Tutkimuksen taustalla on Suomen Ensihoitoalan Liiton julkaisema tiedote vuoden 2018 helmikuussa (www.sehl.fi), jossa todettiin ensihoitotyötä tekevien ensihoitajien joutuneen oikeudettomien hyökkäyksien kohteeksi työtehtävissään. Uhka- ja väkivaltatilanteita kyselyyn vastanneista (n=377) oli kohdannut yli 90 %. Joka neljäs (25 %) oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi työtehtävässään. Suurin osa oli kohdannut sanallista uhkailua ja aggressiivista käyttäytymistä, mutta myös tönimistä, tavaroilla heittelyä, ampuma-aseilla tai teräaseilla uhkaamista sekä tappouhkauksia. Vastanneilla ensihoitajilla oli yleisenä huolena se, ettei tapahtuneisiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin suhtauduta yhteiskunnallisesti riittävällä vakavuudella. Kyselyssä esiin nostetuista tilanteista lähes 40 % ei johtanut mihinkään toimenpiteisiin. (www.sehl.fi)
Tässä artikkelissa määritellään rikosilmoituksen täyttymisen kriteerit ja tarkastellaan ensihoitajien työssään kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita sekä arvioidaan, missä tilanteissa rikosilmoituksen tekemisen kriteerit täyttyvät. Tarkastelun kohteena ovat yhden kaupungin ensihoidossa ilmoitetut uhka- ja väkivaltatilanteet vuosina 2012-2015.
Väkivaltatilanteen määrittely ja rikosilmoituksen tekeminen
Väkivalta työssä tarkoittaa käyttäytymistä tai tapahtumaa työssä, jossa työntekijää kohtaan on hyökätty, vahingoitettu tai uhattu niin, että työntekijän hyvinvointi on vaarantunut. Asiakasväkivallalla tarkoitetaan työnantajan ja työsuhteen ulkopuolisen henkilön, esimerkiksi potilaan, asiakkaan tai omaisen kohdistamaan tekoa työntekijään tai työnantajaan tämän tehdessä työtään. Se voi olla fyysistä, psyykkistä, sanallista ja /tai seksuaalista. Yhteistä näille eri väkivallan muodoille on pelon ja epävarmuuden syntyminen, joka koskee myös muita kuin uhan tai väkivallan kohdanneita. (STM 2014.) Kansallisen rikosuhritutkimuksen tulosten mukaan tyrkkiminen ja töniminen ovat olleet yleisempiä lievän fyysisen väkivallan tekomuodoista. (Danielsson & Kääriäinen 2015, 4-9.)
Työturvallisuuslain 8§:ssä on lähtökohtana, että väkivalta työssä pyritään estämään ennakolta. Työnantajalle on velvoitettu paljon tehtäviä, joissa pitää suunnitella, valita ja mitoittaa sekä estää ennakolta vaara- ja haittatapahtumien syntyminen tai jopa niiden poistaminen. Suurin osa uhka- ja väkivaltatilanteista on sellaisia, ettei niistä aiheudu fyysisiä vammoja, vaikka niissä esiintyykin fyysistä kontaktia, esimerkiksi tönimistä ja kiinnipitämistä. Silti tilanteet voivat aiheuttaa työntekijälle psyykkisiä ongelmia, mikä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen työssä. (Saloheimo. 2006, 106.)
Jokaisella ensihoitajalla on oikeus turvalliseen työhön.
Rikoslain 21 luvun 16§:n mukaan syyttäjä saa nostaa syytteen lievästä pahoinpitelystä vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen laitettavaksi taikka teko on kohdistunut henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi eikä rikoksen tekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Rikoslakiin tehtiin muutos (HE 286/2010 vp.) hallituksen esityksestä, jossa työsuhteessa olevat rinnastettiin syyteoikeuden järjestelyn suhteen julkista valtaa käyttäviin henkilöryhmiin, joihin kohdistuneet teot olivat jo aiemmin virkamiehen vastustamisrikoksina virallisen syytteen alaisia rikoksia. Näin ollen esitutkinnan toimittaminen lievässä pahoinpitelyssä, kun se kohdistuu työtehtävässä toimivaan henkilöön, ei edellytä asianomistajan suostumusta. Ongelman muodostaa se, että suurin osa työntekijään kohdistuneista lievistä pahoinpitelyistä ei päädy viranomaisten tietoon. (AVI 2013, 24.) Ilmoituksen poliisille voi tehdä myös työnantaja. Työnantajilla, kuten työntekijöilläkin, tulisi olla selkeät kriteerit, missä tilanteissa ilmoitus poliisille tehtäisiin. Prosessi, joka ilmoituksen jälkeen etenee, tulisi olla myös valmiiksi suunniteltuna. Näin toimittuna työnantaja viestittäisi henkilöstölleen välittävänsä työntekijöidensä oikeuksista. Lisäksi tämä olisi selkeä viesti yleisesti siitä, että työntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa ei organisaatiossa hyväksytä.
Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet
Tutkimuksen tarkoituksena on määritellä rikosilmoituksen tekemisen kriteerit ja kartoittaa, missä ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteissa on täyttynyt rikosilmoituksen tekemisen kriteerit esimerkkinä olevassa organisaatiossa. Tutkimuksessa kartoitetaan yhden suomalaisen suuren kaupungin ensihoitojärjestelmän raportoidut uhka- ja väkivaltatilanteet. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa rikosilmoituksen tekemisen kriteereistä sekä uhka- ja väkivaltatilanteista. Tietoa voidaan käyttää hyödyksi käytännön ensihoitotyössä.
Aineisto ja menetelmät
Tutkimus käsittää kyseisen kaupungin Työturva Monitori -järjestelmän tehdyt ilmoitukset (N=47) vuosilta 2012-2015. Tutkimuksen käyttöön saatiin paperiset ilmoitukset siten, että niistä oli poistettu kaikki sellainen tieto, millä ilmoituksen tekijä voitaisiin yksilöidä. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009) siten, että ensin rakennettiin aineiston arvioinnin kriteeristö, jonka jälkeen aineisto luokiteltiin kriteeristön mukaisiin luokkiin. Lopuksi laskettiin kuhunkin kriteeristöön valittujen tapausten määrä.
Rikoslain 21 luvussa käsitellään henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia, joiden pohjalta on tähän tutkimukseen rakennettu rikosilmoituksen täyttymisen kriteeristö (kuva 1), jossa kriteeri 1 on raskain ja kriteeri 5 lievin teko. Myös perustuslain 2 luvun pykälissä 6 ja 7 määritellään yhdenvertaisuuteen sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen liittyvistä tekijöistä, jotka on otettu huomioon kriteeristön laadinnassa. Kaikki tutkimuksen ilmoitukset on analysoitu taulukon 1 kriteeristön perusteella.
Kuva 1 Rikosilmoituksen täyttymisen kriteerit
Lievimmässä kriteerissä 5 esitetään sanallista uhkailua. Seuraavassa kriteerissä 4 asiakas käy käsiksi ensihoitajaan ja kriteerissä 3 asiakas käyttää jotain uhkaavia välineitä. Kriteerissä 2 on kyseessä jo vaikean ruumiinvamman tai hengenvaarallisen tilan aiheuttaminen ja vakavammassa kriteerissä 1 on kyseessä ensihoitajaan kohdistunut pahoinpitely.
Tulokset
Aineistosta (n=47) löytyi kolme kriteerin 1 täyttävää ilmoitusta. Näissä tapauksissa potilas oli lyönyt tai potkaissut ensihoitajaa. Kahdessa ilmoituksessa mainittiin väkivallan teon yhteydessä syntynyt vamma. Kriteerin 2 täyttäviä ilmoituksia ei aineistosta löytynyt yhtään. Kriteerin 1 kohdan mukaiset tapaukset olisivat voineet kuulua tähän ryhmään, jos ilmoituksissa olisi mainittu työntekijälle aiheutuneen sairauslomaa tapahtuman johdosta. Heti tapahtuman jälkeen täytettävässä ilmoitukseen ei välttämättä kirjaudu mahdollinen tuleva sairasloma. Kriteerin 3 mukaisia ilmoituksia aineistosta löytyi kahdeksan. Näissä ensihoitajia oli uhattu erilaisilla välineillä. Osa näistä välineistä olivat hengenvaarallisia, kuten teräaseista puukko ja ampuma-aseista Suomi-konepistooli. Kuvassa 2 on esimerkkejä eri kriteerien täyttämistä ilmauksista.
Kuva 2 Esimerkkejä kriteerien mukaisesta käyttäytymisestä
Kriteerin 4 täyttäviä ilmoituksia aineistosta löytyi kymmenen. Näissä ilmoituksissa ensihoitajien henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kajottiin lyöntiyrityksin ja potkien. Ilmoituksissa mainittiin useasti lyöntiyrityksiä potilaan taholta, joita ensihoitajat pystyivät väistämään. Lisäksi oli kaksi mainintaa, missä potilas oli käynyt ensihoitajaan kiinni fyysisesti.
