Lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta (Preconception Health/ Preconception councelling) on uusi käsite Suomessa. Käsite on ollut kansainvälisesti käytössä jo 2000-luvun puolesta välistä lähtien. Preconception Health (PCH) -käsite viittaa naisten ja miesten lisääntymisiän terveyteen. Lisääntymisterveyttä edistävän neuvonnan keskiössä on lisääntymisikäinen mies ja nainen, jotka hyötyvät terveellisistä elämäntavoista – haluavat he lapsia tai eivät. Mahdollisen tulevan lapsen terveyden turvaaminen on tärkeää. Preconception Health -käsitteen mukaisesti keskitytään toimenpiteisiin, joihin naiset, miehet ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat ryhtyä vähentääkseen lisääntymisterveyden riskejä, edistääkseen terveellisiä elämäntapoja ja lisätäkseen valmiutta raskauteen. (Johnson ym. 2006, 3; Mitchell ym. 2012, 3, 32; Reeve ym. 2014, 1067; Klementti & Raussi-Lehto 2014, 88.)
Terveyspeli MatchMaker tehtiin osana ViVa-hanketta, joka on Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten ja perheiden tietoutta, taitoja ja mahdollisuuksia viisaisiin terveysvalintoihin. Terveyspeli Matchmaker täydentää ViVa-hankkeen tavoitteita innostaen, motivoiden ja sitouttaen nuoria tekemään tietoisia valintoja koskien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Hanke on saanut rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön kanavoimasta terveyden edistämisen määrärahasta.
Kiitämme myös TAMKin tukisäätiötä stipendeistä, joiden avulla mahdollistui pelin valmiiksi saattaminen.
Terveyspelit terveyskäyttäytymisen muutoksen tukena
Terveyspelit kuuluvat hyötypeleihin (serious games), joiden pääkäyttötarkoitus on viihdekäytön sijaan esimerkiksi terveyden edistämisessä (Laaksonen ym. 2015, 27). Terveyspelit voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: hyvinvointipelit (”wellness games”) ja lääkepelit (”medical games”). Lääkepelit ovat tarkoitettu käytettäväksi kuntoutuksessa ja tiettyjen sairauksien hoidossa. Terveyspeleistä lääkepelit ovat olleet suunnannäyttäjinä. Hyvinvointipelien tavoitteena on terveellisten elintapojen edistäminen ja ylläpitäminen sekä terveyskäyttäytymisen muutoksen tukeminen. Pelien tutkimuksista on saatu näyttöä siitä, että peleillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. (Kaleva ym. 2013, 16; Laaksonen ym. 2015, 27; Luhtala 2015, 35–36.) Suomessa terveysvaikutteisten pelien määrä on vielä vähäinen. Todennäköisesti trendi on nouseva, kunhan sijoittajat uskaltavat investoida enemmän terveyspeleihin.
Terveyspeli MatchMaker suunnittelusta pelin valmistumiseen
Terveyspeli MatchMaker on suunnattu yli 16-vuotiaille nuorille sekä nuorille aikuisille. Sovellus sisältää tutkittua ja ajankohtaista tietoa lisääntymisterveyteen vaikuttavista asioista. Pelin terveyttä edistävän vaikuttavuuden takaamiseksi sen tulee pohjautua tutkittuun tietoon ja terveyden edistämisen teorioihin. (Laaksonen ym. 2015.) Pelin tarkoituksena on ohjata nuoria ja nuoria aikuisia tunnistamaan lisääntymisterveyttä edistäviä tekijöitä.
Terveyspelin kehitysprosessi edellyttää monialaista osaamista. Prosessissa yhdistyvät pelinkehityksen ja pelimekaniikan osaaminen sekä ymmärrys ja teoreettinen tieto kohteena olevasta terveysaiheesta ja terveyden edistämisestä. Pelin alkuidea nousi yhdeltä opiskelijaryhmältä InnoEvent-tapahtumassa ”Baby Maker”- nimellä. Monien nimiehdotusten jälkeen ViVa-hankkeen vastuuhenkilöt valitsivat pelin nimeksi MatchMaker. ”Matchmaker” tarkoittaa henkilöä, joka sovittaa ihmisiä yhteen ja joka tietää, keiden kuuluu mennä yhteen.
Terveyspelin kehitysprosessi edellyttää monialaista osaamista.
Pelin konkreettinen toteutus tehtiin monialaisena yhteistyönä. Opiskelijoita oli tietojenkäsittelyn (AMK) että terveyden edistämisen (YAMK) puolelta. Työnjako (kuva 1) muodostui siten, että tietojenkäsittelyn opiskelijoiden vastuulle kuului pääasiassa pelinkehitys ja pelimekaniikka. Terveyden edistämisen opiskelijan pääasiallisena vastuuna oli pelin teoreettisen tiedon luominen sekä ohjata projektia terveyden edistämisen näkökulmasta. Molemmat ryhmät osallistuivat pelin visuaalisuuden suunnitteluun, pelihahmojen ja tarinan suunnitteluun.
