Traumapotilaan hypotermian estäminen hoitotyön keinoin | Katri Laaksonen, Taija Niiniviita ja Marjo Räsänen

TAMKjournal | Osana akuuttihoidon kliinisen asiantuntijan koulutusta, akuuttihoidon näyttöön perustuvassa toiminnassa tarkastellaan työyhteisöjen toimintoja ja tunnistetaan kehittämiskohteita. Artikkelin kirjoittajista kaksi työskentelee Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksessa, jossa ensihoidon protokolla traumapotilaan lämpötaloudesta huolehtimiseen puuttui. Valtakunnallisestikaan ei ensihoidon osalta löytynyt selkeää ohjeistusta traumapotilaan normotermian ylläpitämiseksi. Laaksonen ja Niiniviita kartoittivat erilaisia hoitotyönmalleja ja -keinoja lämpötalouden ylläpitoon traumapotilaan tutkimisen ja hoidon yhteydessä. Kehittämistehtävän tavoitteena oli lisätä ensihoidon työntekijöiden teoriatietoa hypotermian vaikutuksista traumapotilaaseen sekä luoda selkeä toimintaprotokolla ensihoitoon. Yhteistyössä ensihoitajien kanssa kartoitetut välineet ja toimintatavat normotermian ylläpitoon lisättiin potilaan tutkimiseen käytettävään ABCDE-protokollaan. Näyttöön perustuvaa tietoa aiheesta haettiin tuoreista kansainvälisistä tutkimuksista. Koulutuksella ja toimintaohjeen implementoinnilla saatiin aikaan toivottua muutosta kenttätyöskentelyssä alueellisesti. Valtakunnallisesti yhtenäiset ohjeet tarvitaan ja traumapotilaan normotermian jatkuminen pitää turvata myös sisätiloissa sairaaloiden päivystyspisteissä.

Potilaan tutkimisesta haittaa potilaalle?

Ensihoidossa sairaalan ulkopuolella tehtävät toimenpiteet kehittyvät ja monipuolistuvat jatkuvasti. Käytössä on aikaisempaa enemmän viimeisempien suositusten mukaisia tutkimus- ja hoitovälineitä. Nämä mahdollistavat potilaan perusteellisemman tutkimisen ja hoidon jo ennen sairaalaan saapumista. Toisaalta ensihoitajien rutiininomainen potilaan tutkiminen ja hoidon aloittaminen onnettomuuspaikalla altistavat potilasta myös hypotermialle ja viivästyttävät pääsyä lopulliseen hoitopaikkaan.

Tutkimusten mukaan alijäähtyminen eli hypotermia on hengenvaarallinen vammautuneelle traumapotilaalle. Valitettavan usein päivystyksen tultaessa traumapotilaan ruumiinlämmön todetaan laskeneen alle normaalin. Ranskassa tehdyssä tutkimuksessa jopa 29 %:lla traumapotilaista oli hypotermia sairaalaan tultaessa. Suurimmat itsenäiset syyt ydinlämmön laskulle olivat alhainen tajunnantaso, alhainen ilman lämpötila sekä märkä potilas. Muut riskit syntyivät ensihoidon toimenpiteiden aikana tai potilaan lämpötalouden huomioimattomuudesta. Ainoa tapa välttää traumapotilaan hypotermia, on saada toimiva rutiinikäytäntö potilaan aktiiviseen ja passiiviseen lämmittämiseen jo ensihoidossa. (Lapostolle ym. 2017.)

Keinoja traumapotilaan normotermian ylläpitoon

Hypotermian estäminen vähentää vammapotilaan sairastuvuutta ja kuolleisuutta (Perlman ym. 2016). Toiminnan suunnittelulla ja riittävällä ohjeistuksella pystytään järkevöittämään hoitotoimet lämmönhaihtumisen minimoimiseksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa traumapotilaista viilentyy kohteessa jo ennen ensihoidon saapumista ja edelleen lisää ensihoidon aikana (Eidstuen, Uleberg, Vangberg & Skogvoll 2018). Vammapotilaiden aktiivinen lämmittäminen on toistaiseksi ainoa menetelmä hypotermian aiheuttamien häiriöiden parantamiseksi. Yksinkertaisilla toimenpiteillä voidaan estää tai keskeyttää merkittävästi kuoleman kolmion kierteen (asidoosi, hypotermia, koagulopatia) syntymistä. (Moffat 2013.) Lämpötalouden merkitystä traumapotilaan selviytymiselle ei voida liiaksi korostaa. Hypotermiaa aiheuttavat riskit olisivat vältettävissä selkeällä hoitostrategialla. Välineet ensihoidossa ovat tähän jo olemassa. Toistaiseksi yksikään lämmitystavoista ei ole ylitse muiden. Pääasia on, että potilaan normotermiasta huolehditaan. (Haverkamp, Giesbrecht & Tan 2018.)

Toiminnan suunnittelulla ja riittävällä ohjeistuksella pystytään järkevöittämään hoitotoimet lämmönhaihtumisen minimoimiseksi.

Jokaisesta ensihoitoyksiköstä löytyy välineitä potilaan lämpötalouden huolehtimista varten, mutta kokemusten ja havaintojen perusteella niiden käyttö unohtuu helposti. Näyttöön perustuvan kehitystyön tarkoituksena oli nostaa esille toimintamalleja potilaan jäähtymisen estämiseksi ja näin yhtenäistää ensihoitajien toimintaa traumapotilaan tutkimisessa ja hoidossa lämpötalous huomioiden.

Protokolla lämpötaloudesta huolehtimiseen

Suomessa ensihoidon mahdollisuudet potilaan lämpötaloudesta huolehtimiseen ovat nykyisellä varustetasolla hyvät. Toimintatapamuutos pitää saada aikaan vammapotilaan paremman selviytymisen takaamiseksi. Artikkelissa esiteltävä lämpötalousprotokolla vastaa tarpeeseen huomioida paremmin jo käytössä olevat keinot. Kehitystehtävän avulla pyrittiin lisäämään ensihoitajien ymmärrystä hypotermian vaikutuksesta traumapotilaalle sekä tehostamaan hoitokäytäntöjä lämmönhaihtumisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena oli luoda selkeä protokolla ensihoitoon valtakunnallisestikin käytettäväksi.

Traumapotilaan lämpötalousprotokollassa lämmönhaihtumisen estäminen huomioidaan potilaan tutkimisen ja hoidon jokaisessa kohdassa. Lämpötalouteen liittyvät huomioitavat asiat liitettiin ensihoitajille tuttuun ABCDE-tutkimus kaavioon (Kuva 1).

Kuva 1 Muistisääntö vammapotilaan lämpötaloudesta huolehtimiseen (Laaksonen & Niiniviita 2018)

Tiedon perusteleminen tutkimustuloksin sekä lämpötalouden ylläpitoon kerättyjen keinojen läpikäyminen henkilöstön kanssa lisäsivät ymmärrystä selvästi lämpötalouden tärkeydestä. Ensihoitajat kokivat ABCDE-järjestelmään implementoidut lämmityskeinot helppoina muistaa. Esimerkkinä tapahtuneesta muutoksesta kyseisellä toiminta-alueella on, että potilas pakataan tyhjiöpatjalle lämpötaloudellisemmin kuin ennen käyttäen lämpöä eristäviä kerroksia potilaan ja patjan välissä. Lisäksi potilas pyritään evakuoimaan ambulanssiin nopeammin, jossa potilas vasta tutkitaan ja paljastetaan tarkemmin. Myös ambulanssin sisätilan riittävään lämpötilaan kiinnitetään huomiota nostamalla ilmastoinnin lämpötilaa ja välttämällä ovien ylimääräistä aukioloa. Huomion arvoista on, että keskusteluissa lämpötalousasioista, ensihoitohenkilöstö koki potilaan aktiivisen lämmittämisen loppuvan päivystykseen saavuttaessa. Todentaakseen tämän kokemuksen myös keskussairaalan päivystyksen mahdollisuudet ja käytänteet traumapotilaan lämpötalouden huomioimiseksi selvitettiin. Selvityksen perusteella todettiin, että protokollan implementoinnin pitää ulottua koko traumapotilaan päivystykselliseen hoitoketjuun sekä sairaalan ulkopuolella että sisällä.

Keinot traumapotilaan lämpötalouden hyvään ylläpitoon ovat siis jo olemassa, mutta asenteiden ja toimintakulttuurin muutosta tarvitaan. Lämpötalousprotokollan toimivuus aukottomasti tai laajempi käyttöönotto vaatii valtakunnallista koulutusta kaikille toimintaan osallistuville viranomaisille ja ensiauttajille. Ristiriitatilanteilta vältytään, kun kaikki toimijat ymmärtävät vammapotilaan lämpimänä pidon merkityksen henkeä pelastavana toimenpiteenä. Edellä kuvattu kehittämistyö kuvaa hyvin niitä mahdollisuuksia, joita näyttöön perustuvan toiminnan jalkauttamisen avulla voidaan parhaimmillaan saavuttaa.

Lähteet

Eidstuen, S., Uleberg, O., Vangberg, G. & Skogvoll, E. 2018. When do trauma patients lose temperature? – a prospective observational study. Acta Anaesthesiologica Scandinavica 62(3):384-393.

Haverkamp, F., Giesbrecht, G. & Tan, E. 2018 The prehospital management of hypothermia – An up-to-date overview. Injury 49(2):149-164.

Lapostolle, F., Couvreur, J., Koch,FX., Savary, D., Alhéritière, A., Galinski, M., Sebbah, J-L., Tazarourte, K. & Adnet, F. 2017. Hypothermia in trauma victims at first arrival of ambulance personnel: an observational study with assessment of risk factors. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine. 25: 43. Luettu 17.11.2018.

Moffat, SE. 2013. Hypothermia in Trauma. Emergency Medical Journal 30:989-996.

Perlman, R., Callum, J., Laflamme, C., Tien, H., Nascimento, B., Beckett, A. & Alam, A. 2016. A recommended early goal-directed management guideline fot the prevention on hypothermia-related transfusion, morbidity, and mortality in severe injured trauma patiens. Critical Care 20:107.

Kirjoittajat

Katri Laaksonen ja Taija Niiniviita työskentelevät Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksessa. Laaksonen ensihoidon kenttäjohtajana ja Niiniviita ensihoitajana lääkäriyksikössä.

Yliopettaja Marjo Räsänen HL, ThM, Esh toimii akuuttihoitotyön vastuuopettajana TAMKissa.

Kuvituskuva: mtvuutiset.fi