Sairaanhoitaja- ja lääkäriliitot julkistivat kansallisen PEWS-pisteytysjärjestelmän (Pediatric Early Warning Score) syksyllä 2018. Tämä verraten uusi työkalu tuo yhden uuden ja kiinnostavan menetelmän lapsipotilaiden tilan arviointiin perinteisten mittaus- ja tutkimusmenetelmien lisäksi. Sen tarkoituksena on havaita ajoissa lapsipotilaan tilan huonontuminen sairaalaoloissa. Kansainvälisesti PEWSistä on saatu myönteisiä kokemuksia ja tutkimustuloksia potilasturvallisuuden parantajana.
Akuutisti sairaita lapsipotilaita hoidetaan yhteispäivystyksissä, lasten päivystyksissä ja teho-osastolla sekä terveyskeskusten päivystyksissä ja kiirevastaanotoilla ja myös yksityisillä palvelujen tarjoajilla. Kokemuksemme mukaan lapsipotilaan tilan arviointi on haasteellista eikä aina tasalaatuista, joten tarve uudelle työkalulle on olemassa. Uskomme PEWSin tuovan merkittävän parannuksen lapsipotilaan tilan tunnistamiseen ja arviointiin kaikille akuuttihoitotyön parissa työskenteleville heidän kohdatessaan lapsipotilaita.
Pediatric early warning score – lasten aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä
Terveydenhuollossa potilasturvallisuutta parantamaan on kehitetty erilaisia mittareita, joista on tullut kansainvälinen megatrendi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tarkastuslistat ja aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmät ovat tulleet käyttöön leikkaussaleihin ja sairaaloiden osastoille. PEWS-järjestelmä on osa yleistä terveydenhuollon turvallisuuskehitystä, jossa hoitotyön standardointi tutkitusti vähentää inhimillisen virheen mahdollisuutta ja subjektiivisen arvioinnin puutteita (Lambert, Matthews, MacDonnell & Fitzsimons 2017).
PEWS on lapsille soveltuva versio aikuisten NEWS-järjestelmästä (National Early Warning Score), ja sen tarkoitus on havaita ajoissa potilaan tilan huonontuminen sairaalassa ollessa. NEWS ei sovellu alle 16-vuotiaiden lasten tilan arviointiin, sillä heidän fysiologinen vaste akuutisti sairastuessa poikkeaa terveen aikuisen fysiologisista muutoksista (Royal college of Physicians, 2012).
PEWS-järjestelmää on kehitetty useita vuosia ja siitä on maailmalla olemassa erilaisia versioita (Fuijkschot ym. 2015). Vuoden 2018 alussa julkaistu kansallinen NEWS-järjestelmä herätti keskustelun kansallisen PEWS-järjestelmän tarpeesta. Sairaanhoitajaliitto ja lääkäriliitto nimesivät työryhmän (Outi Peltoniemi, Aleksi Joenniemi, Pirjo Rannanjärvi, Mika Katajala) kehittämään kansallista PEWS-järjestelmää. Tämä työryhmä valitsi kansallisen PEWSin pohjaksi Bedside PEWS-järjestelmän. (Katajala 2018.) Sairaanhoitajaliitto julkisti suomenkielisen PEWSin syyskuussa 2018.
Bedside PEWS-järjestelmä on kehitetty yksinkertaiseksi ja nopeaksi työkaluksi elintoimintahäiriöiden tunnistamista varten. Bedside PEWS on kehitetty Torontossa ja ollut siellä käytössä jo toistakymmentä vuotta. Meta-analyysissa ja 18 erilaisen hälytysmittarin retrospektiivisessä tapausverrokkitutkimuksessa Bedside PEWS suoriutui yhtenä parhaista pisteytyksistä elintoimintahäiriöiden tunnistamisessa. (Katajala 2018.)
PEWSin käyttö ennustaa lapsen tilan huononemista teho-osastolla paremmin kuin lääkärin arvio lapsen tilan kehittymisestä.
Kun tarkasteltiin teho-osastolla hoidettuja lapsia (N=97), joista osan (N=51) tila huonontui merkittävästi 12 tunnin sisällä teholle saapumisesta havaittiin, että tulotilanteen korkeilla PEWS pisteillä on merkitsevä yhteys tilan myöhempään huononemiseen, eli ajautumiseen esimerkiksi hengityskoneeseen tai nasaaliylipainelaitteeseen. Sen sijaan tulotilanteen lääkärin arviolla ei ollut merkitsevää yhteyttä lapsen tilan ennustajana. (Fenix, Gillespie, Levin & Dean 2015.)
