Yhteistyön käynnistäjänä toimi Satasairaalan esiin nostama tarve parantaa satakuntalaisten elintapoja. Todettu elintapahaaste perusteltiin THL:n valtakunnallisella tutkimuksella, jossa Satakunnan haasteiksi todettiin erityisesti liikkumattomuus, ylipaino ja päihdeongelmat. Ideointi alkoi hankkeen yhteistyössä Prizztechin pelillisyysverkoston kanssa järjestämässä ideointi- ja konseptointityöpajassa. Palvelutuotetta ideoivat yhdessä edustajat SAMK:sta, Precond Oy:stä ja Porin kaupungin Satakunto -kehittämishankkeesta. Idea pitchattiin jatkotyöpajassa ja sitä kommentoivat edustajat mm. Prizztechistä, Satakunnan ELY-keskuksesta ja BusinessFinlandista. Precond Oy jatkoi palvelutuoteidean kehittämistä ja rakensi digitaalisen kokeilumallin. Testauksen organisoi hanke yhdessä yrityksen ja oppilaitoksen kanssa. Kohderyhmänä toimi Länsirannikon Koulutus Oy Winnovan opiskelijat (15) ja opiskelijahuoltohenkilöstö (5). Sovellus sai pääosin hyvää palautetta ja testaajat antoivat myös kehittämisehdotuksia sovelluksen sisällöstä. Kaikki testauspalaute on yrityksen tiedossa jatkokehittämistä varten. Hankkeen tavoitteena on vielä organisoida tutkijatreffit yrityksen kanssa.
Toteuttaminen
Satakunnan erityisinä terveyshaasteina on THL:n tutkimuksen mukaan lihavuus, liikkumattomuus ja päihteiden liikakäyttö. Elintapojen parantaminen vahvistui Kampus-sote -hankkeen alueelliseksi teemaksi asiantuntijaryhmän suosituksella. Ratkaisuja terveyshaasteisiin etsittiin hankkeen yhdessä Satakunnan Pelillisyysverkoston kanssa järjestämissä työpajoissa.
Työpajan lähtökohtana oli löytää ratkaisuja satakuntalaisten elintapahaasteisiin. Työryhmässä, jossa oli mukana osallistujia yrityksistä, korkeakouluista ja sote-asiantuntijaorganisaatiosta syntyi idea, joka kokoaa yhteen hajallaan olevia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja. Alun perin konseptin kohderyhmäksi kaavailtiin heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.
Precond Oy:lle siirtyneen kehittämistyön kohderyhmäksi muotoutui nuoret opiskelijat ja palvelutuoteidean sisältö jalostui kohderyhmää vastaavaksi. Nuorilla havaitaan hyvinvoinnin haasteita ja erityisesti mielenterveysasiat ovat nousseet tutkimuksissa ja julkisuudessa esiin. On tarpeen kerätä yhteen sellaisia ennaltaehkäiseviä palveluja, jotka edistävät opiskelijoiden hyvinvointia laajasti ja jotka ovat saavutettavissa matalalla kynnyksellä. Ratkaisua lähdettiin hakemaan digitaalisella palvelulla, joka kokoaa oppilaitoksen ja sen yhteistyökumppaneiden tarjoamia laajasti terveyteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyviä palveluja yhteen. Sovelluksesta rakennetaan kiinnostava ja motivoiva opiskelijan henkilökohtainen työkalu oman hyvinvoinnin edistämiseen
Oppilaitosympäristössä testataan nuorten eri palveluja yhteen kokoavan sovelluksen toimivuutta. Tapasimme Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan kuraattorin ja opettajan kanssa 30.1.2020, jolloin yritys kertoi EkaStepin idean ja sovimme testausajankohdasta ja -ryhmistä.
Testauksessa arvioitiin sovelluksen tarpeellisuutta ja sisältöjä havaintojen ja keskustelujen avulla.
Kokeilijoiden määrä
Testaus pidettiin 2.3.2020. Testiryhmissä oli erillisinä henkilöstön hyvinvointiryhmä 5 hlöä ja opiskelijat 12 hlöä
Aika
Kokeilumallin suunnittelu kesti vuoden 2019 syksystä vuoden 2020 helmikuuhun. Testaukset toteutettiin 2.3.2020 kahdessa eri tilaisuudessa opiskelijoille ja opiskelijahuoltohenkilöstölle.
Paikka
Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan luokkatila.
Päätelmät (opit ja kopit)
Testitilaisuuksissa kerättiin palautetta sekä palautekorteilla että keskusteluista poimittuna. EkaStepin käyttöä pidettiin helppona, sisältöä selkeänä ja toimivana. Sovelluksen eri osioihin tuli myös kehittämisehdotuksia.
Opiskelijoiden mukaan sovelluksen kautta olisi helppoa lähestyä opiskelijahuoltohenkilöstöä. Anonyymisyys nähtiin tärkeäksi, samoin chat-mahdollisuus. Omien kuvien hyödyntäminen päiväkirjassa nähtiin paremmaksi vaihtoehdoksi kuin kirjoitettava teksti. Hyvinvointitesti todettiin sopivan lyhyeksi ja tähän ehdotettiin välitöntä palautetta esim. ehdotuksena, miten tilanteessa kannattaa toimia tai keneen asiantuntijaan ottaa yhteyttä. Kaikki opiskelijatestaajat eivät olleet kiinnostuneita sovelluksen käytöstä esimerkiksi koska omaa elämää ei haluttu kuvata tai kasvokkaiset tapaamiset nähtiin parempina.
Opiskelijahuoltohenkilöstöstä koostuvan testiryhmän kommentit olivat samansuuntaisia. Hyvinvointitestiin toivottiin suoraa positiivista palautetta esimerkiksi hymynaamoina ja pientä laajentamista suorilla kysymyksillä. Osallisuus nähtiin tärkeänä osana hyvinvointia ja mukaan toivottiin ystäviä kouluympäristössä koskevaa kysymystä. Testin luonne mietitytti, koska opiskelijoiden oletettiin odottavan esim. kuviin tykkäyksiä muilta. Toisaalta päiväkirjaosio nähtiin hyväksi, sillä se voi kokemusten mukaan herättää opiskelijan huomaamaan elintavoissaan korjattavia asioita. Vielä sovellukseen toivottiin muistutusominaisuutta.
Kaikkiaan EkaSteppi-sovellus nähtiin tarpeelliseksi mutta huolta aiheuttivat: mistä sisältö muodostuu, kuka päivittää, miten vastataan heitettyihin haasteisiin, esimerkiksi kuka järjestää hyvinvointiin liittyviä ryhmätoimintaa. Tarvitaan myös muutoshalukkuutta työtehtävissä, jotta sovellukseen saadaan riittävää sisältöä. Pohdittiin, tulisiko sovelluksen olla yhden oppilaitoksen käytössä vai useamman oppilaitoksen yhteiskäytössä.