Espanjan Aurinkorannikolle on vuosien varrella muuttanut pysyvästi tuhansia suomalaisia. Tätä suurempilukuinen määrä Suomen kansalaisia lentää muuttolintujen tapaan etelään kylmien talvikausien ajaksi. Usein lähdön syynä ovat terveydelliset seikat (Könnilä 2014). Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa espanjalainen palvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan suomalaisten tarpeeseen aiemmassa määrin.
Benalmadenan Suomalaiset -yhdistys otti yhteyttä TAMKiin vuonna 2012. Yhdistyksen jäsenistö on ikääntynyt ja siten monet toimintakykyä rajoittavat ongelmat ovat heille arkipäivää. TAMKista toivottiin eri alojen opiskelijoita harjoittelijoiksi ja tarjoamaan osaamistaan yhdistyksen jäsenten tarpeisiin. Yhteistyön tavoitteeksi kirjattiin aurinkorannikolla lähinnä kolmatta ja neljättä ikäänsä (Juntunen 2011; Ikäinnovaatiot 2012-2014) elävien ulkosuomalaisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantaminen eri tavoin. Tavoitteena on rakentaa ja vakiinnuttaa erilaisia toimintamalleja, jotka tukevat väestön itsenäistä selviytymistä hyvään arkeen liittyvissä asioissa esim. tietoliikenneyhteyksien parantamisessa, tietoteknisten taitojen kehittämisessä, terveyden, terveyskunnon ja toimintakyvyn sekä terveellisten elintapojen kohentamisessa.
Yhteistyön alkuvaihe
Yhteistyömahdollisuuksia kartoitettiin keväällä 2013 TAMKin opettajan vieraillessa Aurinkorannikolla. Noin 30 eläkeiässä olevaa Benalmadenan Suomalaiset ry:n jäsentä vastasi avoimeen kyselyyn osin kirjallisesti ja osin suullisesti. Vastaajien mukaan jäsenistö kaipasi mm. liikunnallisia aktiviteettejä toimintakykynsä ylläpitämiseen, virkistystoimintaa, sosiaalista kanssakäymistä aktivoivaa toimintaa ja ravitsemukseen sekä terveysongelmiin liittyvää neuvontaa. Arjen teknistyessä kaivattiin myös tukea tietokoneiden, puhelimien ja TV- vastaanottimien käytössä.
Konkreettinen yhteistyö käynnistyi aiempien neuvottelujen perusteella tietotekniikan opiskelijoiden opiskelijavaihdolla keväällä 2013. Opiskelijat auttoivat yhdistyksen jäseniä laitteiden käytössä niin kodeissa kuin yhdistyksenkin tiloissa. Benalmadenan suomalaiset ry:n puheenjohtajan mukaan tietotekniikan opiskelijat tulivat harjoittelemaan ajankohtana, jolloin ulkosuomalaisten käyttämä satelliitti-tv Finland lopetettiin. Benalmademan Suomalaiset ry:n edustaja Jorma Sillanpää kommentoi, että: ”ensimmäiset tietotekniikan harjoittelijat ohjasivat ja neuvoivat jäseniämme heidän kodeissaan käyttämään juuri hankittuja tietokoneita. Ohjaus ja neuvonta oli aloitettava monen kohdalla lähes alkeista. Tämä oli lähtökohta koko harjoittelulle. Harjoittelijat sopivat yhteistyökumppanien Radio Finlandia ja Hispania SL:n kanssa myös myöhemmin tapahtuvasta yhteistyöstä” (mt. 2015).
Kaksi fysioterapeuttiopiskelijaa toteutti vuoden 2014 alussa Benalmadenan Suomalaiset ry:n jäsenten tarpeisiin räätälöidyn viiden viikon pituisen harjoittelujakson. Heidän tavoitteenaan oli auttaa laatimaan kullekin yksilölle sopivaa ja tarkoituksenmukaista fyysistä, henkistä ja sosiaalista toimintakykyä tukevaa toimintaa. Opiskelijat ohjasivat ryhmissä mm. vesiliikuntaa ja kuntosali- sekä tasapainoharjoittelua. Yksilöllistä ohjausta toteutettiin terveyskioskin puitteissa apuvälineiden käytössä. Asiakkaita ohjattiin myös niska-hartiakipujen itsehoidossa ja lantiopohjanlihasten toimintahäiriöihin vaikuttamisessa. Lisäksi he saivat liikkuvuus- ja venyttelyohjeita. Opiskelijat tekivät myös kotikäyntejä ohjaten mm. aivoinfarktiin sairastunutta ja ohitusleikattua henkilöä.
