Johdanto
Lihavuus on yksi 2000-luvun merkittävimmistä, mutta samalla laiminlyödyimmistä kansanterveyden haasteista Euroopassa. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan jopa 60 % eurooppalaisista aikuisista on ylipainoinen tai lihava, ja tilanne on lasten ja nuorten keskuudessa erityisen huolestuttava. Ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä jopa puolet Euroopan aikuisväestöstä saattaa ylittää terveen painon rajan, mikä lisää riskiä sairastua muun muassa tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä metaboliseen oireyhtymään. Lihavuus onkin yksi yleisimmistä sairastavuuden syistä ja yhteinen haaste koko EU:n kansalaisten terveydelle ja terveydenhuoltojärjestelmille. (WHO, 2022).
Vuonna 2021 Euroopan komissio luokitteli lihavuuden virallisesti krooniseksi, uusiutuvaksi sairaudeksi (European Commission, 2022). Tämän luokittelun myötä Euroopan lihavuustutkijat (European Association for the Study of Obesity, EASO) käynnistivät yhteistyön, jonka tavoitteena on parantaa lihavuuden hoitoa ja hallintaa EU-tasolla. Julkilausumassaan EASO korostaa moniammatillisen hoidon merkitystä ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksen kehittämistä, jotta lihavuuden hoito olisi tehokasta ja näyttöön perustuvaa. (EASO, 2021).
Terveydenhuollon ammattilaisten rooli lihavuuden ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa on keskeinen. Ammattilaisten tulisi osata ohjata potilaita vähentämään istumista ja muuta paikallaanoloa, lisäämään arkiaktiivisuutta, kiinnittämään huomiota elintapoihin, kuten riittävään uneen ja terveelliseen ravitsemukseen, sekä tukemaan käyttäytymisen muutosta ja elämänlaadun parantamista (UKK, 2025; WHO, 2025).
Prominence-hanke
PROMINENCE (Promoting Obesity and Metabolic Rehabilitation INclusion in EU entry-level Physiotherapy Curricula) on EU-rahoitteinen kumppanuushanke, jossa viisi eurooppalaista korkeakoulua ja Maailman fysioterapiajärjestön Euroopan aluejärjestö (European Region of World Physiotherapy, ERWP) kehittävät fysioterapian koulutuksen osaamispohjaa lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän hoitoon. Projektin päätavoitteena on luoda yhtenäinen osaamiskehys, opetussuunnitelma ja avoin oppimateriaali, jotka tukevat fysioterapeuttien valmiuksia lihavuuden ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. (PROMINENCE, 2025.)
Hankkeessa toteutettiin Europe Region of World Physiotherapy -organisaation kanssa kartoittava kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli selvittää lihavuuden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä osaamisvaatimuksia terveysaloilla. TAMKin fysioterapian tutkinto-ohjelma oli mukana kirjallisuuskatsauksen tekemisessä ja tulosten raportoinnissa.
Kompetenssien kartoittaminen Prominence-hankkeessa
Hankkeessa toteutettu kirjallisuuskatsaus (Verboven et al., 2025) kartoitti lihavuuden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä osaamisvaatimuksia terveysaloilla. Kirjallisuuskatsauksen taustalla on WHO:n arvio, että ylipaino ja lihavuus tunnustetaan kroonisten sairauksien riskitekijäksi Euroopassa (WHO, 2025). Katsauksen tavoitteena oli selvittää, mitä lihavuuteen liittyviä kompetensseja on raportoitu terveysalan ammattilaisille ja jäsentää nämä selkeisiin osa‑alueisiin. Löydetystä aineistosta, 22 tutkimusartikkelia, tehtiin temaattinen analyysi, jonka avulla kompetenssit ryhmiteltiin. (Verboven et al., 2025.)
Temaattisen analyysin avulla identifioitiin yhteensä 11 kompetenssialuetta: lihavuuden taustat, kliininen arviointi, kliininen hoito, näyttöön perustuva käytäntö, viestintä, ammatillisuus ja eettiset standardit, potilaslähtöinen hoito, vaikuttaminen ja edunvalvonta, terveysalan koulutus, kansanterveys ja terveyden edistäminen, sekä terveydenhuoltojärjestelmät. Arviointiin ja hoitoon liittyvät osaamisalueet, kuten painoindeksin mittaaminen, elintapojen arviointi ja käyttäytymisen muutosmenetelmät, nousivat esiin useissa tutkimusartikkeleissa. Kliininen arviointi mahdollistaa ylipainoon ja lihavuuteen liittyvien fyysisten, käyttäytymiseen liittyvien ja lääketieteellisten riskitekijöiden järjestelmällisen tunnistamisen. (Verboven et al., 2025.)
Lihavuuden hoito vaatii kuitenkin monialaista osaamista – ei vain kliinistä taitoa, vaan myös viestintää, eettisyyttä ja järjestelmän tuntemusta. Kliinisen hoidon kompetenssi tarkoittaa moniammatillisen, näyttöön perustuvan ja yksilöllisesti räätälöidyn hoidon suunnittelua ja toteuttamista. Lisäksi viestintä- ja potilaskeskeisyyden hallinta varmistaa empaattisen, lihavuuden stigmaa vähentävän vuorovaikutuksen ja yhteisen päätöksenteon potilaan kanssa. Terveydenhuollossa kompetenssi näkyy moniammatillisena työskentelynä, jossa esimerkiksi lääkärit, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit, hoitajat ja farmaseutit rakentavat yhdessä potilaan kanssa kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa. Kyky soveltaa monipuolisia hoitomenetelmiä ja koordinoida hoitoa eri ammattiryhmien välillä on keskeistä ylipainon ja lihavuuden tehokkaassa ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. (Verboven et al., 2025.)
