Ymmärtämystä voivat haastaa käsitteet, joiden tarkkaa merkitystä ei tunneta. Alalla toimiville esimerkiksi taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö ovat tuttuja käsitteitä, mutta ne eivät ole sitä kaikille. Laaja käsitys musiikin alasta voi olla hyvin suppea ja vain omiin lapsuuden harrastuskokemuksiin pohjautuva.
– Tilanne on onneksi paranemaan päin. Monella päättäjällä on itselläänkin musiikkiopistotaustaa, joten alan perusopetuksesta tiedetään jo jotain. Musiikin merkitys hyvinvoinnille ja oppimiselle tunnistetaan, mutta nämä asiat jäävät silti usein melkoisiksi korulauseiksi, miettii lehtori Mirja Kopra.
Hän muistuttaa, että moneen muuhun harrastukseen verrattuna musiikin perusopetus ei ole edes kovin kallista. Silti opetuksen määrä nähdään helposti valtavan suurena ja yksilöopetusta halutaan muuttaa ryhmäopetukseksi. Myös ryhmässä soittaminen ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä, mutta yksittäisen soittajan soittotekniikan ja laulajan laulutekniikan on oltava kunnossa ennen kuin hän voi musisoida ryhmässä. Yhdessä soittamisessakin on eroja. On erilaista tehdä muutaman soittajan kesken kamarimusiikkia, laulaa kuorossa, soittaa bändissä tai isossa orkesterissa. 
Harrastus antaa hyvän pohjan, mutta vain alle kaksi prosenttia harrastajista päätyy työskentelemään musiikin alalle. Monesta ammattilaishaaveista luopuneesta tulee silti aktiivisia konserteissa kävijöitä. Musiikin perusopetuksessa suurin osa opiskelijoista on lapsia ja nuoria, mutta viime vuosina myös monet aikuiset ovat alkaneet kiinnostua tavoitteellisesta musiikin opiskelusta.
– Pirre-Pauliina Maijala on kuvannut hyvin musiikin opetuksen kaarta. Ensin opettaja käynnistää opinnot ja herättää kiinnostuksen, sen jälkeen edetään ensin kohti ammatillisuutta toisen opettajan johdolla ja lopulta eksperttiyttä kolmannen opettajan myötä. Myös valmistuneet käyvät työuransa aikana instrumenttitunneilla, Mirja Kopra kertoo.
TAMK Musiikissa kaikki opiskelijat musiikkiteatteriopiskelijoita lukuun ottamatta suorittavat opettajatutkinnon. Musiikkipedagogiopiskelijoista osa haluaa jo opiskeluvaiheessa erikoistua esimerkiksi lasten musiikinopetukseen, mutta suurin osa aloittavista on vahvasti muusikkoindentiteettisiä ja urasuunnitelmat monipuolistuvat koulutuksessa. Pedagogisen ja musiikillisen osaamisen rinnalla tärkeää on huomioida myös kehonhuolto, itsensä pitäminen soittokunnossa ja muusikkous.
Alumnitutkimusten mukaan työllisyys on hyvällä tasolla valmistumisen jälkeen. Mirja Kopra arvioi, että vakituisen työpaikan musiikkipedagogi löytää todennäköisimmin pienistä kunnista ja kasvukeskusten ulkopuolelta. Suuremmissa kaupungeissa on usein tarjolla ainoastaan määräaikaisia pestejä tai useita sivutoimisia opettajuuksia ja useasti musiikkipedagogit toimivat myös aktiivisina muusikoina työuransa aikana.
Kuka?
Tekstissä haastateltu lehtori Mirja Kopra on taustaltaan lastentarhan ja musiikkileikkikoulun opettaja, jolla on musiikinteorian ja säveltapailun opettajan kelpoisuus ja siitä jatkotutkinto. Koulutukseltaan hän on KM, pääaineina ammattikasvatus, musiikkitiede ja etnomusikologia. Lisäksi hän on opo ja erityisopettaja, pedagogiikan vastuuopettaja ja musiikkipedagogiikan lehtori.
– Työnkuvani on monipuolinen. Olen peditiimissä, vastaan valintakokeista, opiskelijaohjauksesta ja -hyvinvoinnista, opetan musiikkipedagogiikkaa opiskelijoillemme, kahdessa erikoistumiskoulutuksessa ja YAMK-koulutuksessa ja vastaan heidän opinnäyteohjauksestaan, hän kertoo.
Lisäksi hänellä on ollut musiikinopetukseen liittyviä valtakunnallisia luottamustehtäviä muun muassa opetushallituksessa opetuksen ennakointiryhmässä, Suomen Musiikkineuvostossa, Suomen musiikinopettajien liitossa sekä OAJ:n valtuustossa, työryhmissä ja hallituksessa.
Teksti: Heli Antila
Kuvitus: Anna Häyrynen