Löydä sun juttu – yhteisöllisestä koulusta valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään ESR-hankkeen yhtenä tavoitteena oli uudistaa yläkoulun ja ammatillisen oppilaitoksen toimintakulttuuria kohti osallistavuutta, yhteisöllisyyttä ja tiimioppimista. Hankkeessa pilotoitiin toimintakäytäntöjä, joiden tavoitteena on, ettei ”kukaan putoa”. Keskeistä toimintamallien kehittämisessä on ollut opettajan ohjauksellisen ja valmentavan otteen lisääminen, luokan/ryhmän yhteisöllisyyden ja yhteisvastuullisuuden edistäminen sekä nuoren identiteetin ja kasvun tukeminen. Yhtenä hankkeen kohderyhmänä olivat Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opettajat.
Ahlmanilla on käytössä oma pedagoginen malli; Oppimisen kulmakivet. Malli rakentuu neljästä yhtä aikaa pyörivästä tiimioppimiseen pohjautuvasta periaatteesta. Oppimisen kulmakivet ovat Opin oppimaan, Opin tekemällä, Treenaan ja Hankin tietoa (Kuva 1). Oppimisen kulmakivet -mallissa opiskelijan rooli on olla aktiivinen toimija ja opettajan oppimisen ohjaaja/valmentaja. Mallissa opiskelijat voivat kulkea yksilöllisillä opintopoluilla, osan ollessa samaan aikaan lähiopetuksessa oppilaitoksessa ja osan työssä oppimassa oppilaitoksen ulkopuolella.
Kuva 1 Ahlmanin pedagoginen malli: Oppimisen kulmakivet (ks. Tie osaamiseen -hanke)
Yksilön oppimisesta yhteisön oppimiseen
Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset haastavat opettajan perinteisesti vahvan aseman tiedon auktoriteetteina. Tiedon määrän kasvaessa opettajan eli asiantuntijan osaamisen on oltava toisenlaista kuin ennen. (Willman 2001, 21.) Vuorovaikutteisuus, kollektiivinen osaaminen ja aito dialogisuus ovat kaikkien alojen osaamista määrittäviä ydinosaamisia. Tulevaisuuden ammatillinen opettaja kykenee toimimaan ennakoimattomissa tilanteissa ja tunnistamaan oman tehtävänsä osaten suhteuttaa asioita, tilanteita ja ihmisiä toisiinsa.
Hankkeessa pilotoitiin prosessilähtöinen valmentavan opettajuuden valmennusmalli, jossa tavoitteena oli opettajien ohjauksellisuuden ja valmentavan osaamisen lisääntyminen ja tiimiopettajuus. Toimintamallissa valmennus pohjautuu yksilön ja organisaation tiimioppimiseen. Katzenbach ja Smith (1993) määrittelevät tiimin pieneksi ryhmäksi ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja toimintamalliin. Tiimi on yhteisvastuussa suorituksistaan. Tiimioppimisen perustana oleva dialogi tarkoittaa tiimin keskustelun avoimuutta ilman ennakko-oletuksia ja pyrkimystä yhteiseen ajatteluun ilman keskustelua estäviä voimia (Senge 1990,12, 221).
Sengen (1990) mukaan tiimioppiminen organisaatiossa koostuu kriittisistä ulottuvuuksista. Ulottuvuudet tarkoittavat, että hankalien ongelmien kanssa työskenneltäessä on pystyttävä toimimaan oivaltavasti ja koko tiimin potentiaalia hyödyntäen. Lisäksi tiimissä tarvitaan innovatiivista ja koordinoitua toimintaa. Organisaatio on ihmisten muodostama yhteisö, jossa on monenlaisia työorientaatiota sekä monenlaista muutoshalukkuutta ja sitoutumista. (Sarala & Sarala 1998,63-65.) Toimivan, innostavan ja uutta luovan tiimityöskentelyn läpivieminen organisaatiossa edellyttää suurta muutosta sekä henkilökohtaisessa asennoitumisessa että yhteisessä toimintakulttuurissa. Oppimista yksilö- ja organisaatiotasolla ei tapahdu, jos osaamista ei jaeta ja opettaja kokee joutuvansa varjelemaan omaa asiantuntijuuttaan ja omaa asemaansa. (Mäntylä 2002, 41.)
