AEC kokoaa alan asiantuntijat yhteen
Ruippo toimii työryhmässä ainoana pohjoismaisena jäsenenä. Hänellä on jo aiempaa kokemusta AEC:n kansainvälisestä kehitystyöstä, sillä hän osallistui vastaavaan työryhmään vuosina 2017–2021. Tuolloin työryhmä keskittyi erityisesti digitaalisten oppimisympäristöjen ja musiikkikorkeakoulujen digitalisaation kartoittamiseen, mutta tekoälyn nopeaa kehitystä ei vielä osattu ennakoida.
Nyt käynnistyneen työryhmän keskiössä on erityisesti tekoälyn ja digitaalisten työkalujen hyödyntäminen musiikkikoulutuksessa. Työryhmän tavoitteena on kehittää korkeakoulujen digitaalisia valmiuksia, rakentaa tekoälyn käyttöön liittyvää tiekarttaa sekä pohtia tulevaisuuden oppimisympäristöjä ja toimintamalleja.
Tekoäly luo mahdollisuuksia sekä uhkia
Ruipon mukaan tekoäly toimii musiikin opetuksessa yhtenä opettajan työkaluna esimerkiksi sisältöjen jäsentelijänä. Sillä voidaan tehdä uusia harjoitustehtäviä säveltapailuun ja musiikin teoriaan tai käyttää sitä tekstien oikolukuun ja materiaalien valmisteluun.
”Nykyisillä ohjelmistoilla stereoäänitteistä voidaan erotella esimerkiksi laulu ja taustat omille raidoilleen. Tämä helpottaa muun muassa musiikkiteatterin opiskelijoiden harjoittelua, sillä kappaleesta voidaan poistaa lauluosuus ja harjoitella esiintymistä pelkkien taustojen kanssa”, Ruippo kertoo esimerkkinä.
Hän näkee digitalisaatiossa mahdollisuuksia myös saavutettavuuden näkökulmasta. Digitaaliset työkalut voivat auttaa esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsiviä opiskelijoita jäsentämällä ja selkeyttämällä sisältöjä.
Kaikkeen teknologian kehitykseen Ruippo ei kuitenkaan suhtaudu kritiikittömästi. Hän nostaa esiin huolen siitä, että tekoäly vähentää entisestään musiikkialan työpaikkoja. Esimerkiksi kaupoissa tarvittavaa taustamusiikkia voidaan nykyään tehdä tekoälyllä ilman, että siitä maksetaan tekijänoikeuskorvauksia kenellekään. Tällä on väistämättä vaikutus musiikintekijöiden työllistymiseen.
Valitsen itse ruokakaupankin sen perusteella, missä ei pauhaa tekoälyllä tuotettu, tyhjänpäiväinen taustamelu, Matti nauraa.
TAMKiin suunnitteilla ainutlaatuinen virtuaaliakustiikkaa hyödyntävä harjoitustila
Digitalisaatio näkyy TAMKin musiikkikoulutuksessa jo nyt monin tavoin. Ruippo on parhaillaan kartoittamassa päivitystä nykyiselle laitteistolle, joka mahdollistaa kansainväliset mestarikurssit ja etäyhteydet yli maiden rajojen. Samoin TAMKin edistyksellinen pianolaboratorio päivitetään laitteiston osalta muutettaessa Musiikin uusiin tiloihin.
Yksi kiinnostavimmista suunnitteilla olevista ratkaisuista on niin sanottu keinotekoista akustiikkaa hyödyntävä harjoitustila, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Teknologian avulla opiskelija voisi harjoitella erilaisissa virtuaalisissa akustisissa ympäristöissä, vain yhdellä painalluksella.
Opiskelija voisi valita, haluaako hän soittaa vaikkapa konserttisalin tai kirkon akustiikassa. Järjestelmä myös tallentaa soiton ja mahdollistaa harjoittelun taustanauhojen kanssa, Ruippo kuvailee.
AEC:n Digitalisaatio-työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2028 loppuun saakka, ja sen aikana järjestetään useita kansainvälisiä kokouksia, seminaareja ja verkkotyöpajoja. Ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran toukokuun lopulla Brysselissä.
Ruipon mukaan TAMKin mukanaolo eurooppalaisessa kehitystyössä on tärkeää myös kansainvälisen näkyvyyden kannalta.
On tärkeää nostaa esille, että täällä kaukaisessa ja kylmässä Suomessa on tarjolla korkeatasoista musiikkikoulutusta. Tämä tuo TAMKille eurooppalaista näkyvyyttä ja verkostoja, hän sanoo.