Digimurros luo akuutin osaajatarpeen
Sote-palvelujen digitalisaatio etenee vauhdilla. Esimerkiksi sähköiset oirearviot, chat-palvelut ja hyvinvointisovellukset ovat jo arkipäivää niin kansalaisille kuin ammattilaisille. STM:n Sote-digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035 linjaa, että digitaalinen asiointi on ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla soveltuvissa palveluissa (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023). Tavoitteena on parantaa palvelujen saavutettavuutta, hillitä kustannuksia ja vapauttaa henkilöstön aikaa tilanteisiin, joissa henkilökohtaista kontaktia tarvitaan. Samalla on kriittistä varmistaa, että digiratkaisut oikeasti toimivat – ja tässä tarvitaan uusia asiantuntijoita.
Suomen sote-sektorin kehittäjät kaipaavat osaajia, jotka hallitsevat tietosuojan ja eettisen kehittämisen, vaikuttavuuden arvioinnin, tiedolla johtamisen ja data-analytiikan sekä tekoälyn soveltamisen sosiaali- ja terveysalalla (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023; Sosiaali- ja terveysministeriö, 2024; Salovaara, 2020; Juujärvi ym., 2019). Nämä eivät ole pelkkiä teoreettisia vaatimuksia, vaan käytännön tarpeita. Esimerkiksi datan avulla voidaan tunnistaa ne asiakkaat, joilla palvelutarve on suurin – arvioiden mukaan noin 10 % sote-asiakkaista tuottaa jopa 80 % kustannuksista (Koivisto ja Tiirinki, 2020, s. 10). Jotta digitalisaatio lunastaa lupauksensa, tarvitaan osaajia, jotka pystyvät viemään nämä ratkaisut käytäntöön vaikuttavasti, vastuullisesti ja asiakaslähtöisesti.
TAMKin uusi YAMK-ohjelma vastaa tarpeeseen
Tampereen ammattikorkeakoulun syksyllä 2026 käynnistyvä Vaikuttavien digitaalisten hoito- ja palveluratkaisujen ylempi tutkinto-ohjelma on luotu suoraan edellä kuvattuun osaajatarpeeseen. Ohjelma yhdistää teknologia- ja dataosaamisen asiakaslähtöiseen kehittämisotteeseen. Opetussuunnitelma rakentuu kahden ydinosaamisalueen ympärille: 1) Vastuulliset ja käyttäjälähtöiset digitaaliset hoito- ja palveluratkaisut sekä 2) Tiedolla johdettu kehittäminen ja vaikuttavuus digitaalisissa hoito- ja palveluratkaisuissa. Kuva 1 havainnollistaa osaamisalueiden keskeisiä teemoja, joita ovat mm. vastuullinen kehittäminen, palvelumuotoilu, tekoäly, data-analytiikka ja tiedolla johtaminen.
Kuva 1 Vaikuttavien digitaalisten hoito‑ ja palveluratkaisujen YAMK‑ohjelman osaamiskokonaisuudet TAMKin opetussuunnitelman pohjalta
Tavoitteena on, että tästä tutkinto-ohjelmasta (EQF-taso 7) valmistuneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset omaavat syvällisen ja laaja-alaisen asiantuntijuuden digitaalisten hoito- ja palveluratkaisujen kehittämisessä (Euroopan komissio, n.d.). Koulutuksen osaamistavoitteina on, että tutkinnosta valmistunut osaa
- suunnitella, kehittää ja arvioida digitaalisia hoito- ja palveluratkaisuja asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti
- hyödyntää dataa ja tekoälyä päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä
- johtaa kehittämisprosesseja monialaisessa yhteistyössä
- arvioida tietosuojaa, eettisyyttä ja lainsäädäntöä digitaalisten hoito- ja palveluratkaisujen suunnittelussa ja käytössä
- soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa strategisessa kehittämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnissa
- toimia asiantuntijana ja kehittäjänä sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kentällä.
Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, joilla on soveltuva ammattikorkeakoulututkinto ja työkokemusta alalta. Monialainen opiskelijaryhmä tarjoaa mahdollisuuden oppia yli ammattirajojen, mikä tukee laaja-alaista ymmärrystä ja kykyä kehittää vaikuttavia digitaalisia hoito- ja palveluratkaisuja.