Valmentava opettajuus -valmennusmalli
Ahlmanin opettajavalmennusten suunnittelu, toteutus ja arviointi ajoittui vuosille 2016–2017. Siinä mukana olivat lehtorit Tarja Tittonen ja Seija Pajari-Stylman TAMKista ja rehtori Taina Eweiss Ahlmanilta. Valmennuskertojen toteutusten suunnitteluun osallistuivat myös Ahlmanin koulutuspäälliköt. Valmennusmallin kehittämistyö eteni prosessina ja sen lähtökohtana oli opettajille lähetetty ennakkokysely omista kokemuksista Oppimisen kulmakivet- mallin käytöstä. Sähköpostitse lähetettyyn kyselyyn vastasi noin puolet Ahlmanin 24 opettajasta. Hankkeen aikana osallistuvien opettajien määrä vaihteli jonkin verran, kulloisestakin työtilanteesta riippuen. Ennakkokyselyn kysymykset olivat:
- Miten olet käyttänyt omassa opetuksessa tähän mennessä Oppimisen kulmakivien eri ”työkaluja”?
- Millaisia onnistumisen kokemuksia olet kokenut?
- Millaisia haasteita olet kokenut/kuinka kehittäisit ko. kulmakiveä?
- Miten eri kulmakivet linkittyvät toisiinsa?
- Millaisella prosenttiosuudella kukin kulmakivi näyttäytyy opetuksesi suunnittelussa/toteutuksessa tällä hetkellä?
Valmennusprosessin ensimmäiselle kerralle asetettiin tavoitteet kyselyn vastausten perusteella. Toukokuussa 2016 valmennus aloitettiin 24h-leirillä lähikunnan maatilamatkailukohteessa. Leirillä hyödynnettiin tiimioppimisen pedagogiikkaa. Opettajat työskentelivät leirin ajan neljässä tiimissä. Jokaiselle tiimille oli valittu tiiminvetäjä tai apuvalmentaja, jonka tehtävänä oli välittää tehtäväksi annot tiimeille ja valmentaa tiimiään pohtimaan konkreettisia työkaluja Oppimisen kulmakivien eri osa-alueisiin. Välillä tiimien pohdintoja ja tuotoksia kokoonnuttiin jakamaan yhteisesti.
Seuraava valmennuskerta toteutettiin lokakuussa 2016 Ahlmanilla ja sen teemana oli oman valmentavan osaamisen kehittäminen ja valmentajan työkalut. Opettajia pyydettiin laatimaan oppimissopimusta (Oppimisopimus-työkalu) käyttäen valmentajuuden kehittymisen tavoitteet itselleen. Ne esiteltiin ne muille. Opettajia pyydettiin myös palaamaan kevään leirillä laadittuihin toimintasuunnitelmiin sekä pohtimaan niihin liittyviä onnistumisia ja kehittämiskohteita.
Valmennuskertojen rinnalle käynnistettiin opettajien solutoiminta. Sen ajatuksena oli, että pienemmissä ryhmissä dialogi on helpompaa ja niissä kaikki saavat äänensä kuuluviin. Soluissa voidaan paneutua syvällisemmin osallistujia kiinnostavaan teemaan tai projektiin. Opettajien solutoiminnan käynnistämisellä haluttiin saada opettajille oma kokemus solutoiminnasta oppimista edistävänä toimintana. Soluihin osallistui myös TAMKin Proakatemian opiskelijoita kokemusasiantuntijoina, sillä heillä on kokemusta paitsi tiimioppimisesta opiskelijoina myös valmentavasta opettajuudesta. Solutoimintaa ja oppimissoluja on tarkoitus käyttää jatkossa myös Ahlmanin opiskelijoilla osana opetusta esimerkiksi opetuksettomilla päivillä ja etäviikoilla.