Kuva 1 Toimintakaavio pelin kehittämisestä
Kun kehitetään peliä nuorille tulee kohderyhmälle taata mahdollisuus osallistua pelin kehittämiseen sen alkuvaiheista alkaen. Tällä turvataan YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukainen nuorten oikeus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. (Laaksonen ym. 2015, 28.) MatchMaker pelin kehitystyötä on tehty nuorten kanssa, jotta pelin kiinnostavuus, käyttökelpoisuus ja ymmärrettävyys määritettäisiin heidän omasta näkökulmastaan. Pelin kehityksen yhteydessä on huomioitu asiallinen informaatio. Peli samalla opastaa nuorta ja häivyttää mahdollisia syntyneitä pelkoja. Pelin suunnittelussa on otettu huomioon myös terveysviestinnän eettiset seikat.
Pelin toiminta
Sovelluksen aluksi pelaaja voi valita pelikieleksi suomen tai englannin. Seuraavaksi pelaaja valitsee yhden mies- ja yhden naishahmon. Sovelluksessa on viisi valmiiksi määriteltyä mies- ja naishahmoa (kuva 2). Lisäksi on valittavissa määrittelemättömät hahmot (oma hahmo kuvassa 2). Näiden hahmojen avulla pelaaja saa tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä (kuva 3). Ajatuksena on myös, että pelaaja voi asettaa omat ja kumppaninsa tiedot määrittelemättömän hahmon tietoihin ja pohtia pelin avulla lisääntymisterveyttä omalla kohdallaan. Pelin pohjatietona on, että ’luomuraskauden’ aloitukseen tarvitaan sekä mies että nainen. Hahmojen sisältöalueet määräytyivät seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman 2014–2020 sekä ViVa-hankkeen tavoitteiden pohjalta.
Kuva 2 Hahmojen valinta
Kuva 3 MatchMaking
Lopuksi
Terveyspeli MatchMakerin sisältö täyttää tärkeimmät lisääntymisterveyttä edistävän neuvonnan piirteet: parasta lisääntymisterveyden edistämistä on hyvä terveys ja päinvastoin. Pelin kautta haetaan asennemuutosta neuvonnan ja valistuksen avulla sekä pyritään tukemaan nuorten ja nuorten aikuisten tietoisia lisääntymisterveyteensä liittyviä valintoja ja ehkäisemään tahatonta lapsettomuutta. Pelin kaksikielisyys mahdollistaa sen lanseeraamisen mm. opetustarkoituksessa yhteistyökouluille ja -yliopistoille ympäri maailman.
Lähteet
Johnson, K., Posner, S. F., Biermann, J., Cordero, J. F., Atrash, H. K., Parker, C. S., Boulet, S. & Curtis, M. G. (2006). Recommendations to improve preconception health and health care—United States: A report of the CDC/ATSDR Preconception Care Work Group and the Select Panel on Preconception Care. MMWR 55(RR06), 1–23. Luettu 29.5.2016. https://www.cdc.gov/mmwr/preview/mmwrhtml/rr5506a1.htm
Kaleva, J-P., Hiltunen K. & Latva, S. 2013. Mapping the full potential of the emerging health game markets. Sitra Studies 72. Helsinki 2013. Luettu 2.9.2016. http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia72.pdf
Klemetti, R. & Raussi-Lehto, E. (toim) 2014. Edistä, ehkäise, vaikuta – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014–2020. Opas 33. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Laaksonen, C., Suvivuo, P. & Kuukasjärvi, A. (toim.) 2015. Terveesti nyt ja huomenna. Näkökulmia yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveyden edistämiseen. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 219. Tampere: Juvenes Print Oy. Luettu 16.9.2016. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522165923.pdf
Luhtala, L-L. 2015. Critical elements underpinning the emergence of the medical game ecosystem: gamifying traumatic brain injury rehabilitation in Finland. Turun kauppakorkeakoulu. Markkinointi. Pro gradu -tutkielma.
Mitchell E.W., Levis D.M. & Prue C.E. 2012. Preconception health: awareness, planning, and communication among a sample of US men and women. Maternal Child Health Journal 16 (1): 31–39. Luettu 25.7.2016. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20734124
Reeve, M-E., Charafeddine, L., Zhong, N., Padilla, C., Yunis, K., El Rafei, R., Alamiddine, K., Zhao, X., Jiang, X. & Howson, C. 2014. Preconception Health Assessment in China, Lebanon and the Philippines: Applicability to Other Countries. Maternal & Child Health Journal 18 (5): 1066–1074. Luettu 25.7.2016. http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10995-013-1334-6
ViVa-hankkeen internetsivut. Luettu 17.4.2016. http://ViVa.tamk.fi/
Kirjoittajat
Maiju Välimaa, kätilö YAMK, Pihlajalinna Terveys Oy
Jouni Tuomi, yliopettaja, FT, Terveyden edistäminen, TAMK
Kommentit