Dimas Ruiz Santos, Tamkin orkesterinjohdon ja orkesterimusiikin lehtori: "Orkesterinjohtajalta vaaditaan hyvää ihmistuntemusta."

Viime keväänä tuntiopettajana toiminut Dimas Ruiz Santos aloitti syksyllä Tamkin orkesterinjohdon ja orkesterimusiikin lehtorina. Kokenut musiikin ammattilainen muutti Suomeen vuonna 2014, sitä ennen Dimas valmistui oboistiksi Madridissa, suoritti orkesterinsoiton maisterintutkinnon Göteborgissa ja valmistui orkesterinjohdon maisteriksi Helsingissä. Suomessa hän on työskennellyt Kuopion kaupunginorkesterissa, Kymi Sinfoniettassa sekä Tampereen Filharmoniassa. Ja kaiken oheen on mahtunut paljon kursseja, oopperaa ja sinfonioita ulkomailla.

Kevään aikana pääsin hyvin tutustumaan opiskelijoihin ja kollegoihin, mikä oli minulle tärkeää. Täällä kaikilla tuntuu olevan vahva yhteinen halu mennä eteenpäin ja kehittää toimintaa. Tuntuu, että olen päässyt hyppäämään mukaan sellaisessa hetkessä, jossa tapahtuu paljon uusia, positiivisia asioita. Toivottavasti voin tuoda siihen jotain lisää omalla panoksellani, Dimas kertoo.

Orkesteriakatemia on opiskelijoille upea mahdollisuus

Dimas on innoissaan Orkesteriakatemian suomista mahdollisuuksista Tamkin opiskelijoille. Hänellä itsellään on kokemusta akatemian toiminnasta sekä Madridissa että Göteborgissa. Madridissa toiminta oli järjestetty oopperan taholta ja koulutuksellinen aspekti ei ollut niinkään tärkeä. Göteborgissa taas tavoitteena oli saavuttaa maisterin pätevyys, joten akateemisista seikoista oltiin hyvin tarkkoja. Tamkin malli on tietynlainen hybridi näistä, työelämäaspekti on vahvasti mukana, mutta toiminta on samalla integroitu opintoihin.

Millainen on sitten hyvä orkesterinjohtaja?

Oman kokemukseni mukaan jotkut sanovat, että orkesterissa soittaminen on helppoa, toiset sanovat, että tosi vaikeaa. Minä haluaisin olla orkesterinjohtaja, jonka soittajat kuuluvat tuohon ensimmäiseen ryhmään, Dimas naurahtaa.

Monesti ajatellaan, että orkesteria johdettaessa vaaditaan suurta karismaa ja auktoriteettiä, peräti suurta egoakin. Dimas ei allekirjoita tätä väitettä lainkaan. Kapellimestareita löytyy toki joka lähtöön, mutta Dimaksen mukaan roolissa tarvitaan päinvastoin suurta ihmistuntemusta ja pientä egoa. Inspiraatio ja onnistuminen syntyy puhtaasti tiedosta sekä empatiasta muita kohtaan, ei suinkaan suuresta egosta. Hyvä orkesterinjohtaja yhdistää ihmisiä ja löytää heille sellaisen yhteisen vision, josta jokainen voi saada tartuntapintaa. Siksi Dimas haluaa omassa opetuksessaankin korostaa hyvää ryhmädynamiikkaa, eri kulttuurien tuntemusta sekä sosiaalisia ja empatiataitoja.

Orkesterinjohtajalla iso vastuu

Orkesterinjohtajalta vaaditaan nykypäivänä paljon, vastuu on iso. Muusikot ovat teknisesti yhä taitavampia ja informaatiota tulkinnoista, historiasta ja soittamisen tekniikoista on saatavilla rajattomasti. Kapellimestarin johdettavana on ryhmä, jossa on paljon tietämistä ja osaamista, ja jokaiselle yksilölle tulisi pystyä tarjoamaan jotain hänen työskentelyään tukevaa hyötyä.

Orkesterinjohtajan tulee olla tietomäärältään riittävällä tasolla. Ja toisaalta omata työkaluja, jolla juuri kyseistä ryhmää pystyy johtamaan oikealla tavalla, oli kyse sitten harrastelijoista tai ammattimuusikoista, Dimas toteaa.

Musiikki kuuluu myös Dimasin vapaa-aikaan. Hän on innokas konserteissa kävijä ja harrastaa myös kuorolaulua. Tällä hetkellä hän yrittää järjestää aikaa päästäkseen laulamaan Tamkin vokaaliyhtyeeseen.

Vaikka joskus kaipaisi kotona hiljaisuutta, niin se ei kyllä onnistu. Siitä pitävät huolen vaimo, joka on ammattimuusikko sekä tyttäret, jotka molemmat soittavat viulua, nauraa Dimas.