Kaikkien opettajien oli mahdollista osallistua valmennusprosessiin, mikä on lisännyt aikaansaamista, yhteistä tekemistä ja me-henkeä sekä mahdollistanut tiimien välisen ja niiden yli toiminnan.
Seuraavan valmennuskerran teemana oli omaan valmentajuuden kehittymiseen liittyvän oppimissopimuksen päivittäminen ja tehtyjen kokeilujen jakaminen, reflektointi ja jalostaminen. Toteutuksessa käytettiin erilaisia valmentajan työkaluja.
Maaliskuussa 2017 valmennus jatkui Ahlmanilla ja opettajille oli sähköpostitse jaettu ennakkoon tehtäväksi jakaa muille jokin oma oppimisen kulmakiviin liittyvä rohkea kokeilu. Valmennuskertaa suunniteltaessa havaittiin, etteivät kaikki opettajat olleet vielä valmiita tekemään kokeiluja ja kipuilivat opettajan asiantuntijan ja tiedonjakamisen roolista luopumisen kanssa. Tämän vuoksi valmennuskerran tavoitteeksi muotoutui valmentajaksi kasvaminen ja tien mallintaminen sekä toiminnan mahdollistaminen.
Valmennuksen viimeinen kerta toteutettiin jälleen 24h-leirinä, tällä kertaa Ahlmanin tiloissa. Tavoitteena oli luoda yhteiset mallit kokemusten ja tehtyjen kokeilujen pohjalta sekä pohtia omaa valmentajuutta ja sen hetkistä vaihetta. Lisäksi opettajat muodostivat jatkoa varten kehittämistiimit.
Valmentavan opettajuuden kehittyminen
Valmennusprosessin aikana opettajilta kerättiin palautetta oman ohjauksellisen ja valmentavan osaamisen sekä yhteistoiminnallisuuden kehittymisestä. Keskeisiä kysymyksiä olivat:
- Mitä valmentajuus on ja millaiseksi valmentajaksi haluan tulla?
- Mitä valmentava opettajuus tarkoittaa meidän organisaatiossa?
- Millaiset menetelmät toimivat ja miten kehitämme niitä?
- Miten kehitämme toimintatapojamme osallistavaksi ja yhteistoiminnalliseksi?
- Miten vastaamme ammatillisen reformin tuomiin muutoshaasteisiin
Kyselyiden ja kerättyjen kommenttien perusteella hyvin merkittäväksi nousivat yhteinen aika ja yhteinen tekeminen reflektointeineen sekä erilaisten opetuskokeilujen tekeminen ja niistä saatujen kokemusten jakaminen. Hämmennystä ja jopa pelkoa herätti omasta asiantuntijan roolista luopuminen, pelko opetusresurssien epätasaisesta jakaantumisesta opettajille ja opiskelijoiden itseohjautuvuuden puute ja vastuuttamisessa onnistuminen. Valmentavien opetusmenetelmien käyttöönottoa hidastaa eniten opettajien epätietoisuus siitä, mitä valmentava opettajuus ja uudet menetelmät käytännössä tarkoittavat ja miten menetelmät voisi ottaa käyttöön kiireisessä arjessa.
Yksittäinen opettajien osallistuminen valmentavan opettajuuden koulutuksiin ei vielä muuta organisaation toimintaa, kuten eräs hankkeen osallistujista totesi. Kun kaikki pääsevät osallistumaan valmennusprosessiin, me-henki vahvistuu ja tiimien välinen toiminta pysyy aktiivisena.