Kriteerin 5 ehdot täyttäviä ilmauksia löytyi aineistosta neljä, joissa korostui esimerkkien osoittama ensihoitajan uhkailu.
Johtopäätökset
Tutkimuksessa määriteltiin eri lakien pohjalta rikosilmoituksen täyttymisen kriteerit ensihoitotyöhön (kuva 1). Kriteeristö osoittautui aineistoa analysoitaessa suhteellisen selkeäksi kriteerien 3-5 osalta, mutta kriteerit 1 ja 2 olivat päällekkäisiä, joten ehdotetaan, että kriteerit 1-2 yhdistetään, jonka jälkeen kriteeristössä on 4 porrasta. Rikosilmoituksen kriteerit täyttäviä ilmoituksia löytyi tutkimuksessa yhteensä 23. Selkeimpänä esille nousivat tapaukset, joissa ensihoitajia oli lyöty ja uhattu vaarallisella esineellä. Henkilökohtaista koskemattomuutta oli loukattu kiinni käymisenä ja erilaisina vastusteluina sekä nyrkkien heilutteluina. Aikaisemmissa tutkimuksissa esiin noussut fyysisen väkivallan uhka on ollut ensihoitajien kokemana isompi uhka kuin itse fyysinen väkivalta. (Nuutila, Reuna & Teppola. 2017, 20–23.) Murtosen ja Toivosen tutkimuksessa (2006) nousivat pääriskeiksi väkivallan lisäksi myös potilaiden nostot ja siirrot sekä liikenteen haasteet.
Tutkimuksessa rakennettu ensihoitotyön rikosilmoituksen täyttymisen kriteeristö on ensimmäinen yritys saada konkreettinen ja selkeä väline, jolla ensihoitajat voivat arvioida työssään kohtaamia tilanteita. Tapausten näkyväksi tekeminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta uhka- ja väkivaltatilanteisiin suhtauduttaisiin vakavasti. Jatkotutkimuksena pilottihankkeen toteuttaminen toisi lisätietoa kriteeristön käytettävyydestä ja antaisi omalta osaltaan ensihoitajille sekä heidän esimiehilleen rohkeutta tehdä ilmoituksia niissä tapauksessa, joissa kriteeristön ehdot täyttyvät. Jokaisella ensihoitajalla on oikeus turvalliseen työhön.
Lähteet
AVI 2013. Väkivallan uhka työelämässä. Työsuojeluohjeita ja –oppaita 46. Tampere: Multiprint Oy.
Danielsson, P. Kääriäinen, Juha. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2015 -Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 23/2017. Luettu 4.1.2018. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/161960/Katsauksia_13_Danielsson_K%c3%a4%c3%a4ri%c3%a4inen_2016.pdf?sequence=1
HE 286/2010 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle syyttäjänlaitosta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.Luettu 4.3.2018. https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+286/2010
Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2009. Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki: WSOYpro Oy.
Murtonen, Mervi., Toivonen, Sirra. (2006) Terveydenhuollon laadunhallinta. Sairaankuljetus on johtamista. Lääkelaitoksen julkaisusarja 3/2006. Luettu 1.3.2018. https://www.valvira.fi/documents/14444/50159/LH-2006-3_sairaankuljetuksen_turvallisuus.pdf
Nuutila, M. Reuna, T. Teppola, A. 2017. Ensihoidon turvallisuus ensihoitajan näkökulmasta. Saimaan ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. Ensihoitajakoulutus. Luettu 22.2.2018. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/140339/Ensihoidon%20turvallisuus%20ensihoitajan%20nakokulmasta.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rikoslaki.Luettu 3.8.2017. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Saloheimo, J. 2006. Työturvallisuus. Perusteet, vastuut ja oikeussuoja. Helsinki: Talentum Media Oy.
STM 2014. Väkivallan uhka työelämässä. Työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta. Väkivallan uhka- jaoston raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:17. Luettu 4.3.2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74694/RAP2014_17_väkivallan_uhka.pdf?sequence=1
Suomen perustuslaki.Luettu 3.8.2017.https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Työturvallisuuslaki. Luettu 23.5.2017. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
www.sehl.fi. Suomen Ensihoitoalan liitto ry. Ensihoitajien päästävä töistä ehjänä kotiin TIEDOTE 13.2.2018. Luettu 4.3.2018. http://www.sehl.fi/?1233_m=1273
Kirjoittajat
Leevi Holopainen, ensihoitaja (YAMK), lääkintäesimies, Ensihoitopalvelut, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan pelastuslaitos
Hannele Laaksonen, yliopettaja, terveysalan johtaminen, TAMK
Kommentit