Moniammatillinen yhteistyö – todellinen osaamistarve
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on vastata työelämän tarpeisiin sekä tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua (Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932). SOTE-uudistus on tuonut uusia mahdollisuuksia ja avauksia sosiaali- ja terveydenhuollon kentälle, mutta vaatii myös koulutuksen sekä koulutuksen ja työelämän kanssa tehtävän yhteistyön uudistamista. Tästä syystä korkeakouluilla on yhä suurempi vastuu moniammatillisen yhteistyön merkityksen ja sen positiivisten vaikutusten korostamisessa niin asiakkaiden kuin työhyvinvoinnin näkökulmasta (Bitter, van Veen-Berkx, Gooszen & van Amelsvoort 2013). Sote-alan työntekijä tarvitsee aina tehtävästään riippumatta yhteistyötaitoihin liittyvää osaamista, missä tärkeässä roolissa ovat vuorovaikutustaidot, toisen osaamisen kunnioittaminen, pelisääntöjen ymmärtäminen sekä erilaisten ristiriitojen selvittäminen (Kangasniemi ym. 2018). Moniammatillinen yhteistyö perustuukin hyviin vuorovaikutustaitoihin ja on toimivan asiakaslähtöisyyden perusta (Sandström ym. 2018).
Opetushallituksen ennakointifoorumin ennakointituloksissa yhteistyötaidot nousivat tärkeäksi osaamistarpeiden kehittämiskohteeksi. Tuloksissa havaittiin, että nimenomaan yhteistyötaidot sekä kommunikointi-, viestintä- ja vuorovaikutustaidot nousivat merkittäviksi osaamistarpeiksi verrattuna aiempiin tuloksiin. (Leveälahti ym. 2019.) Samoin Osaamisella soteen -hankkeessa yhtenä tärkeänä teemana esiin nousi moniammatillisuus ja tiimityöosaaminen. Tällaisella osaamisella voidaan lisätä esimerkiksi jatkuvaa kehittämistä mutta myös hillitä kustannusten kasvua. (OKM 2019.)
Soini ym. (2021) tutkivat sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien kokemusta sote-alan geneerisestä osaamisesta. Tutkimuksessa hoitajat kokivat parhaaksi osaamisekseen oman roolinsa määrittelyn moniammatillisessa tiimissä. Yhteistyö asiakkaan tilanteen arvioinnin suhteen sosiaalihuollon kanssa koettiin kuitenkin vain melko hyväksi. (Soini ym. 2021.) Sote-alalla vaadittu osaaminen on yhä monimuotoisempaa: on osattava jakaa ja integroida osaamista sekä kehittää ja pitää yllä hyviä työntekijyys- ja työyhteisötaitoja. Soinin ym. (2021) mukaan tällainen jaettu osaaminen mahdollistaa saumattoman yhteistyön sekä parantaa palveluiden laatua. Moniammatillinen oppiminen ja työskentely ovat myös osa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä (Katajamäki 2010).
Matkalla kohti moniammatillista opintojaksoa
Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) Sosiaali- ja terveysalojen osaamisyksikössä lähdettiin uuden opetussuunnitelmatyön myötä rohkeasti suunnittelemaan 15 opintopisteen laajuista moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvaa opintokokonaisuutta. 15 opintopistettä koostuu kolmesta viiden opintopisteen kurssikokonaisuudesta, jotka on jaettu sosiaali- ja terveysalojen tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmiin tasaisesti koko opintojen ajalle. (TAMK n.d.) Opintojaksot toteutetaan moniammatillisesti. Näin esimerkiksi syksyn 2024 toteutuksella ovat edustettuina kaikki TAMKin sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto-ohjelmat: sairaanhoitajat (suomenkielinen ja englanninkielinen tutkinto-ohjelma), ensihoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt, suuhygienistit, röntgenhoitajat, bioanalyytikot, sosionomit ja fysioterapeutit. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdellä toteutuksella voi parhaimmillaan olla yli 600 opiskelijaa, joista muodostetaan moniammatillisia, noin 20 opiskelijan pienryhmiä.
