Johdanto
Pirkanmaan hyvinvointialue ja TAMKin sosiaalialan erityisasiantuntija (YAMK) tutkinto-ohjelma ovat aloittaneet tutkimuksellisen kehittämisyhteistyön lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tavoitteena on YAMK-opiskelijoiden kehittämisosaamisen ja asiantuntijuuden syventäminen sekä palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen.
Lisäksi yhteistyö mahdollistaa vahvaa osaamista sekä työkokemusta omaavien YAMK-opiskelijoiden verkostoitumista asiantuntijoina. Artikkelissa kuvataan yhteistyötä, sen lähtökohtia ja tavoitteita sekä avataan työelämäpedagogiikan soveltamista sosiaalialan erityisasiantuntijan ylemmässä tutkinto-ohjelmassa.
Työelämäpedagogiikasta uusia kokemuksia YAMK-opinnoissa
YAMK-tutkintojen keskeisenä tavoitteena on työelämän käytäntöjen ja palvelujen kehittämisosaamisen lisääminen (Arene, 2022). Niin opiskelijat kuin työelämä ovat kokeneet syventävien asiantuntijaopintojen kytkemisen aitoon työelämäkontekstiin, jatkuvan kehittämisen prosesseihin sekä aitoon kehittämisideointiin (Arene, 2025) palkitsevaksi ja hyödylliseksi. Lisäksi joustavat, mutta samaan aikaan vuorovaikutusta mahdollistavat tavat opiskella ja yhdistää työelämän kehittämistarpeet tukevat pedagogiikan kehittämistä ja opiskelijoiden urasuunnittelua.
TAMKin Sosiaalialan erityisasiantuntija (YAMK) tutkinto-ohjelmassa on kehitetty yli opintojaksorajojen ulottuvaa yhteistyön mallia (Koskela, Aalto-Siiro & Sinkkonen, 2023). Siinä yhdistyvät soveltavalle tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle ominaiset elementit, kuten empiirinen aineiston keruu, käytännön työelämän kehittämissuunnittelu ja vaikuttavuusketjujen jäsentäminen.
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tutkimus yhteistyössä Pirhan kanssa vastaa ylemmän AMK-tutkinnon EQF7-tasoiseen tarpeeseen suunnata opetukseen liittyvää kehittämisyhteistyötä aitoon työelämäympäristöön, millä on oikeaa merkitystä työkäytäntöjen kehittämisen kannalta. Opiskelijat haastattelevat Pirhan työntekijöitä ja saavat haastatteluiden perusteella ajantasaista tietoa moniammatillisten palveluketjujen toimivista käytännöistä ja kehittämistarpeista. Tietoa voidaan suoraan hyödyntää vaikuttavuuden kehittämisessä, uusien hankeaihioiden suunnittelussa sekä nykyisten palveluprosessien sisällön kehittämisessä.
Aloitetun pitkäaikaisen ja vastavuoroisen yhteistyön teemat ovat yhteiskunnallisesti ajankohtaisia ja tärkeitä.
Yhteistyön kehittämisen perustana ovat myös Moisasen ja Rantasen (2022) yhteen vetämät Sosiaalialan YAMK-tutkintojen kompetenssit. Niissä korostuvat sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen, johtaminen sekä kehittämisosaaminen. Näiden rinnalla myös monialaisten palveluketjujen tarkastelu sekä vaikutusten, vaikuttavuuden ja talouden lainalaisuudet kuuluvat tavoiteltuun osaamiseen. (Moisanen & Rantanen 2022.)
Aloitetun pitkäaikaisen ja vastavuoroisen yhteistyön teemat ovat yhteiskunnallisesti ajankohtaisia ja tärkeitä. Ensimmäiset, vuosina 2023–2025 aiheina olleet kehittämisprosessit kohdistuivat kiireellisiin sijoituksiin, ja syksyllä 2025 alkanut uusi yhteistyö lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin tuo tutkittavaksi uusia näkökulmia. Kumpikin teema on merkittävä inhimillisen hyvinvoinnin lisäämisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Kehittämistyössä hyödynnetään ihmiskeskeistä vaikuttavuuden arviointia (Lavila, 2023) jossa pyritään löytämään epätoivottuun kehitykseen vaikuttavia elämän käännekohtia. Näihin puuttumalla on mahdollista saada suuriakin säästöjä raskaammissa palveluissa, ja ehkäistä inhimillistä pahoinvointia, joka vaikuttaa systeemisesti koko perheeseen sekä oireilevan lapsen ja nuoren lähipiiriin.