Lihavuuden hoito vaatii monialaista osaamista – ei vain kliinistä taitoa, vaan myös viestintää, eettisyyttä ja järjestelmän tuntemusta.
Viestintä ja potilaskeskeisyys muodostavat tärkeän kokonaisuuden, johon kuuluvat empaattinen ja stigmaa vähentävä vuorovaikutus, jaettu päätöksenteko, kulttuurisensitiivisyys sekä sujuva kommunikointi paitsi potilaiden myös kollegoiden ja yhteisöjen kanssa. Terveydenhuollossa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ammattilainen osaa keskustella painoon liittyvistä aiheista kunnioittavasti, tukea potilaan omia tavoitteita ja huomioida taustatekijät ilman ennakkoluuloja. Hyvä viestintä edistää hoitoon sitoutumista ja luo perustan pitkäaikaiselle, luottamukselliselle hoitosuhteelle. (Verboven et al., 2025.)
Tulokset korostavat tarvetta sisällyttää lihavuuden hoidon osaamisalueet osaksi terveysalan ammattilaisten ammatillista perus‑ ja jatkokoulutusta. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta toteutettu kompetenssien jäsentäminen tarjoaa pohjan koulutuksen kehittämiselle ja opetussisältöjen suunnittelulle.
Katsauksesta nousevat jatkokehitystarpeet
Lihavuuden tehokas ja kunnioittava hoito edellyttää investointeja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen sekä painostigman vähentämiseen. Terveydenhuollon työvoiman osaamista on vahvistettava, jotta ammattilaiset voivat kohdata asiakkaansa puolueettomasti ja asiantuntevasti. Kirjallisuuskatsauksen tulos on yhtenevä WHO:n (2025) esittämien tarpeiden kanssa. WHO:n mukaan lihavuuskasvatus ja -koulutus tulisi integroida fysioterapian, lääketieteen, hoitotieteen ja muiden terveysalojen opetussuunnitelmiin. Lisäksi on tärkeää tarjota jatkuvaa ammatillista koulutusta, joka kattaa ravitsemukseen, liikkumiseen ja elintapoihin liittyvät käyttäytymistekijät. (WHO, 2025)
Katsauksessa todettiin, että lasten ja nuorten lihavuuteen liittyvät kompetenssit olivat vähemmän esillä kuin aikuisten hoitoon liittyvät näkökulmat. Tämä olisi tärkeää ottaa huomioon opetuksen koulutussisältöjen suunnittelussa. Lihavuuden yleistyminen ja lihavuuden luokittelu virallisesti krooniseksi, uusiutuvaksi sairaudeksi haastaa terveydenhuollon koulutusta vastaamaan sairauden hoitoon liittyvään tarpeeseen. (Verboven et al., 2025.)
Terveydenhuollon eri ammattitutkintojen tulisi tarkastella opetussuunnitelmien sisältöjä ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen näkökulmasta. Sisältöjen tarkastelussa kirjallisuuskatsauksessa määritellyt pääluokat voisivat ohjata opetussuunnitelmien kriittistä tarkastelua.
Kirjallisuuskatsauksen avulla on mahdollisuus luoda yhtenäinen osaamiskehys ja opetussuunnitelma, jotka tukevat moniammatillisia valmiuksia lihavuuden ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa terveydenhuoltoalan tutkinto-ohjelmissa (PROMINENCE, 2025). Myös TAMKissa terveysalan opetussuunnitelmia olisi mahdollista tarkastella ja muokata kirjallisuuskatsauksen tulosten pohjalta suuntaan, joka tukee sensitiivistä, moniammatillista työskentelyä.
Lähteet
EASO. (2021). The EU obesity Policy Engagement Network call to action: Changing the status quo in obesity. European Association for the Study of Obesity. Haettu 24.11.2025. https://obesityopen.org/open-eu/open-eu-news-and-updates/eu-manifesto/
European Commission. (2022). Addressing obesity as a chronic disease. Päivitetty 12.12.2022. Haettu 24.11.2025. https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-9-2022-003859_EN.html
PROMINENCE. (2025). About the project. Haettu 24.11.2025. https://www.euprominence.com/about-the-project
UKK. (2025). Aikuisten liikkumisen suositus. Päivitetty 16.9.2025. Haettu 24.11.2025. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/
Verboven, K., Wikström-Grotell, C., Lehtinen-Jacks, S. et al. Obesity competencies for healthcare professionals: a scoping review. BMC Med Educ 25, 1367 (2025). https://doi.org/10.1186/s12909-025-07973-3
WHO. (2022). European regional obesity report 2022. Päivitetty 2.5.2022. Haettu 24.11.2025. https://www.who.int/europe/publications/i/item/9789289057738
WHO. (2025). Make obesity prevention and management a central pillar of public health, experts urge. Päivitetty 1.4.2025. Haettu 24.11.2025. Make obesity prevention and management a central pillar of public health, experts urge
Kirjoittajat
Pipsa Tuominen
Fysioterapian lehtori
TAMK
Tiina Pystynen
Fysioterapian lehtori
TAMK
Kuvituskuva: Unsplash/Maarten Deckers