Kurssin avulla opiskelija oppii arvostamaan ja hyödyntämään monialaista osaamista, joka mahdollistaa uuden oppimisen ja jatkuvan kehittymisen.
Ensimmäinen viiden opintopisteen moniammatillinen kurssi alkaa syksyllä 2024 uuden opetussuunnitelman myötä. Kurssi Minä ja me matkalla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiksi kehitettiin moniammatillisen opettajatiimin yhteistyön tuloksena. Monialaisessa ammattikorkeakoulussa on valmiiksi käytössä merkittävä ja loppumaton potentiaali, sillä jokaiselta SOTE-alan alueelta löytyy omien alojensa asiantuntijat pedagogiseen kehittämistyöhön (Salonen & Savander-Ranne 2015). Kurssin kehittämisen pohjana toimivat suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista, työelämän geneeriset osaamistarpeet sekä opiskelijoiden tarpeet. Opiskelijoiden tulee jo opintojen aikana kehittää taitojaan muun muassa oppimaan oppimisen, työelämässä toimimisen ja eettisyyden näkökulmista. Tällaiset yhteiset osaamiskompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle muun muassa yhteistyön ja ammatillisen kasvun näkökulmasta. (Auvinen ym. 2022.) Kurssin avulla opiskelija oppii arvostamaan ja hyödyntämään monialaista osaamista, joka mahdollistaa uuden oppimisen ja jatkuvan kehittymisen. Tällaiset erilaiset yhteistyömahdollisuudet ja niiden potentiaalin ymmärtäminen tukee omaa osaamisidentiteettiä ja helpottaa esimerkiksi tulevaisuudessa työtehtävästä toiseen siirtymistä. (Sitra 2022.) Sosiaali- ja terveysalalla jokainen asiakaskohtaaminen on ainutlaatuinen, joten työntekijällä tulee olla hyvät ongelmanratkaisukyvyt, joita hän osaa hyödyntää yhdessä muiden kollegoiden kanssa (Katajamäki 2010). Kun jo koulutuksen aikana korostetaan yhteistyön merkitystä, myös valmiuden kiinnittyä omaan koulu- tai työyhteisöön lisääntyvät (Sitra 2022).
Kurssi toteutetaan monipuolisilla pedagogisilla menetelmillä
Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus -raportissa tuotiin esiin, että osaamistarpeisiin tulee vastata vaikuttavilla koulutusmenetelmillä (Kangasniemi ym. 2018). Minä ja me matkalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiksi -kurssilla käytetään laaja-alaisesti erilaisia pedagogisia ratkaisuja, ja kurssin pohjana toimii yhteistoiminnallinen oppiminen. Tarkoituksena on luoda turvallinen yhteisö, jossa opitaan toisilta ja yhdessä positiivisella otteella (Saaranen & Tossavainen 2018). Kurssilla on yhteinen orientaatio ja viisi lähiopetuksessa toteutettavaa pienryhmätapaamista. Lisäksi kurssilla on itsenäistä työskentelyä, joka toteutetaan pääasiallisesti valmiiksi rakennetussa, monipuolisessa digitaalisessa Moodle-oppimisympäristössä (kuva1).
Kuva 1 Kurssin toteuttaminen ja pedagogiset menetelmät pienryhmätapaamisissa
Opiskelija tekee itsenäisesti aina yhden moduulin Moodlessa ennen seuraavaa pienryhmätapaamista. Näin itsenäistä työskentelyä ja lähiopetusta saadaan integroitua sopivassa määrin ja ohjatusti. Opiskelijan työskentelyä Moodlessa helpottaa edistymisen seuranta -työkalu, jonka käyttöä opiskelijat yhä useammin toivovat eri kursseilla. Moduulit sisältävät runsaasti erilaisia tehtäviä. Moodlessa on esimerkiksi interaktiivisia H5P-tehtäviä (kuva 2), joissa luentonauhoitteen välissä on kysymyksiä, joihin opiskelijan tulee vastata oikein saadakseen suoritusmerkinnän. Nauhoitteet tai muut katseltavat/kuunneltavat materiaalit ovat lyhyitä, jotta opiskelijoiden mielenkiintoa saadaan pidettyä yllä. Lisäksi alustalta löytyy podcast, keskustelualueita, testejä ja erilaisia materiaaleja. Moodlessa tehtävät moduulit valmistavat opiskelijaa aina seuraavaan pienryhmätapaamiseen, mikä taas helpottaa ryhmätyöskentelyn toteuttamista toiminnallisin menetelmin ja opiskelijoita aktivoiden. Kurssin Moodle-alusta pilotoitiin kohderyhmällä keväällä 2024, ja palaute oli hyvin positiivista. Opiskelijat kokivat alustan työmäärän suhteessa opintopisteisiin sopivaksi. Kurssialustaa pidettiin monipuolisena, jonka avulla muun muassa opittiin itsestä oppijana. Useampi pilotoija koki, että kurssi on hyödyllinen opintojen alussa, mutta tukee monialaista kollegiaalisuutta myös tulevaisuudessa.