Yhteenvetona opettajien palautteista voidaan todeta, että valmennus on vienyt kaikkien osaamista eteenpäin ja se on sallinut kriittisenkin ajattelun. Opettajat kokevat voineensa kehittää ja mallintaa uudenlaista toimintakulttuuria ja pystyvänsä vastaamaan reformin tuomiin haasteisiin. Opettajat tarvitsevat vielä yhteiset pelisäännöt esim. siihen, milloin opiskelija on valmis näyttöön ja millaista dokumentointia eri vaiheisin tarvitaan. Valmennuksen aikana on syntynyt luottamus prosessiin, ja avoimuus ja luottamus ovat lisääntyneet, mutta niiden edistämiseksi on tehtävä jatkossakin töitä.
Kuva 2 Valmentava opettajuus -valmennusmalli Löydä sun juttu -hankkeessa
Tunnelmat koulutuksen lopussa
Opettajat kokivat tärkeimmäksi jatkossa toimintamallien kehittämisen sekä avoimuuden, luottamuksen ja rohkeuden lisääntymisen kulttuurin muutoksesta johtuvien pelkojen voittamiseksi. Vahvimmat epäilykset ja pelkoa aiheuttavat asiat liittyivät opettajien ja opiskelijoiden tasa-arvoon. Ovatko opiskelijat valmiit ottamaan vastuuta omasta oppimisesta ja ovatko opettajat valmiit jakamaan opettajuutta tai luopumaan tiedonjakajan roolista? Onko kukin sisäistänyt oman valmentajuutensa? Miten ajan saa riittämään? Yhteisten mallien puuttuminen koettiin haastavaksi, sillä paljon erilaisia kokeiluja ja kokemuksia on jaettu, mutta hiekkalaatikon reunat eivät ole vielä selvillä.
Mahdollisuuksina nähtiin oman osaamisen kehittäminen ja vastuun siirtyminen opiskelijoille. Opettajat kokivat olevansa edelläkävijöitä ja tunnistivat tarpeen muutokselle. He kokivat myös, että he jakavat yhteisen käsityksen opettajuuden muuttumisesta ja omaavat tarpeelliset työkalut valmentavan opettajuuden kehittämiseen. Kehittämistoimenpiteenä syntyi kehittämistiimi kuhunkin opetussuunnitelman oppimisen kulmakiveen.
Lähteet
Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston www-sivut. Luettu 15.6.2017 http://www.ahlman.fi/
Ammatillisen koulutuksen reformi. Opetus ja kulttuuriministeriö tiedote. Luettu 18.6.2017 http://minedu.fi/amisreformi
Katzenbach, J., R. & Smith, D., K. 1998. Tiimit ja tuloksekas yritys. Porvoo. WSOY. Kirjapainoyksikkö.
Opetus ja kulttuuriministeriö tiedote. Ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa koulutuksen vastaamaan opiskelijoiden ja työelämän tarpeita. Luettu 15.6.2017 http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ammatillisen-koulutuksen-reformi-uudistaa-koulutuksen-vastaamaan-opiskelijoiden-ja-tyoelaman-tarpeita
Oppimissopimus-työkalu oppimisen tueksi. SlideShare. Luettu 30.6.2017 https://www.slideshare.net/bananadotfi/oppimissopimus-tykaluoppimisentueksi
Sarala, U. & Sarala, A. 1998. Oppiva organisaatio -oppimisen, laadun ja tuottavuuden yhdistäminen. 5. painos. Lahti: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.
Senge, P. 1990. The Fifth Discipline. New York. Doubleday.
Tie osaamiseen -hankkeen www-sivut. Luettu 30.6.2017 http://www.ahlman.fi/tie-osaamiseen
Willman, A. 2001. Yhteistyön ristiriitaiset puhetavat. Diskurssianalyyttinen näkökulma luokanopettajien tulkintoihin tiimityöstä. Oulu: Oulun yliopisto.
Lisätietoja Valmentava opettajuus -valmennusmallista löytyy Arjen arkki -hankkeen menetelmäpankista: http://arjenarkki.fi/menetelmapankki
Kirjoittaja
Tarja Tittonen, TtM, lehtori, valmentaja ja projektipäällikkö Löydä sun juttu-hankkeessa, Terveys- ja sosiaalipalvelut, TAMK
Kommentit