PEWSin herkkyys tunnistaa elintoimintojen häiriöitä vaihtelee, joten sitä ei voi käyttää ainoana mittarina lapsen tilaa arvioitaessa (Sairaanhoitajaliitto, 2018). Korkeiden PEWS-pisteiden on havaittu usein olevan yhteydessä vakavaan sairaustilaan, kun taas matalat pisteet eivät aina poissulje vakavaa sairaustilaa. PEWS on luotettavampi hengityksen tai verenkierron vajauksesta kärsivän potilaan tunnistamisessa, kun taas kirurgisen vaivan ollessa kyseessä PEWSin avulla ei aina päästä yhtä hyvään tarkkuuteen. (Lillitos, Hadley & Maconochie 2016.)
Maailmalla PEWS-pisteytyksen on havaittu antavan “vääriä positiivisia” tuloksia 27 prosentille pisteytetyistä potilaista. Ilman perehdytystä PEWSin käyttöön tämä saattaa aiheuttaa motivaatio-ongelmia hoitohenkilökunnalle mittarin käytössä. Tietynlainen “yliherkkyys” on kuitenkin seurausta siitä, että PEWSin halutaan tunnistavan vakavat tilat mahdollisimman kattavasti. (Fuijkschot ym. 2015.)
PEWSin käyttö parantaa hoitotiimin yhteistyön ja viestinnän laatua sekä tukee hoitoon osallistuvien luottamusta siitä, että lapsen kliinisen tilan huononeminen tunnistetaan ajoissa. Se antaa tukea raportointiin ja päätöksentekoon potilaan hoidossa. Potilas hyötyy eniten silloin, kun hoitoon osallistuvia koulutetaan PEWSin käytössä sekä silloin, kun organisaatiossa on turvallisuusnäkökohdat huomioiva johtamiskulttuuri. (Lambert ym. 2017.)
Lopuksi
Kansallinen PEWS on tuore hoitotyön työkalu Suomessa eikä tiettävästi ole vielä järjestelmällisessä käytössä. Sairaan lapsen hoito on jo itsessään haasteellista sen erityispiirteiden ja henkisen kuormittavuuden vuoksi. Siksi on hyvä, että hoidon tueksi on kehitetty erilaisia mittareita ja pisteytyksiä, PEWSin toimiessa vitaalielintoimintojen pisteytysjärjestelmänä, joka ennakoi lapsipotilaan tilan muutokset, muiden menetelmien ohella. Aika näyttää minkälaisen vastaanoton uusi PEWS saa. Mikäli se hyväksytään laajalti käyttöön systemaattisena osana lapsipotilaan hoitoa, olemme edenneet askeleen potilasturvallisuuden saralla.
Lähteet
Fenix, JB., Gillespie, C., Levin, A. & Dean, N. 2015. Comparison of Pediatric Early Warning Score to Physician Opinion for Deteriorating Patients. American academy of Pediarics. Hospital Pediatrics 5 (9), 474-479.
Fuijkschot, J., Vernhout, B., Lemson, J., Draaisma. JM. & Loeffen, JL. 2015. Validtion of a Paediatric Early Warning Score: first results and implications of usage. European Journal of Pediatrics. 174 (1), 15-21.
Katajala, M. 2018. Sähköpostihaastattelu, tulostettu 12.11.2018
Lambert, V., Matthews, A., MacDonnell, R. & Fitzsimons, J. 2017. Paediatric early warning systems for detecting and responding to clinical deterioration in children: a systematic review. BMJ Open 7 (3), 2017.
Lillitos, PJ., Hadley, G. & Maconochie, I. 2016. Can paediatric early warning scores (PEWS) be used to guide the need for hospital admission and predict significant illness in children presenting to the emergency department? An assessment of PEWS diagnostic accuracy using sensitivity and specificity. Emergency Medicine Journal. 33 (5), 329-327.
Royal college of Physicians. 2012. National early warning score (NEWS). Standardizing the assessment of acute-illness severity in the NHS. Report of a working party. Royal college of Physicians. 2012, London NW1 4LE Registered charity no.210505.
Sairaanhoitajaliitto. 2018. PEWS – Lasten aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä. Luettu 9.11.2018. https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/pews-lasten-aikaisen-varoituksen-pisteytysjarjestelma/
Kirjoittajat
Risto Iso-Somppi, akuuttihoitotyön kliininen asiantuntija YAMK -opiskelija, sairaanhoitaja Tays lasten teho-osastolla, elvytysvastaava, simulaatiokouluttaja
Kristiina Koskela, akuuttihoitotyön kliininen asiantuntija YAMK -opiskelija, sairaanhoitaja Oulaskankaan yhteispäivystyksessä
Lumi Vuorio, akuuttihoitotyön kliininen asiantuntija YAMK -opiskelija, sairaanhoitaja Oulaskankaan yhteispäivystyksessä
Marjo Räsänen, HL, ThM, ShO, Esh, yliopettaja, akuuttihoitotyö, TAMK
Kuvituskuva:TAMK/Saara Lehtonen
Kommentit