Kuva 2 Kuva Moodlen interaktiivisesta H5P-tehtävästä, jonka aiheena ovat stressinhallintataidot
Kurssilla opiskelijat tutustuvat sote-alan moniammatilliseen kenttään laaja-alaisesti, mitä myös OKM:n (2019) selvityksessä pidettiin tärkeänä. Tuleviin kollegoihin ja eri aloihin tutustuminen käynnistyy heti opintojen alussa. Samalla tullaan tietoisiksi oman alan sekä muiden alojen ammattieettisistä periaatteista. SOTE-alalla tarvitaan laaja-alaista ammattiosaamista, jossa toisen asiantuntijuuden tunteminen ja tunnistaminen (Juujärvi ym. 2019) sekä kollegiaalisuus ovat tärkeitä. Pienryhmätapaamisissa harjoitellaan monipuolisesti erilaisia työntekijyys- ja työyhteisötaitoja, joita ovat muun muassa yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, stressinhallinta, paineensietokyky, tunnetaidot, monikulttuurisuuden huomiointi sekä turvallisen opiskelu- ja työyhteisön merkityksen ja sääntöjen ymmärtäminen. Lisäksi opiskelijat oppivat arvioimaan ja tarkastelemaan omia oppimistaitojaan.
Tiimityön merkityksellisyyden ymmärtämistä pyritään vahvistamaan jo opintojen aikana.
On havaittu, että opiskelijat tarvitsevat tukea ja ohjausta myös tiimin toimitaan (Juujärvi ym. 2019), mikä mahdollistuu tällä kurssilla pienryhmäopettajan tuella. Kurssi on pyritty luomaan myös opettajan näkökulmasta mahdollisimman strukturoiduksi. Opiskelijoiden tekemät ennakkotehtävät vievät kurssia eteenpäin teemoittain. Opettajille on tehty jokaiselle tunnille materiaalipankki, jonka avulla he voivat ohjata pienryhmätapaamisia. Opiskelijat tutustuvat kurssilla myös itseensä oppijoina sekä tiimityöskentelijöinä. Näin pyritään vahvistamaan opintoihin kiinnittymistä sekä tiimityön merkityksellisyyden ymmärtämistä jo opintojen aikana. Lisäksi kurssilla käynnistetään opiskelijoiden ammatillinen kasvu, jonka tukeminen on yksi ammattikorkeakoulujen keskeisistä tehtävistä (Katajamäki 2010).
Rohkeasti moniammatillisen työn ytimeen
Moniammatillinen osaaminen on tulevaisuuden tärkeimpiä työelämätaitoja, jolla voidaan parantaa sekä asiakkaan hoitoa että työntekijöiden työhyvinvointia. Hyvä tiimityöskentely vähentää uupumusriskiä ja lisää työtyytyväisyyttä. (Bendowska & Baum 2023.) Minä ja me matkalla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiksi -kurssi vaatii sekä opiskelijoilta että opettajilta rohkeaa yhteisöllistä heittäytymistä ja uteliaisuutta, mikä opettaa muun muassa oman ja muiden osaamisen kunnioittamista. OKM:n (2019) toiveena on ollut, että korkeakoulut luovat erilaisia pedagogisia ratkaisuja yhteistyötaitojen kehittämiseksi, ja tällä kurssilla toiveeseen on pyritty vastaamaan monipuolisesti. Opiskelija oppii tekemällä sekä yhteisölliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen osallistumalla. Tällainen moniammatillinen tiimityöskentely mahdollistaa muilta oppimisen ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamisen. Yhteisössä oppiminen on tehokasta, ja se opettaa nyt ja tulevaisuudessa tavoittelemaan yhteisiä tavoitteita ja jakamaan omaa asiantuntijuutta. (Katajamäki 2010.)