Vastuullisesti kohti tulevaisuuden vaikuttavia digitaalisia hoito- ja palveluratkaisuja
Tutkinto-ohjelmassa painotetaan vaikuttavuutta sekä eettisyyttä digitaalisten hoito- ja palveluratkaisujen suunnittelussa, kehittämisessä, arvioinnissa ja johtamisessa. Pelkkä digitalisaatio ei riitä, jollei sillä saada aikaan parempia ja vaikuttavampia tuloksia. Koulutuksessa opitaan mittaamaan ja todentamaan ratkaisujen sekä palvelujen vaikuttavuutta, olipa kyse asiakasvaikuttavuudesta, toiminnallisesta vaikuttavuudesta tai kustannusvaikuttavuudesta. Tavoitteena on, että valmistuvat osaavat sekä tuottaa että hyödyntää vaikuttavuustietoa kriittisesti ja käytännön kehittämistyössä. Tämä on keskeistä, sillä jos vaikutuksia ei arvioida systemaattisesti, tulosten luotettavuus ja hyödynnettävyys heikkenevät (Pekkola, Leponiemi & Heikkilä, 2025, s. 13).
”Luottamus ei ole lisäosa – se on digitaalisten sote-palvelujen onnistumisen edellytys” (European Commission, 2024; WHO Regional Office for Europe, 2025; World Health Organization, 2026).
Koulutuksessa perehdytään vahvasti myös tietosuoja- ja vastuullisuuskysymyksiin, sillä luottamus on kaiken perusta – vain jos käyttäjät luottavat digitaalisiin ratkaisuihin, niitä otetaan käyttöön ja niillä voidaan saavuttaa parempia, vaikuttavampia tuloksia. Luottamus ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se rakentuu järjestelmien turvallisuuden, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden kautta (Malin, 2024). Digitaaliset hoito- ja palveluratkaisut on suunniteltava niin, että ne palvelevat kaikkia käyttäjäryhmiä sujuvasti ja luotettavasti – erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa käsitellään arkaluonteista tietoa ja tehdään ihmisten elämään vaikuttavia päätöksiä – yhä useammin digitaalisten järjestelmien avulla.
Digitaalisten hoito- ja palveluratkaisujen eettisyys ja tietosuoja ovat ratkaisujen onnistumisen edellytyksiä. Tekoälyn hyödyntämisessä korostuvat eettiset kysymykset kuten algoritmien läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaisuuden varmistaminen. Tutkimusten mukaan kuluttajien luottamus tekoälyyn terveydenhuollossa rakentuu ennen kaikkea teknologia-asenteiden, käyttökokemusten ja koetun hyödyllisyyden varaan (Kauttonen, Rousi ja Alamäki, 2025).
Digitaalisten hoito- ja palveluratkaisujen eettisyys ja tietosuoja ovat ratkaisujen onnistumisen edellytyksiä.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan digitaalisten palvelujen onnistunut käyttöönotto edellyttää strategista suunnittelua ja johdon sitoutumista, mutta myös asiakkaiden ja henkilöstön osallistumista ja sitoutumista muutokseen (Kieseppä ja Hiltunen-Toura, 2023). Näiden periaatteiden mukaisesti TAMKin tutkinto-ohjelmassa eettisyys, tietosuoja ja vaikuttavuus kulkevat mukana läpi koko opintojen. Tavoitteena on, että valmistuvilla asiantuntijoilla on vahva tekninen osaaminen sekä tarkka eettinen kompassi, toisin sanoen valmiudet viedä digitaalista muutosta sosiaali- ja terveysalalla vastuullisesti, vaikuttavasti ja luottamusta rakentaen.
Innostavaa ja joustavaa verkko-opiskelua kohti vaikuttavia digitaalisia hoito- ja palveluratkaisuja
Koulutus toteutetaan verkossa, mikä tekee siitä valtakunnallisesti saavutettavan ja mahdollistaa opiskelun joustavasti työn ohessa. Oppimisympäristönä hyödynnetään erilaisia digiympäristöjä, ja esimerkiksi Howspace-työtila tuo virtuaaliseen opiskeluun osallistavuutta ja yhteisöllisyyttä. Pedagogisessa kehittämisessä korostetaan oppimis- ja työelämälähtöistä lähestymistapaa siten, että opiskelijat ratkaisevat yhdessä konkreettisia työelämän haasteita. Jokainen osallistuja voi hyödyntää omia kokemuksiaan ja asiantuntemustaan tässä kehitystyössä. Samalla opintojen hyöty näkyy heti käytännössä, ja moni opiskelija vie työpaikalleen kehittämisideoita jo opintojen aikana.
”Vaikuttavat digitaaliset hoito- ja palveluratkaisut eivät synny sattumalta – niiden taustalla on aina osaavia tekijöitä” (Jauhiainen et al., 2020, s. 93–99).
Kaikki tutkinto-ohjelman opintojaksot ovat lisäksi tarjolla valtakunnallisessa opin.fi‑palvelussa avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Näin myös työelämän edustajilla ja muilla kiinnostuneilla on mahdollisuus syventää osaamistaan ja hyödyntää uusinta tutkimustietoa omassa työssään. Tämä tukee jatkuvan oppimisen tavoitteita ja varmistaa, että digitaalisen muutoksen osaaminen vahvistuu laaja-alaisesti sote‑alalla.
Pelkkä digitalisaatio ei riitä, jollei sillä saada aikaan parempia ja vaikuttavampia tuloksia.
Tämä koulutus tarjoaa väylän kasvaa sellaiseksi tekijäksi. Hyvinvointialueet, teknologiatoimittajat ja muut sidosryhmät tullaan kutsumaan mukaan koulutuksen kehittämistyöhön. Yhteistyö voi toteutua muun muassa asiantuntijaluentojen, seminaarien, podcastien ja webinaarien muodossa, joissa käsitellään digitaalisen sote‑palveluympäristön ajankohtaisia teemoja, myös opinnäytetyöt ovat tärkeä yhteistyön muoto ja työelämää kehittävä mahdollisuus. Yhdessä on mahdollisuus edistää tiedon vaihtoa ja toimintamalleja, jotka tukevat osaamisen kehittämistä.
Tämän artikkelin kirjoittamisen ideoinnissa, lähteiden haussa ja lähdeviitteiden muotoilussa on hyödynnetty tekoälysovelluksia (OpenAI, 2023; Keenious, 2023). Lisäksi kuva 1 on muotoiltu Napkin AI:tä hyödyntäen.
Lähteet
Euroopan komissio. (n.d.). Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF). https://europa.eu/europass/fi/european-qualifications-framework-eqf
European Commission. (2024). Trust services: Shaping Europe’s digital future. https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/policies/trust
Jauhiainen, A., Sihvo, P., Hämäläinen, S., Hietanen, A., Nykänen, J., Hämäläinen, J., Franssila, P. & Tikkanen, K. (2020). eAmmattilaisten osaaminen käyttöön sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 12(2), 93–104.
https://doi.org/10.23996/fjhw.85401
Juujärvi, S., Sinervo, T., Laulainen, S., Niiranen, V. & Kujala, S. (2019). Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa (Päätösten tueksi -policy brief 3/2019, COPE-hanke). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Strateginen tutkimus.
Kauttonen, J., Rousi, R. & Alamäki, A. (2025). Trust and acceptance challenges in the adoption of AI applications in health care: Quantitative survey analysis. Journal of Medical Internet Research, 27, e65567. https://doi.org/10.2196/65567
Keenious. (2023). Keenious [tekoälysovellus]. https://www.keenious.com
Kieseppä, T. & Hiltunen-Toura, M. (2023, 17.2.). Uudet digitaaliset palvelut edistävät sote-palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/uudet-digitaaliset-palvelut-edistavat-sote-palvelujen-saatavuutta-ja-saavutettavuutta
Koivisto, J. & Tiirinki, H. (toim.). (2020). Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluissa (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:38). Valtioneuvoston kanslia.
Malin, A.-T. (2024, 14.3.). Digitaalinen siirtymä sote-palveluissa rakentuu luottamukselle. LAB Open. https://www.labopen.fi/lab-pro/digitaalinen-siirtyma-sote-palveluissa-rakentuu-luottamukselle/
OpenAI. (2023). ChatGPT (versio GPT-4) [tekoälysovellus]. https://openai.com/chatgpt
Pekkola, S., Leponiemi, U. & Heikkilä, M. (toim.). (2025). Vaikuttavuuden monet kasvot. Tampere: Vastapaino. https://doi.org/10.58181/VP9789523972100
Salovaara, S. (2020, 2.11.). Osaamisen merkitys tiedolla johtamisessa [Blogikirjoitus]. Tietojohtamisen verkosto ry. https://sote-tietojohtaminen.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023). Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi – Sote-digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035 (STM:n julkaisuja 2023:32). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024, 16.12.). Miten hyödyntää sote-alan digitalisaatiota tehokkaasti? – Käsikirja sote-toimijoille julkaistu [Tiedote]. https://stm.fi/-/miten-hyodyntaa-sote-alan-digitalisaatiota-tehokkaasti-kasikirja-sote-toimijoille-julkaistu
WHO Regional Office for Europe. (2025, 26.3.). WHO/Europe launches guide to strengthen cybersecurity in digital health. World Health Organization. https://www.who.int/europe/news/item/26-03-2025-who-europe-launches-guide-to-strengthen-cybersecurity-in-digital-health
World Health Organization. (2026, 11.2.). Ethical considerations and data protection principles (WHO SMART Trust v1.3.0). https://smart.who.int/trust/ethical_principles.html
Kirjoittaja
Eeva-Maria Berggren
Lehtori, Vaikuttavien digitaalisten hoito- ja palveluratkaisujen tutkinto-ohjelman tuutoropettaja, digilehtori, TKI-tiiminvetäjä
Sosiaali- ja terveysala
TAMK
Kuvituskuva: Pixabay