On luonnollista, että yhteistyön toteutuessa ensimmäistä kertaa ilmenee myös ongelmia eikä kaikkia vaikuttavia tekijöitä osata etukäteen ottaa riittävästi huomioon. Uusista toiminnoista tiedottaminen osoittautui haasteelliseksi. Opiskelijoiden mukaan on vaikeinta tavoittaa niitä ihmisiä, jotka hyötyisivät eniten fysioterapeuttisista ryhmistä sekä yksilöllisestä ohjauksesta ja neuvonnasta. Espanjassa yksinäiset toimintarajoitteiset ikääntyneet jäävät helposti aivan yksin haasteidensa kanssa, eivätkä pääse minkään tahon järjestämien palveluiden piiriin. Usein tämä ryhmä pysyttelee kotioloissa fyysisen tai henkisen vajaan suorituskyvyn vuoksi ja saattaa jopa vältellä sosiaalisia kontakteja. Näitä henkilöitä tieto järjestettävästä toiminnasta tuskin tavoittaa, vaikka esimerkiksi kotikäynneistä voisi olla juuri heille erityisen paljon hyötyä.
Eri alojen opiskelijat Benalmadenassa
Yhteistyö Benalmadenan Suomalaiset ry:n kanssa on osoittautunut hedelmälliseksi niin ikääntyvien suomalaisten kuin opiskelijoiden kannalta. Yhteistyötä on jatkettu lukukausittain. Useiden tietotekniikan ja fysioterapeuttiopiskelijoiden lisäksi myös restonomi- ja terveydenhoitajaopiskelijat ovat olleet harjoittelujaksoilla Benalmadenassa.
Restonomiopiskelijoiden ohjelmaan on kuulunut mm. miesten viikottaiset ruokatreenit ja osallistuminen yhdistyksen viikottain toteuttaman sunnuntairuokailun järjestämiseen. Ruoan ympärille keskittyvän keskusteluryhmä toiminta alkoi syksyllä 2015. Opiskelijat ovat päässeet harjoittelunsa aikana tutustumaan erilaisiin ruokakulttuureihin ja tekemään suomalaista ruokakulttuuria tunnetuksi osallistumalla kansainväliselle joulutorille Benalmadenan Suomalaiset ry.:n tapahtumapisteellä.
Syksyllä 2015 neljä terveydenhoitajaopiskelijaa oli Benalmadenassa kahden ryhmissä. Heidän harjoittelunsa liittyi aikuisten terveyden edistämisen teemaan. He toteuttivat yhdistyksen tiloissa terveyskioskitoimintaa, joka sisälsi mm. terveystarkastuksia, asiakkaiden yksilöllistä motivointia elintapamuutokseen ja ohjausta sairauksien omahoitoon. Yhdistys on hankkinut kiitettävästi tarvittavia mittausvälineitä toiminnan mahdollistamiseksi. Lisäksi opiskelijat toteuttivat syksyllä 2015 ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ja järjestivät avoimia infotilaisuuksia, joissa käsiteltiin mm. muistisairauksien ennaltaehkäisyä ja nautintoaineiden käyttöön liittyviä seikkoja.
Yhteistyö Benalmadenan Suomalaiset ry:n kanssa on osoittautunut hedelmälliseksi niin ikääntyvien suomalaisten kuin opiskelijoiden kannalta.
Yhdistys toivoo, että yhteistyö TAMKin kanssa laajenee. Erityisesti liiketalouden opiskelijoiden osaamista kaivataan mm. yhdistyksen aktiviteettien markkinoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Myös sosionomiopiskelijoiden osaamiselle olisi suuri tarve. Useat sosiaaliset ongelmat korostuvat vieraassa kulttuurissa varsinkin jos paikallisen kielen hallinta on heikko (Könnilä 2014). Toimintakyvyn heiketessä monelle Aurinkorannikolle muuttaneelle paluu Suomeen tulee ajankohtaiseksi. Kynnys lähtöön on kuitenkin korkealla, koska pitkään ulkomailla olleilla ei ole tietoa siitä, mitä Suomessa tarjotaan. Se tuottaa ennakkoluuloja ja pelkoja. Sosionomiopiskelijat voisivat jakaa tarpeellista tietoa ja auttaa näitä henkilöitä eteenpäin.
Kokemuksia ja tulevan suunnittelua
Maaliskuussa 2015 sosionomikoulutuksen, hoitotyön koulutuksen ja fysioterapeuttikoulutuksen kolmen opettajan ryhmä vieraili alueella yhdessä selvittäen aiemmista harjoitteluista saatuja kokemuksia sekä kartoittaen uusia yhteistyömahdollisuuksia. Yhdistyksen hallitus järjesti keskustelutilaisuuden, jossa olivat paikalla hallituksen jäsenten lisäksi myös tietotekniikan opiskelijat ja restonomiopiskelijat. Opiskelijoiden toimintaan ja heidän toteuttamiinsa ohjauksiin oltiin pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä.