Autenttista oppimista työelämäpedagogiikan keinoin
Pedagogisena lähtökohtana on työelämäpedagogiikan soveltaminen opiskelijoilla jo olemassa olevaa ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta syventäen, uudistaen ja uutta tietoa kooten. Kehittämistyön taustalla olevassa autenttisessa oppimisessa on kyse siitä, että oppiminen muodostuu henkilökohtaisesti merkityksellisistä tosielämän kokemuksista. Se koostuu opiskelijoiden aktiivisesta osallistumista sekä tilaisuuksista harjoitella ja soveltaa tietoja ja taitoja merkityksellisiin, aitoihin käytännön työelämän tilanteisiin. Opiskelu sisältää tehtäviä, joita peilataan aidon työelämän haasteisiin, yhteistyöhön perustuvaa ongelmanratkaisua ja kriittistä ajattelua, jolloin oppijat voivat yhdistää teoreettisia käsitteitä käytännön sovelluksiin. (Herrington, 2006; Tapani & Sinkkonen, 2017; Antao & Morales, 2025.) Autenttisuudessa oleellista on aitous ja todellisuus. Korkeakoulutuksessa autenttisuudella viitataan yleisesti sellaisiin aitoihin työelämän tilanteisiin ja ympäristöihin, joita voidaan käyttää oppimistarkoituksiin. (Herrington, 2006; Kukkonen, 2016.)
Työelämäpedagogiikka perustuu autenttiseen oppimiseen, jossa oppiminen tapahtuu siis todellisissa työtilanteissa (Herrington ym., 2007). Sille ei kuitenkaan ole olemassa yksiselitteistä määritelmää vaan esimerkiksi Nottingham (2017) toteaa, että työelämäpedagogiikka on varsinaisten pedagogiikkojen soveltamista erilaisten reunaehtojen mukaisesti. Oppimisen konteksti antaa reunaehdot työelämäpedagogiikan soveltamiselle. Kun oppiminen on kontekstuaalista, työpaikan rakenteelliset ja sosiaaliset puitteet ovat määrittämässä sitä, mitä työpaikalla on mahdollista oppia.
Suomalaisessa kontekstissa opiskelijoiden oppimisen ohjaaminen työpaikoilla tapahtuu lähinnä yksilöllisesti, kun taas oppilaitoskonteksteihin rakennetuissa työelämälähtöisissä käytännöissä opiskelijoiden ohjaaminen tapahtuu yhteisöllisesti, tiimejä ohjaten. Suomalaisissa tutkimuksissa työelämäpedagogiikalla viitataan yleensä opiskelijoiden työssä tapahtuvaan oppimisen tukemiseen ja se linkittyy vahvasti yhteistyöhön koulutuksen ja työelämän välillä. (Virtanen ym., 2020) Tämä todentuu myös Pirhan ja TAMKin välisessä tutkimusyhteistyössä, jossa ylemmän tutkinto-ohjelman opiskelijat osallistuvat tiimeissä työelämän kehittämiseen.
Lasten, nuorten ja opiskelijoiden parhaaksi
Opiskelijoiden toteuttamien haastattelujen ja aineiston analysoinnin avulla on mahdollista nostaa esille kehittämiskohteita ja parannusehdotuksia, mutta myös havaita ja tarkastella jo olemassa olevia hyviä käytänteitä. Keskiössä ovat oivallukset siitä, mikä toimii, mitä osataan ja mihin on tarvetta panostaa jatkossa, jotta Pirhan tuottamat palvelut toimivat saumattomasti, oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.
Opiskelijan rooli painottuu aktiivisena toimijana, jossa hän toimii sekä opiskelijana, että ammattilaisena jalkautuessaan työpaikalle haastattelemaan sotealan työntekijää. Opiskelija kykenee myös tarkastelemaan palvelu- ja hoitopolkua etäämmältä ja ulkopäin. Hänen on mahdollista esittää tarkentavia kysymyksiä ja perusteluja.
Parhaimmillaan opiskelijat voivat yhteistyön avulla saada rahoitusta ideoilleen ja työllistyä kehittämistyöhön.
Yhteistyössä on havaittu, että opiskelijoiden on mahdollista löytää yhteistyön avulla myös mielekkäitä opinnäytetöiden aiheita ja ideoita kehittämishankkeiksi. Sosiaalialan ylemmässä tutkinnossa pyrimme antamaan opiskelijoille monipuolisia valmiuksia toimia työelämän kehittäjinä ja tämän vuoksi uusien rahoitusmallien pohtiminen ja oikeiden hankesuunnitelmien tekeminen on tärkeä osa opetusta. Parhaimmillaan opiskelijat voivat yhteistyön avulla saada rahoitusta ideoilleen ja työllistyä kehittämistyöhön.
Pirha puolestaan voi hyödyntää ylemmässä tutkinnossa olevien pitkän linjan sote-ammattilaisten osaamista ja laajaa työelämäkokemusta omien prosessiensa kehittämisessä. TAMKin sosiaalialan ylemmän tutkinnon opiskelijat voivat tarjota aikaa, kokemustaan ja innovointikykyään tärkeiksi koettujen prosessien kehittämiseen ja palvelumuotoiluun. Tarkasteluun on mahdollista lisätä myös vaikuttavuuden arvioinnin näkökulma.
Sosiaalialan YAMK-tutkinnon jatkuva kehittäminen
Työn ja työelämän muuttuessa osaamistarpeet muuttuvat kokonaisvaltaisesti ja YAMK-koulutuksen on uudistuttava paitsi sisällöiltään, myös pedagogisilta ratkaisuiltaan. Yhteistyö on ollut erittäin opettavaista ja antoisaa, mutta koulutusta halutaan kehittää edelleen integroiden sitä vahvasti työelämään. Koulutuksessa edelleen kehitettäviä ja huomioitavia asioita tulevaisuuden osaamistarpeiden kannalta ovat substanssiosaamiseen liitetyt, mm. jaetun oppimisen, yhteistyön sekä moniammatillisen johtamisen ja kehittämisen taidot. Tärkeitä osaamistavoitteita liittyy myös kehittämistoiminnan ja palvelujen tarkastelun liittämiseen eettisesti kestävään toimintakulttuuriin ja -arvopohjaan. (Mattila & Rasa 2025, 174, 178–179.)
Sosiaalialan YAMK-tutkintoa kehitetään jatkuvan kehittämisen periaattein työelämä- ja opiskelijalähtöisesti myös siitä lähtökohdasta, että tutkinto vastaisi mahdollisimman hyvin sekä koulutuksen muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin, että työelämän kehittämis- ja osaamistavoitteisiin. Tarvitaan uudistettuja, työelämää aidosti palvelevia koulutussisältöjä ja pedagogisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat myös työelämässä oppimisen sekä työn ja opiskelun yhteensovittamisen entistä paremmin.
Lähteet
Antao, M.A. & Morales, R.S. (2025). Increasing the interest of students in problem-solving through authentic learning experiences: Lens from non-mathenthusiast learners. Haettu 7.11.2025. Environment and Social Psychology 2025; 10(2): 3175.DOI: 10.59429/esp.v10i2.3175
Arene. (2022). Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Haettu 30.9.2025 https://arene.fi/julkaisut/suositus-ammattikorkeakoulujen-yhteisista-kompetensseista-ja-niiden-soveltamisesta-2022/
Arene. (2025). Korkeakoulutuksen visiotyön vapautettava ammattikorkeakoulujen potentiaali käyttöön – Suomen kestävä kasvu ja kilpailukyky edellyttävät uutta osaamista ja uusia ratkaisuja. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Haettu 5.11.2025 https://arene.fi/ajankohtaista/korkeakoulutuksen-visiotyon-vapautettava-ammattikorkeakoulujen-potentiaali-kayttoon-suomen-kestava-kasvu-ja-kilpailukyky-edellyttavat-uutta-osaamista-ja-uusia-ratkaisuja/.
