli osa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman SoteNavi-hankkeen toimintaa vuonna 2018. SoteNavi on pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke, joka pureutuu tulevan sote-rakenneuudistuksen haasteisiin ja tarjoaa navigointiapua yrityksille ja järjestöille. Hankkeessa luodaan alueellisia ja valtakunnallisia verkostoja, kehitetään monipuolista osaamista yrityksissä ja järjestöissä sekä mahdollistetaan yhteistyö erilaisten toimijoiden kesken. Hankkeen tavoitteena on lisätä työhyvinvointia ja tuottavuutta yritys- ja järjestökentässä.
Hankkeen toteuttajia ovat Turun ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Tampereen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Opintotoiminnan keskusliitto ry/Opintokeskus Sivis.
Lisätietoa hankkeesta https://sotenavi.turkuamk.fi/
Lähde
Hankintalaki (1397/2016) Viitattu 18.1.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161397?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=hankintalaki
Kirjoittajat
Anne-Marie Jokela, Sosionomi (ylempi AMK) -opiskelija, anne-marie.jokela@tuni.fi
Katja Iso-Kukkula, Sosionomi (ylempi AMK) -opiskelija, katja.iso-kukkula@tuni.fi
Merja Sinkkonen, YAMK-koulutuspäällikkö, yliopettaja (sosiaalialan johtaminen), TESO-yksikkö, TAMK merja.sinkkonen@tuni.fi
Kuvituskuva: Unsplash/Chris Barbalis
Kommentit