Kukin opiskelijaryhmä on Aurinkorannikolla varsin rajallisen ajan ja siksi toiminta olisi kulloinkin syytä saada nopeasti käyntiin. Ensimmäinen haaste on, että opiskelijoiden tulee saada tietää ennen harjoittelua, mitä heiltä odotetaan ja yhdistyksen tulee saada tietää, mihin toimintoihin opiskelijoilla on valmiuksia. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan jo Suomessa toteutetuilla yhteistyöneuvotteluille ja opiskelijoille suunnatuilla infotilaisuuksilla. Kevään 2015 palautekeskustelussa todettiin, että yhdistyksen ja TAMKin välisen yhteistyösopimuksen lisäksi on syytä laatia opiskelijakohtaiset harjoittelusopimukset. Niihin kirjattaisiin jo etukäteen suunniteltu harjoitteluajankohta, alustava suunnitelma työtehtävistä, suunniteltu työmäärä ja harjoittelun vastaavuus kunkin opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan. Lisäksi jokaisella opiskelijalla tulee olla TAMKista nimetty harjoittelua ohjaava opettaja. Jos opettajan ei ole mahdollista matkustaa Benalmadenaan, ohjauskeskusteluja toteutetaan virtuaalisesti.
Opiskelijoiden tekemää harjoittelun etukäteissuunnitelmaa pidetään hyvin tärkeänä. Opiskelijat kirjaavat suunnitelmaansa yhdistyksen viikko-ohjelman puitteissa oman harjoittelujaksonsa tavoitteiden mukaista toimintaa ja tapahtumia tavoitteineen ja yksityiskohtaisine toteutussuunnitelmineen. TAMKista ja yhdistyksestä nimetyt ohjaajat tarkastavat ja kommentoivat suunnitelmat. Palautteen perusteella opiskelijat tekevät tarvittavat tarkennukset. Näin suunnitelluista toiminnoista päästään tiedottamaan tulevia asiakkaita hyvissä ajoin ja myös opiskelijoiden on selkeä tarttua tehtäviinsä.
Lopuksi
Aurinkorannikolla vieraillut vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä 24 opiskelijaa ja 8 opettajaa. Vuoden 2016 aikana ainakin tietotekniikan ja fysioterapian opiskelijoita harjoittelee Benalmadenassa. Yhteistyökokouksia tullaan jatkossa toteuttamaan vuosittain. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut aktiviteettien lisääntymisen myötä. Joillekin liikuntaryhmille on löytynyt uusia vetäjiä ja tavoitteena ollut toimintojen vakiintuminen näyttää tältä osin olevan toteutumassa.
Benalmademan Suomalaiset ry:n edustajan mukaan yhteistyö TAMKin kanssa on johtanut yhdistyksen uuteen kehityskauteen, joka on taas innostanut ihmisiä osallistumaan entistä innokkaammin erilaisiin yhdistyksen tapahtumiin. Harjoittelijat ovat hyvin motivoituneita ja tuovat vanhemmille jäsenille uusia asioita esille, nuoruuden innolla, mikä sinänsä herättää suurta kiinnostusta tapahtumia kohtaan.
Erään liikuntaryhmiin osallistuneen ikäihmisen palaute opiskelijoille helmikuussa 2015 kertoo paljon: ”Koin hyötyväni todella paljon ja kaikesta! Pääsin kuntoilun makuun. Ohjaus oli kannustavaa, ammattimaista ja sain onnistumisen elämyksiä, jotka kannustavat jatkamaan. Fyysinen kunto parani silmissä. Voin rehellisesti sanoa, että minulla alkoi uusi elämä. Kiitos siitä.”
Lähteet
Ikäinnovaatiot 2012–2014. Itä-Suomen Yliopisto. Luettu 6.2.2016. https://www2.uef.fi/ikainnovaatio/60-ika.
Juntunen, J. 2011. Kolmas ikä on uudenlainen elämänvaihe. Etera. Luettu 10.1.2016. http://www.etera.fi/tiedotteet/Pages/Kolmas-ik%C3%A4-on-uudenlainen-el%C3%A4m%C3%A4nvaihe.aspx
Könnilä, P. 2014. Sisua ja Mananaa. Suomalaisten siirtolaisuus ja elämänmuutos Espanjan Aurinkorannikolla. Turku: Siirtolaisinstituutti.
Sillanpää, J. 2015. Benalmadenan suomalaiset ry.:n puheenjohtaja., sähköpostihaastattelu, luettu 5.8.2015.
Kirjoittaja
Marja-Leena Lähteenmäki, koulutuspäällikkö, fysioterapeuttikoulutus, TAMK
Kommentit