Herrington, J. (2006). Authentic learning in higher education: Designing principles for authentic environments and tasks. Teoksessa T. Reeves & S. Yamashita (toim.), Proceedings of World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education 2006; 3164–3173. Chesapeake, VA: AACE.
Herrington, J., Oliver, R., & Herrington, A. (2007). Authentic learning on the web: Guidelines for course design 2007. http://ro.uow.edu.au/edupapers/48
Koskela, N., Aalto-Siiro, M. & Sinkkonen, M. (2023). Sosiaalialan erityisasiantuntija (YAMK) -opiskelijat kehittämässä tiedolla johtamista. TAMKJournal. Haettu 30.9.2025. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/terveys/sosiaalialan-erityisasiantuntija-yamk-opiskelijat-kehittamassa-tiedolla-johtamista-niina-koskela-marianne-aalto-siiro-ja-merja-sinkkonen/
Kukkonen, H. (2016). Imagined future – elements of a good first-year-student experience. EAPRIL UAS – Journal 14.11.2016. Haettu 7.11.2025. https://uasjournal.fi/in-english/imagined-future-elements-of-a-good-first-year-student-experience/
Lavila, P. (2023) Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta Miten voimme lisätä yhtäaikaisesti hyvinvointia ja säästöjä. Haettu 7.11.2025. Ihmiskeskeinen-vaikuttavuuslaskenta.pdf
Nottingham, P. M. (2017). Re-evaluating work-based learning pedagogy, HigherEducation, Skills and Work-Based Learning, Vol. 7 Issue: 2; 129-140, https://doi.org/10.1108/HESWBL-11-2015-0057
Mattila, O. & Rasa, M. (2025). Tulevaisuuden osaamistarpeet johtamis- ja kehittämistyössä sote-alalla. Yhteiskuntapolitiikka-lehti. 90 (2); 173–182. Haettu 6.11.2025. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040824878.
Moisanen, K. & Rantanen, T. (2024). Sosionomi (ylempi AMK) -tutkintokoulutuksen kompetenssit: tutkimusosaaminen, johtamisosaaminen ja asiantuntijaosaaminen. Julkaisussa L. Viinamäki, J. Helminen & S. Kinos (toim.). 14 puheenvuoroa sosionomitutkinnon amk ja ylempi amk kompentensseista ja yhteiskunnallisista taustoista. Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Haettu 7.11.2025. https://lapinamk.fi/e-kirja/14-puheenvuoroa-sosionomitutkinnon-amk-ja-ylempi-amk-kompetensseista-ja-yhteiskunnallisista-taustoista/, luku 13.
Tapani, A. & Sinkkonen, M. (2017). Uudenlainen YAMK-opettaja – sanansaattaja vai innovaatioevankelista. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 19(4); 32–47. Haettu 7.11.2025. https://journal.fi/akakk/article/view/84739
Virtanen, A., Tynjälä, P. & Helin, J. (2020). Työelämäpedagogiikka käsitteenä ja tutkimuskohteena. Teoksessa A. Virtanen, J. Helin & P. Tynjälä (toim.), Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa; 21–25. Koulutuksen tutkimuslaitos. Haettu 7.11.2025. https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_73068
Kirjoittajat
Merja Sinkkonen
Yliopettaja
Soveltavan tutkimuksen keskus
Tampereen ammattikorkeakoulu
merja.sinkkonen@tuni.fi
ORCID: 0000-0002-7514-4901
Mia Wallenius
Palveluvastaava
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, lasten mielenterveys- ja päihdepalvelut
Pirkanmaan hyvinvointialue
mia.wallenius@pirha.fi
Niina Koskela
Lehtori, tiimi- ja tutkintovastaava, sosiaaliala YAMK
Sosiaali- ja terveysala
Tampereen ammattikorkeakoulu
niina.koskela@tuni.fi
ORCID: 0009-0002-5637-5066
Kati Långsjö
Lehtori
Sosiaali- ja terveysala
Tampereen ammattikorkeakoulu
kati.langsjo@tuni.fi
ORCID: 0009-0004-5923-7683
Kuvituskuva: Tampereen yliopisto/Marko Kallio