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Viitattu 29.5.2024. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932
Auvinen, P., Asikainen, E., Hakonen, A., Marjanen, P., Risku, P. & Silvennoinen, S. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Arene. PDF-julkaisu. Viitattu 29.5.2024. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572
Bendowska, A. & Baum, E. 2023. The Significance of Cooperation in Interdisciplinary Health Care Teams as Perceived by Polish Medical Students. International Journal of Environmental Research and Public Health. 20(2), 1–14.
Bitter, J., van Veen-Berkx, E., Gooszen, H.G. & van Amelsvoort, P. 2013. Multidisciplinary teamwork is an important issue to healthcare professionals. Team Performance Management 19(5/6), 263–278. DOI:10.1108/TPM-11-2012-0041
Holli, K. & Saloranta. A. 2016. Osaaminen tulevaisuuden sote-maailmassa. TUSO-hankkeen loppuraportti. PDF-julkaisu. Viitattu 20.5.2024. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7
Juujärvi, S., Sinervo, T., Laulainen, S., Niiranen, V., Kujala, S., Heponiemi, T. & Keskimäki, I. 2019. Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. Päätösten tueksi 3. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. PDF-julkaisu. Viitattu 30.5.2024. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-338-0
Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Kärki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. PDF-julkaisu. Viitattu 20.5.2024. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7
Katajamäki, E. 2010. Moniammatillisuus ja sen oppiminen. Tapaustutkimus ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta. Kasvatustieteiden laitos. Tampereen yliopisto. Akateeminen väitöskirja. Viitattu 3.6.2024. https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8152-9
Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V. & Kotipelto, S. 2019. Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2018/14. PDF-julkaisu. Viitattu 30.5.2024. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf
OKM. 2019. Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:24. PDF-julkaisu. Viitattu 30.5.2024. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263–650-8
Saaranen, T. & Tossavainen, K. 2018. Yhteistoiminnallinen oppiminen. Teoksessa Saaranen, T., Koivula, M., Ruotsalainen, H., Wärnå-Furu, C. & Salminen, L. (toim.). Terveysalan opettajan käsikirja. 2018. 2. uudistettu painos. Helsinki: Tietosanoma.
Salonen, A.O. & Savander-Ranne, C. 2015. Monialaisenammattikorkeakoulunopettajien tieto- ja osaamisperusta. Aikuiskasvatus 2, 111–123.
Sandström, S., Keiski-Turunen, A., Hassila, L., Aunola, E. & Alahuhta, M. 2018. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kuvaamana. ePooki.
Soini, H., Salokekkilä, P., Kupiainen, M., Leino-Kilpi, H., Löyttyniemi, E., Riila, M. & Häggman-Laitila, A. 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaistengeneerinen osaaminen – kyselytutkimus sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Hallinnon tutkimus 40 (5), 339–353.
Sitra. 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Uuden osaamisjärjestelmän kuvaus. Sitran selvityksiä 204. PDF-julkaisu. Viitattu 29.5.2024. https://media.sitra.fi/app/uploads/2022/06/sitra-tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa-tiivistelma.pdf
TAMK. n.d. AMK-tutkinto päivätoteutus. Suomenkielinen koulutus. Viitattu 29.5.2024. https://opsold.tamk.fi/index.php/fi/167/fi
Timperi, T. 2022. Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita. PDF-julkaisu. Viitattu 20.5.2024. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5399-4
Kirjoittaja
Milla Salama
TtM, hoitotyön lehtori ja Hoitotyön perusteet -tiimin tiiminvetäjä
Sosiaali- ja terveysala
Tampereen ammattikorkeakoulu
milla.salama@tuni.fi
ORCID: 0000-0003-1053-5116
Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto